Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

4.0 – Ilkka Halava

Kirjoitettu 07.10.19
Esseen kirjoittaja: Annika Palmari
Kirjapisteet: 1
Kirja: 4.0
Kirjan kirjoittaja: Ilkka Halava
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luonnollinen tuottavuus ja yrittäjyys kestävyyseettisenä valintana

Ilkka Halavalla on liiketoimintatausta, ja hän on toiminut yhteistyössä 380:n eri työyhteisön kanssa, joten hänellä on omakohtaista kokemusta yrityksien kohtaamista haasteista ja liiketalouden muutoksista. Halava on samaa mieltä siitä, että Tiimiakatemia on liiketoiminnan kehityssuuntien keskiössä ja siksi pystyy olemaan tienraivaaja yrittäjyyden ja työn muutoksessa. Siksi hänen neuvonsa on hyvä ottaa huomioon myös omissa projekteissamme ja uusia liiketoimintamalleja suunnitellessamme.

 

Halava kertoo, että murrosaika on aina merkittävää aikaa ihmiskunnassa, sillä tuolloin lineaarinen kehitys loppuu ja vaihtelut ovat nopeita ja arvaamattomia. Tällä hetkellä maapallon kestävyyskriisi on luonut uuden murrosajan, ja se määrää kehityksen suunnan ja nopeuden.

 

Aiemmat murrosajat ovat kestäneet pitkään, sillä edelliset sukupolvet ovat yrittäneet jarruttaa muutosta. Nykyään taas tälläiset murrosajat ovat maksimissaan 30 vuotta, mikä taas tarkoittaa sitä, että kriittiset ja kiireelliset muutokset tulisi tehdä alle 6:ssa vuodessa. Positiivista on se, että ihmiskunta ei koskaan aiemmin ole ollut näin valmis nopeaan toimintaan. Ihmiskunnan älykkyyspotentiaali on rakentunut jättimäiseksi, ja käytössä oleva data kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Tätä valtavaa tietomäärää tulisi käyttää tehokkaammin hyödyksi.

 

Tärkein muutos on kestävyyden kehittäminen. Meidän tulisi siirtyä maailmaan, jossa tuotanto on kestävämpää. Tämä taas avaa täysin uusia markkinarakoja. Nykyään uudet tuotteet ovat sellaisia, jotka valmistetaan ensin ja myydään sitten kuluttajille, jolloin hyllyihin jää paljon turhaa hävikkiä. Tämän vuoksi tulisi kehittää uusi tuotteistamisprosessi, jossa tuote ensin innovoidaan, sitten myydään, ja vasta valmiille maksaneelle kuluttajalle valmistetaan.

 

Halava kertoo, että maapallon kestävyyskriisi on todellinen ja tulee vaikuttamaan vahvasti jokaiseen elämämme osa-alueeseen, myös liiketoimintaan. Tarvitaan enemmän ruokaa, vettä ja energiaa, minkä lisäksi jätteiden syntyä tulee vähentää. Tämän vuoksi siirrytään monin paikoin jatkuvasti parempiin järjestelmiin, esimerkiksi koulutuksen, kuntien, liikenteen ja politiikan saralla. Esimerkiksi päästöjen vähentämiseksi kaupunkeja ei enää rakenneta autoja vaan ihmisiä varten. Tämän ansiosta monet sivuongelmat, kuten ruuhkat vähentyvät ja tilaa vapautuu tehokkaampaan käyttöön. Tätä myötä myös kulttuuri muuttuu ekologisempaan suuntaan. Esimerkiksi Tukholmassa harva nuori hankkii enää ajokorttia, sillä ihmiset ovat tottuneet kulkemaan ilman autoa. Tämän tulisi olla tavoitteena päätöksenteossa: hyvillä päätöksillä tuotetaan uusia, ekologisempia kulttuureja ja toimintamalleja.

 

Myös esimerkiksi energiantuotanto tulee muuttumaan tulevaisuudessa ja avaamaan uusia markkinarakoja. Vuonna 2018 uusiutuvat energiamuodot työllistivät enemmän ihmisiä kuin uusiutumattomat, mikä kertoo tämän alan murroksesta. Tämä vaikuttaa moniin yrityksiin ja toimialoihin. Vuonna 2018 aletiin sulkea nopeaan tahtiin kivihiililouhoksia, koska toiminta ei enää kannata. Eli radikaaleja muutoksia tulee tapahtumaan.

Myös finanssijärjestelmä tulee kokemaan suuria muutoksia. Maksu- ja pankkijärjestelmissä ollaan jo muututtu nopeampiin ja helpompiin järjestelmiin, esimerkiksi mobiilimaksamiseen. Finanssijärjestelmästä tulee ihmisten eikä pankkien järjestelmä, kun toiminnoista tulee itseohjautuvampaa.

 

Ruokajärjestelmän muutos on myös tärkeä ottaa liiketoiminnassa huomioon. Hävikkiä on liikaa ja ruokaa tarvitaan enemmän, joten ruuan valmistus tulee kehittymään tehokkaammaksi. Kasvatusjärjestelmät ja -paikat tulevat muuttumaan ja ihmisten syömistottumukset tulevat muuttumaan. Alamme syömään ekologisempia ruokavaihtoehtoja sekä kehitämme paremmin toimivia ruokakauppoja ja ravintoloita.

 

Tämä on yrittäjyyden kulta-aikaa, sillä keinoja toimia yrittäjänä on paljon ja markkinarakoja rajattomasti. Työtä pystyy nykyään tekemään missä vain, miten vain, kenen tahansa kanssa. Lisäksi kaikki ihmiskunnan älykkyyspotentiaali on helposti saatavilla ja käytettävissä.

 

Muutoksien keskellä myös käsitys yleissivistyksesä on muuttunut. Monet nykyajan keksinnöt ja liiketoiminnassa arkipäiväiset asiat eivät kuulu yleissivistyksen käsitykseen. Tämän takia suuri osa ulottuvillamme olevasta tiedosta on unohdettu. Monien mielestä esimerkiksi populäärikulttuuri on yleissivistystä, kun taas tekoäly ja koneoppiminen on.

 

Tieto kulkee parhaiten internetin välityksellä nykyään. Kirjoja voidaan kutsua ensimmäiseksi internetiksi, sillä ne olivat ensimmäinen keino tiedon jakamiseksi muuttumattomana suurille massoille. Toinen internet on se, minkä tunnemme nykyään. Ihmiskunnan tulisi kehittää itseään kohti kolmatta internettiä, johon sisältyy myös läpinäkyvyys.Tämän kautta esimerkiksi valuutat ja rahaliikenne tulee muuttumaan, kun kryptovaluutat alkavat valtaamaan alaa. Rahaliikenne helpottuu, ja kaupan järjestelmä tulee muuttumaan rajusti.

 

Kolmas internet korjaisi myös monia eettisiä ongelmia. Sillä voidaan rakentaa järjestelmiä, joiden avulla kaikille maailman ihmisille saadaan sosiaaliturvatunnus ja virallinen kansalaisuus. Tämän avulla kaikille ihmisille saadaan kansalaisoikeudet. Tiedonjaon ollessa avointa myös lääketeollisuus voi kehittyä paremmaksi. Lääkkeitä pystytään räätälöimään käyttäjälleen ja jokaisen perimä ja heikkoudet voidaan tunnistaa ja korjata. Myös maanomistus tulisi siirtymään kolmanteen internettiin. Kun sopimusrakenteet ovat kolmannen internetin päällä, on omistaminen kiistatonta. Nämä muutokset vaikuttavat myös globaaliin köyhyyteen, sillä kiistaton maanomistaja pystyy hankkimaan lainaa eikä häntä voida ajaa pois kodistaan. Yrittäjien tulee ymmärtää nämä suuret muutokset, voi tehdä virhearvioita ja jäädä muutoksen kelkasta.

Teollisuudessa usein puhutaan siitä, kuinka koneet vievät ihmisten työt, mutta Halavan mukaan asia on jopa toisinpäin. Ihmiset tekevät nykyään tehtäviä, jotka koneet voisivat tehdä turvallisemin ja tehokkaammin, vaikka he voisivat keskittyä työtehtäviin jotka vaativat ihmisen luovuutta ja joustavuutta. Uusi tuottavuuskonsepti olisi siis se, että ihminen ja kone tekevät yhteistyötä. Kone tekisi ennakoitavat työn osat, mutta ei koko prosessia. Ihmisten tulisi siis siirtyä arvoketjussa koneen yläpuolelle tehtäviin, joita koneet vain täydentävät. Tämä tulee näkymään suuresti lääketieteessä. Nykyään kirurgin työtä pidetään vakaana ja sairaanhoitajan vähemmän tärkeänä, mutta tähän on tulossa muutos. Kone pystyy tekemään kirurgin tehtävät ihmistä tarkemmin, kun taas ihmistä ei voi korvata sairaanhoitajan työssä, jossa vaaditaan empatiaa ja inhimmillisiä kykyjä. Myös sairaala konseptina tulee muuttumaan: sairaala ei ole enää vain rakennus, vaan esimerkiksi toiminta-alusta. Ihmiset voivat ottaa näytteitä kotona ja hankkia apua lääkäreiltä etänä.

Ihmisten ajatusmallissa on ongelmia konemuutoksen suhteen. Meidän tulisi oppia antamaan tilaa koneille ja keskittyä itse olemaan hyviä ihmisinä. Meidän tulisi oppia olemaan taas ihmisiä ja tehdä sitä, missä ihmiset ovat hyviä, eikä yrittää jäljitellä konemaista yjteiskuntamallia. Näin voimme vahvistaa todellisia vahvuuksiamme ja siirtää turhat prosessit koneille.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!