Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

4.0 Ilkka Halava

Kirjoitettu 26.09.19
Esseen kirjoittaja: Jouko Holmström
Kirjapisteet: 1
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 9.10 Tapahtumat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Reflektio (1 kirjapiste)                                                                                                                           Jouko Holmström

4.0 -tapahtuma 20.9.2019

Ilkka Halava

 

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava kävi puhumassa Tiimiakatemialla syksyn ensimmäisessä 4.0 -tapahtumassa 20.9.2019. Tiimiakatemian faniksi tunnustautunut Halava kertoi ajankohtaisista asioista ja maailmaa muuttavista suurista muutostrendeistä. Halavan mukaan Tiimiakatemialla jo pitkään käytössä olleet oppimisen ja tiimityöskentelyn metodit tulevat tulevaisuudessa olemaan esimerkkinä muuttuvaan maailmaan valmistavassa koulutuksessa.

Halavan mukaan tällä hetkellä maailmalla on käynnissä merkittävin murrosvaihe sitten öljyn- ja sähkön käyttöönoton. Ratkaisevan erona on tosin tällä hetkellä käsillä olevan muutoksen moninkertainen muutosnopeus aiempaan verrattuna, sekä koko maapalloon vaikuttava muutos ilmastossa ja ympäristössä. Puheessaan Halava arvioi käynnissä olevan murrosvaiheen aikajänteeksi noin 30 vuotta, mutta isoimpien muutosten tapahtuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Kaikista kriittisimmät ratkaisut tulevat tehtäväksemme Halavan mukaan jo seuraavan kuuden vuoden aikana. Puheidensa tueksi Halava esitteli joitain lukuja, kuvatakseen muutosten merkittävyyttä. Ennusteiden mukaan maapalloa koetteleva kestävyyskriisi kasvattaa tulevaisuudessa niin ruuan, veden kuin energiankin tarvetta. Samalla ihmisten synnyttävän jätteen määrä kasvaa kolmanneksella.

Rajuun muutokseen sopeutuakseen meidän tulisi siirtyä nopeutetusti yhteiskunnissamme käyttämään parempia järjestelmiä. Halavan mukaan kansallisvaltioiden merkitys tulee pienenemään voimakkaan kaupungistumiskehityksen seurauksena. Sen sijaan yksittäiset kaupungit toimivat muutoksen vetureina. Jo nyt Amerikassa on huomattavissa muutosta kun monet kaupungit ovat ilmoittaneet pitäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa siitäkin huolimatta, että Presidentti Trumpin johdolla USA irtautui sopimuksesta valtiotasolla. Väestön keskittyessä kaupunkeihin, väistämätön seuraus on liikennejärjestelmien muuttuminen vähemmän henkilöautoihin perustuvaksi. Siirtyminen tehokkaampaan joukkoliikenteeseen ja automaatiota hyödyntäviin yhteiskäyttökulkuneuvoihin, vapauttaa kaupungeista merkittävästi uutta tilaa rakennusten väleistä ja vierustoilta. Tätä tilaa tullaan hyödyntämään yhä enemmän yksilöiden harjoittamalle ruuantuotantoon uusien teknologioiden ansiosta. Energiajärjestelmässä siirrytään kohti uusiutuvaa energiaa, ja jo nyt Amerikassa perinteisiä hiilivoimaloita suljetaan paikkapaikoin kannattamattomina, kun uusiutuvan energian ratkaisut ovat taloudellisesti järkevämpiä.

Muutos koskettaa myös ihmisten välistä kaupankäyntiä, kun perinteinen pankki- ja rahajärjestelmä korvautuu valtaosin MobilePayn kaltaisten toimijoiden avulla. Erilaisen alusta- ja jakamistalouden yleistyminen, sekä tuotteiden omistamisen korvautuminen palveluiden kuluttamisella, muokkaa yhteiskunnan toimintamalleja ja nopeuttaa työn murrosta. Yksi merkittävä muutoksia mahdollistava tekijä on se, että valtava määrä ihmisiä tulee seuraavina vuosina saamaan digitaalisen sosiaaliturvatunnuksen, joka mahdollistaa mm. maanomistuksen dokumentoimisen. Maailman maanomistuksesta 70% on tällä hetkellä dokumentoimatonta, ja asia tulee muuttumaan radikaalisti riippumattomiin pilvipalveluihin perustuvan SoTu-järjestelmän avulla. Kun maanomistuksesta tulee kehittyvissä maissa kiistatonta, seuraa siitä köyhyyden vähentymistä ja talouden kehittymistä näissä maissa.

Edellä jo mainittua työn murrosta Halava käsitteli perusteellisesti, koska juuri siihen Tiimiakatemialla käytössä olevat toimintatavat vastaavat. Suorittavissa töissä tapahtuva ”koneimitoinnin loppu”, eli kehitys jossa uudet teknologiat ja robotit tulevat korvaamaan suorittavia töitä. Koneet kuitenkin kasvattavat tuottavuutta synnyttäen yhä uusia työpaikkoja ihmisille. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa työntekijöistä tulee artistimaisia ja yrittäjämäisiä toimijoita, joiden vahvuudet ovat juuri niitä ainutlaatuisia asioita, jotka Halavan mukaan erottavat ihmisen koneista. Itselleni jäi erityisesti mieleen Halavan esittämä malli yritysten liiketoimintalogiikan kehittymisestä viimeisinä vuosikymmeninä askel kerrallaan (For people -> With people -> By people) sekä tästä kehityksestä seuraavan työn laadun nousu askelten tahdissa. Halavan mukaan ihminen on koneeseen nähden ylivoimainen ainakin seuraavalla neljällä osa-alueella: Ihminen on joustava, ja osaa kontekstista riippuen reagoida tarvittaessa eri tavalla, kun taas kone suorittaa aina kaavamaisesti sille käskettyä tehtävää. Ihminen pyrkii jatkuvasti kohti parempaa elämää eikä jää paikalleen junnaamaan. Ihminen, toisin kuin kone, kykenee luonnostaan luovaan ongelmanratkaisuun. Tämän lisäksi ihminen pystyy tekemään yhteistyötä toisten ihmisten kanssa, jolloin yhdessä tekemisen summa, eli työn tulokset, ovat aina osien summaa enemmän.

Työelämän murros tähän suuntaan vaatii työntekijöiltä entistä parempia tiimityöskentelytaitoja. Halava on ollut mukana laatimassa opetusministeriön uutta opetussuunnitelmaa, joka korostaa peruskoulussakin juuri kyseisiä taitoja. Halavan mukaan Suomessa koulujärjestelmä on pitkään asettanut kaikkia opiskelijoita kaavamaisesti samaan muottiin. Silti Suomessakin monet menestyneimmistä yrittäjistä ovat olleet selkeästi massasta erottuvia persoonia. Uuden opetussuunnitelman tarkoituksena on tukea ihmisiä kokeilemaan rohkeasti uusia ja erilaisia ideoita. Itselleni Halavan näkemykset edustivat hyvin erilaista näkökulmaa, kuin se miten kriittisesti uutta opetussuunnitelmaa on yleisesti arvosteltu mediassa. Ymmärrän idean luovuutta ja rohkeaa ajattelua suosivasta opetuksesta varsinkin vanhemmilla koululaisilla, kuten lukiolaisilla ja korkeakouluopiskelijoilla, mutta kaikilta samoja asioita vaativa opetus nuoremmilla koululaisilla on aikaisemmin taannut kaikille saman perussivistyksen tason ja valmiudet ennen valinnaisia opiskeluja. Tämä on turvannut yrityksille riittävät oppisvalmiudet omaavia työntekijöitä, jolloin yritykset ovat voineet keskittyä tuotteiden laadun ja liiketoiminnan kehittämiseen, työntekijöille perusasioiden kouluttamisen sijaan.

Käynnissä oleva murrosvaihe haastaa myös demokraattista yhteiskuntajärjestelmää, ja Halavan mukaan länsimainen demokratia onkin pakollisen muutoksen paineessa. Hidas ja tehoton päätöksenteko lisää populististen liikkeiden kannatusta demokraattisissa yhteiskunnissa, ja Kiinan ja Venäjän kaltaiset voimakkaat diktatuurit kykenevät nopeampaan reagointiin muutoksissa. Euroopan ja Suomen elinehto onkin muutoksessa selviytyäkseen säilyttää demokraattiset arvonsa, mutta tehdä päätöksenteosta nopeampaa, ja tuoda se lähemmäs tavallisia kansalaisia. Halavan sanoin: ”Poliitikkojen tehtävänä on suojella tulevaisuutta menneisyydeltä, eikä päinvastoin.” Vastauksena haasteisiin, Halava näki yrittäjien kyvyn reagoida nopeasti muutoksiin, sekä länsimaissa nuorten ihmisten asenteiden muuttumisen artistimaiseen työelämään soveltuvuksi. Näin ollen maailman muuttuminen on suomalaisillekin valtava mahdollisuus, kunhan siihen osaa ja ymmärtää tarttua, eikä jumiudu muutoksen vastustamisen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!