Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

4.0 Ilkka Halava ja tulevaisuuden taidot

Kirjoitettu 05.10.19
Esseen kirjoittaja: Liisa Jamsa
Kirjapisteet: 1
Kirja: Tekemisen 4.0
Kirjan kirjoittaja: Ilkka Halava
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Futuristi Ilkka Halava saapui Akatemialle ja lähetti väsyneet tiimiyrittäjät heränneinä viikonlopun viettoon vetämällä maton alta. Kyllähän me nyt suurinpiirtein tiedettiin, että sen on pian aika mennä, mutta välillä on hyvä nykiä jotta opitaan hyppäämään oikealla hetkellä. Esityksen aiheena oli siis yrittäjyys tulevaisuuden elinkeinona, kestävyyskriisin vaikutukset liike-elämään sekä tekoälyn ja robotisoitumisen aikakausi.

Kenties eniten minua säväytti Ilkan esityksessä varsin yksinkertainen huomio siitä, että perinteisessä työkulttuurissa ihmisellä on tapana retusoida itsensä. Pienentää ja mukaistaa itsensä kompaktiin ja helppoon muotoon – kuin hammasrattaaksi koneistossa. Se toimi loistavasti silloin, kun ihmistä käytettiin koneiston osana. Mahdollisimman helpot ihmiset ovat rekrytoijan unelma. Luova henkilö tuntee olevansa jotenkin viallinen, eikä välttämättä ymmärrä että haussa ovat yksinkertaiset, yleispätevät osat. Luova ihminen onkin se, joka seuraavan koneen rakentaa.

Pelko siitä, ettei kelpaa, sysää monet mukaistamaan itsensä. Klassinen heikko itsetunto toimii kuin viilana, ja lopulta geneerisen pyöräksi viilattu olemus sujahtaa huojentavan kitkattomasti paikalleen. On vaikeaa edes tulla ajatelleeksi, että helppo ei kenties olekaan paras ratkaisu. Eihän koneistossa lähtökohtaisesti ole mitään vikaa. Yhteiskunta ja yhteisöt, ihmiselle elintärkeät ekosysteemit, ovat nekin koneistoja, jotka parhaiten toimivat kun kaikilla on oma roolinsa. Tällainen koneisto toimii, muttei kehity.

Mitä yrityselämään tulee, on nimenomaan kehityksellä keskeinen osa menestystä. Halava osoittaa sen esityksessään numeroin. Vuosituhannen vaihteessa Fortune 500 listalle päässeet huippuyritykset – oletettavasti siis talouksiltaan tasapainoiset ja hyvin hallinnoidut organisaatiot – eivät ole kestäneet kahden vuosikymmenen myllytystä. Hieman yli puolet näistä yrityksistä ovat tähän päivään mennessä lopettaneet toimintansa. Toki osa fuusioitumalla, muutosta sekin. Mutta todellisuus on, että varakkain ja menestyneinkään yritys ei pysy pinnalla päivittämättä koneistoaan.

Voiko yrittäjänä menestyä, jos on perusmutteri?

Liike-elämää voi ajatella kokonaisuutena, koneistona myöskin. Käytännössä yritys menestyy, jos se tekee jotain aivan uutta, tai jotain tuttua mutta uudella tavalla, paremmin. Kummassakin tapauksessa jotain täytyy siis luoda. Yrittäjältä vaaditaan luovuutta. Verkostoja voi myös käyttää hyväkseen, jos oma luovuus ei riitä. Ehkä perusmutterit osaavat olla erinomaisia verkostoutujia, sillä heillä on luontaista taipumusta yhteisöllisyyteen.

Kestävä oppiminen

Taitoja on erilaisia, ja jaan ne mielivaltaisesti ja vapaasti nimeten kahteen kategoriaan. On olemassa ydintaitoja, joita voi hyödyntää uloketaitoihin. Ydintaitoja ovat esimerkiksi itseohjautuvaisuus, itsetuntemus, kärsivällisyys – ja vaikkapa kuunteleminen. Uloketaidot voivat olla tietyn ohjelman tai laitteen hallintaa, kädentaitoja tai fyysistä voimaa. Ydintaidot ovat siis paljon monikäyttöisempiä ja tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan hankkia uloketaitoja, mutta paljon näkymättömämpiä kuin konkreettisemmat uloketaidot, eikä niistä esimerkiksi saa samalla tavalla arvostusta yhteiskunnassa.

Mutta miten tämä liittyy käsillä olevaan aikakauden muutokseen?

”Kaikkien muiden ihmisten älykkyys on käytössämme”

Jos ihminen olisi mustekala, se olisi pitkään pärjännyt vahvoilla lonkeroilla (uloketaidot) ja aika pienellä päällä (ydintaidot). Päättömästi juoksentelevaa mustekalaa ohjattiin ylhäältäpäin, ja se hoiti lonkeroillaan näppärästi homman. No, työmaalle on tulossa aivan uusi mustekala, jolla on loputtomasti lonkeroita ja rajallinen mutta tehokas pääkoppa. Mitä tekee ensimmäinen mustekala? Kasvattaa nopeasti ison pään? Vai onko jo liian myöhäistä? Kumminkin Halava vakuuttaa, että tekoäly ei vie meidän työpaikkojamme. Uuden superkoneen tehokkaiden tulosten käsittelyyn tarvitaan moninkertaisesti työpanosta.

Oli niin tai näin, tietyt taidot ovat robotiikan ulottumattomissa. Tein listan keskeisimmistä ydintaidoista.

  1. Tekoäly ja algoritmi tekevät osansa digimarkkinoinnissa, mutta mikään ei vakuuta toista ihmistä kuten toinen ihminen. Eikä tietenkään kyseessä ole pelkästään tuotteen myyminen, vaan itsensä, taitojensa sekä ajatuksiensa.
  2. Empatian ja kontekstin taju. Ehdottomasti harjoituksen ja kehittämisen arvoinen taito, joka siivittää myyntitaitoja, viestintää sekä ajankohtaista tuotekehitystä puhumattakaan elintärkeästä tiimityötaidosta.
  3. Kone ei osaa luoda, se osaa vain tehdä mitä käsketään. Luovuus on pohjimmiltaan kykyä ajatella omilla aivoilla. Kaikki eivät sitä ainakaan liiaksi tee, sillä on turvallista ja luonnollista olla osa koneistoa, yhteiskuntaa. Halava puhui ”joustavasta kontekstualisoinnista”, kyvystä esimerkiksi hyödyntää yhden asian ominaisuuksia toisen asian puutteisiin. Tämä liittyy luomiseen, innovointiin ja ongelmanratkaisuun, ja käytännössä siinä ihminen voi tavallaan jopa ylittää oman kapasiteettinsa. Tätä ei kone voi tehdä.

Oppiminenkin voi olla kestävää. Taitoja on hankittava tasapainoisesti, sekä ydintaitoja että siihen järjevästi kytkeytyviä lonkeroita. Yliopistoista tulee päitä, ja amiksesta tulee jalkoja. Jonkin korkeamman voiman toivotaan pitävät narut käsissä ja saamaan aikaan balanssi. Tiimiakatemialta tulee tulevaisuuden johtajia!

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!