Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

10X Rule – menestyminen ei ole sattumaa, vaan vastuu

Kirjoitettu 15.12.16
Esseen kirjoittaja: Olli Leikas
Kirjapisteet: 2
Kirja: 10X Rule
Kirjan kirjoittaja: Grant Cardone
Kategoriat: 3. Yrittäjyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Epätavanomainen ja massiivinen menestyminen löytyy maailmasta, joka alkaa normaalin toiminnan rajan päättymisen jälkeen. Jos haluat päästä sinne, missä vain päivän tunnit on rajana, niin et voi toimia kuten kaikki muut ja tyytyä keskivertoon. Onni ja mahdollisuus on poistettava tästä yhtälöstä. Suurin osa ihmisistä unelmoi menestymisestä ja heillä kaikilla on hyviä ajatuksia sinne pääsemisestä, mutta suuri osa ei löydä tietään tarpeeksi vahvalle tekemisen tasolle.

Näin Grant Cardone tuo kirjansa, 10X Rule, sisällön esille kiteytettynä. 10X Rulen tarkoitus on ohjata omaa ajatusmaailmaa siihen suuntaan, jonka kaikki tähän mennessä menestyneet ihmiset jo tietävät – kun oma tavoite on asetettu, niin kerro se välittömästi kymmenellä ja kun mietit mitä toteuttaminen vaatii, niin kerro jokainen tehtävä myös kymmenellä. Menestyminen ei ole sattumaa, vaan vastuu.

Kun alat ajattelemaan niin, että olet itse vastuussa menestymisestä ja ymmärrät, että se vaatii massiivisia tekoja, niin alat vähitellen huomata pääseväsi tavoitteisiin, joita ennen luulit mahdottomiksi. Opit myös asettamaan tavoitteet jo lähtökohtaisesti niin korkealle, että menestyminen ei tule olemaan vahinko vaan taattu.

Mutta kaikki lähtee päätöksestä aloittaa, päätöksestä toimia ja päätöksestä viedä asioita loppuun asti. Mikään maailman virsikirja ei tule tätä sinulle opettamaan ja itsekin älysin tämän kunnolla vasta tänä syksynä; jos et ole tehnyt päätöstä tehdä, niin mitään ei tule koskaan tapahtumaan niin kuin itse olisit halunnut. Minulle on tärkeätä olla omassa elämässäni kuskin paikalla ja maailmassa, jossa kaikki tulee lähes valmiina se muuttuu koko ajan haastavammaksi toteuttaa. Tai ainakin kuskin roolista on helpompi luopua.

Tästä syystä koen, että yrittäjän tie on itselle ainoa sopiva vaihtoehto. Se on minun päätökseni tällä hetkellä, koska se tarjoaa vapauden, mahdollisuuden ja vastuun rakentaa itse oma ympäristönsä sekä vaikuttaa siihen millä tavalla se tuo vastinetta itselle. Grant Cardone puhuu siitä, että sinun on osattava myydä. Mitään muuta ei tarvitse. Erittäin lämmittävä ajatus varsinkin nuoren opiskelijan ja yrittäjän sekoitukselle, kun perustilanne on, että rahaa tai muita resursseja ei ole.

Cardonen mukaan ongelma ei ole se, että ei ole rahaa vaan se, että ei ole tuloja ja on tärkeää ymmärtää, että tuloja on mahdollista saada ainoastaan toisilta ihmisiltä, mikä tarkoittaa, että heille pitää tarjota jotain sellaista, mitä vastaan he ovat valmiita tarjoamaan vastineen. Toisin sanoen myynti on kaikki kaikessa.

Se mikä erottaa menestyjän ja tavan tallaajan on se, että työn määrä on jo lähtökohtaisesti kymmenkertaisesti korkeammalla, motivaatio on korkeammalla, ymmärrys työn merkityksestä on korkeammalla ja itsekuri on eliittisotilaan luokkaa. Menestyjä ymmärtää, että ”hyvin pärjääminen” on vastuu, eikä oikeus. Nykymaailman vaikeimpia puolia on se, että vaikka selviytyminen on jopa hyvinkin helppoa, niin menestyminen on toisaalta taas äärimmäisen vaikeata. Se vaati sitä, että joka päivä pitää tehdä töitä saadakseen olemassa olevat resurssit työskentelemään omaksi edukseen.

Emil Appearancella tämä tarkoittaa kevään 2017 aikana sitä, että tavoittelen maaliskuulle ja siitä eteenpäin vähintään 10 000e myyntiä, sillä se antaa viitteen siitä, että markkinoita on löytynyt tarpeeksi jatkon turvaamiseksi. Jos oletetaan että, tulevien tuotteiden hintakeskiarvo on noin 100e luokkaa, niin tuotteita pitäisi myydä silloin vähintään 100kpl kuukaudessa. Mutta koska haluan kevään aikana pystyä maksamaan itselleni työstä myös palkkaa, niin tähän voisi soveltaa Grant Cardonen 10X sääntöä, jolloin kuukausimyynnissä pitäisi tavoitella 100 000e myyntiä.

Kuulostaa näin äkkiseltään suhteellisen tiukalta luvulta, mutta loppupeleissä se tarkoittaisi vain noin 1000 tuotteen kappalemääräistä myyntiä, jos hintakeskiarvo on edelleen n. 100e. 1000 tuotetta kuukaudessa tarkoittaa 250 tuotetta per viikko ja noin 34 tuotetta per päivä, jos laskee että kuukaudessa on 30 päivää. Tällä kaavalla numero kuulostaa jo oikeastaan melko maltilliselta. Päivämyynnin tulisi olla noin 3500e luokkaa. Tällöin kysymys on enää lähinnä siitä, että miten ihmiset saadaan tavoitettua, mistä ne tavoitetaan, kuinka monta tavoitetaan ja kuinka monta tuotetta kenellekin saadaan myytyä. Mutta jos ajattelee tuota 100 000e tavoitetta, niin on hyvin nopealla vilkaisulla selvää, että Jyväskylään ei voi välttämättä majaa pistää. Markkina-alue on liian pieni.

Miten ihmisiä tavoittaa parhaiten vaatemyyntibisneksessä on äärimmäisen hyvä kysymys, joka vaatii varmasti useita erilaisia kokeiluja, mutta uskon että vastaus löytyy siitä, että tuotteiden takaa löytyy kiinnostava tarina. Tätä tarinaa pitää sen jälkeen pystyä kuljettamaan oikeille platformeille ja sille pitää pystyä luomaan täysin oma maailmansa, jonne asiakas tuntuu kuuluvansa. Tällä hetkellä Emil Appearancen ydinsanoma on se, että se on ns. ”bisnesmaailman eliittisotilaan ja johtajan uniformu.” Se tuntuu hyvältä viestiltä jo senkin takia, että mieleen tulee välittömästi erilaisia tapoja lähteä rakentamaan isompaa tarinaa ytimen ympärille.

Itseä 100 000e myyntitavoite ei pelästytä enää ollenkaan, vaan se tuntuu jotenkin luonnolliselta, jos haluaa pystyä tekemään tätä työtä elääkseen ja tehdäkseen siinä ohessa jotain muutakin kuin nenänkaivuuta. Emil Appearancen kaikkein haastavin tilanne tällä hetkellä on se, että vaikka tuotteen perusajatus on jo olemassa, niin valmistajaa/alihankkijaa ei ole vielä löytynyt. Mutta olen varma, että se saadaan tammikuun aikana jiiriin ja en malta odottaa, että pääsen myymään tavaraa ovista ja ikkunoista.

Kirjan tärkein oppi itselle on ollut se, että pitää uskaltaa ajatella, mutta ennen kaikkea toimia isommin. Se on jotain minkä olen tiennyt aiemmin, mitä olen tehnyt aiemmin, mutta mikä on vuosien saatossa unohtunut. Tunnen mukavaa pientä kipinöintiä sisälläni, kun vanha polte on alkanut ottaa pikkuhiljaa enemmän liekkiä, eikä minulla ole enää epäilystäkään, ettenkö tule menestymään ja ettenkö pystyisi kasaamaan ympärilleni tiimiä, joka matkaa menestykseen kanssani.

 

Olli Leikas

044 5222673

olli@driimi.fi

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!