Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Toimiva johtaminen käytännössä

Kirjoitettu 04.04.13
Esseen kirjoittaja: Tuomo Heinilä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Toimiva johtaminen käytännössä
Kirjan kirjoittaja: Fredmund Malik
Kategoriat: 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Toimiva johtaminen käytännössä antaa ohjeita ja hyviä käytäntöjä käytännön johtamiseen. Kirja keskittyy siihen, millaisia periaatteita on hyvä noudattaa päivittäisessä johtamisessa. Kirjan toimivan johtamisen periaatteet voidaan kiteyttää seuraaviin osa-alueisiin:

 

  1. Päätöksenteko
  2. Valvonta, mittaaminen, arviointi
  3. Ihmisten tukeminen
  4. Järjestelmällinen jätehuolto (lopetetaan turhat tehtävät ja projektit)
  5. Suoritusten arviointi
  6. Budjetti & budjetointi
  7. Henkilökohtaiset työmenetelmät
  8. Työn muotoilu & tehtävien ohjaus
  9. Raportit & kirjallinen viestintä
  10. Kokoukset
  11. Tavoitteista huolehtiminen
  12. Organisointi

 

Kirjan määritelmän mukaan “johtaminen on tulosten saavuttamisen ja tulosten aikaansaamisen ammatti”. Mittapuuna toimii “tavoitteiden saavuttaminen ja tehtävien täyttäminen”. Johtajuuteen kuuluukin olennaisesti tuloksellisuus. Ilman tavoitteita ja tuloksia ei johtamisella ole merkitystä. Tavoitteet voivat olla laadullisia, määrällisiä, eettisiä tai jotain muuta. Sairaaloissa on erilaiset tavoitteet kun autokorjaamolla tai laskettelukeskuksessa. Kuitenkin näissä kaikissa tarvitaan johtajuutta.

 

Hyvään johtamiseen kuuluu oikeisiin asioihin keskittyminen. Ohje kuuluukin “keskitä voimasi, energiasi ja tarkkaavaisuutesi niihin asioihin, mitkä ovat mahdollisia”. On turha pullikoida tuulimyllyjä vastaan. Emme saa maata muuttumaan kuuksi tai painovoimaa hävitettyä. Luonnostaan ihminen helposti murehtii sellaisia asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Tämä on kuitenkin turhaa, eikä edesauta tilanteen parantumista. Tiimiakatemian arvoissa samaa asiaa kuvataan näin “Näe mahdollisuuksia, älä esteitä” ja “Kohdista energiasi ratkaisuihin, älä murehtimiseen” (Tiimiakatemian arvon 2008–2009). Aina on asioita, joihin voi vaikuttaa ja niitä riittää niin paljon, ettei tarvitse murehtia siitä, mihin ei voi vaikuttaa.

 

On tärkeä opetella periaate keskittyä olennaiseen. keskittyä “vähään -pieneen ryhmään huolellisesti valittuja painopisteitä”. On hyödyllisempää keskittyä yhteen tai muutamaan tärkeään asiaan kerralla, kun hosua sinne tänne. Myös flow -kokemuksiin liittyy asialle omistautuminen ja täydellinen keskittyminen suoritukseen. Omaa toimintaa tulee johtaa. On hyvä ajoittain miettiä, miten omaa keskittymistä voi parantaa ja vaikuttaa myös olosuhteisiin niin, että keskittyminen on mahdollisimman hyvää. Lääkäreillä yksi hyvä käytäntö on puhelinaika. Lääkärin voi tavoittaa esim. tunnin ajan puhelimitse tiettynä aikana. Muuna aikana lääkäri voi keskittyä potilaiden vastaanottoon ja muuhun päivittäiseen työhön. Puhelin ei soi jatkuvasti ja keskeytä parhaillaan menossa olevaa tekemistä.

 

Tuottavuuden parantaminen lähtökohta on “kuinka kauan aikaa työhön saa maksimaalisesti kulua?”. Autoteollisuudessa jokaiselle työvaiheelle on määritelty aika, jossa työ tulee saada tehdyksi. Yhden osa-alueen viivästykset vaikuttavat koko valmistuslinjan läpimenoaikaan. Siksi millään osa-alueella ei saa tulla “tukoksia”. Työntekijöillä on kellot kertomassa käytettävissä olevan ajan. Onnistumiset näkyvät mm. tuotantolisinä palkkatilillä. Myös omassa työskentelyssä on hyvä tehdä aikarajoja. Miettiä, kauanko tahdon tiettyyn tehtävään käyttää aikaa. Kun takaraja on asetettu, voi omaa tehokkuutta myös mitata. Ilman tavoitteita aikaa helposti valuu hukkaan.

 

“Johtamisen tehtävä on ottaa ihmiset sellaisina kuin he ovat, löytää heidän vahvuutensa ja antaa heille tehtävien suunnittelun avulla mahdollisuus toimia tehtävissä, joissa he pystyvät vahvuuksillaan hyviin suorituksiin ja saavuttamaan tuloksia”. Omia vahvuuksia voi lähteä miettimään esim. siten, että miettii, mikä on minulle helppoa? Minkä tekemisestä pidän? Näihin asioihin ihminen ei välttämättä kiinnitä huomiota. Ne ovat hänelle luontaisia. Usein kuitenkin jonkin asian helposti tekemisen taustalla on vahvuus, joka on hyvä tunnistaa. Heikkouksien kehittämisellä pääsee korkeintaan keskinkertaisuuteen, vahvuuksien kehittämisellä ja hyödyntämisellä päästään huippusuorituksiin. Huippusuoritusten takan onkin kirjan mukaan a) Selvästi tunnistettu vahvuus ja b) kompromissiton keskittyminen siihen. Johtajan tehtävä on tunnistaa mitkä ovat johdettavan vahvuudet. Tämä määrittää sen, millaisia tehtävät hänelle soveltuvat.

 

Kirjasta nousivat seuraavat käytäntöön vietävät periaatteet:

 

  • Mieti, mitä sinun ei enää pitäisi  ja mitä et enää halua tehdä. Tyhjennä pöytä turhista ja energiaa kuluttavista asioista ajoittain.
  • Vähään keskittyminen: Tee vähemmän tavoitteita, mutta sitäkin suurempia! Tavoitteiden tulee olla sellaisia, jotka ovat merkittäviä, kun ne saavutetaan.
  • Suuret tavoitteet motivoivat ja saavat ihmiset ylittämään rajansa.
  • Kirjaa ylös päivän kolme tärkeintä tavoitetta.
  • Keskity olennaiseen.
  • Tee pikkuasiat pois alta mahdollisimman nopeasti.
  • Tavoitteen kirkastaminen: “Mitä täytyy olla saavutettu?”.
  • Osallista myös muut organisaatiossasi tavoitteiden asettamiseen. Näin sitoutat henkilöstöäsi myös tavoitteiden saavuttamiseen.
  • Tee tulokset näkyväksi. Tulokset motivoivat parempiin suorituksiin ja luovat uskoa onnistumiseen.
  • Anna hyvää palautetta henkilön kehitystasoon nähden poikkeuksellisen hyvistä suorituksista.
  • Johtajan asenteena tulee olla jatkuva parantaminen. Muuten vauhti pysähtyy ja kehitys on pian negatiivista. Paikalleen ei saa jäädä! vrt. Nokia 2000 luvulla.

 

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!