Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Luova hierre

Kirjoitettu 06.05.15
Esseen kirjoittaja: Jari Savolainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Luova Hierre
Kirjan kirjoittaja: Jussi T. Koski
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.2. Aivoteollisuuden innovaatiotyökalut, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen, 7.5 Innovoinnin klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Toisena opinnäytetyöni aiheeseen liittyvänä kirjana luin Jussi T. Kosken kirjoittaman kirjan Luova Hierre. Kirja on lähes kokonaan Mihaly Csikszentmihalyin teoksiin perustuva. Luova hierre-kirjassa pureudutaan yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden luovuuteen ja sen eri keinoihin. Millä tavalla organisaatio voi olla avuksi, jotta yksilöt saavuttavat mahdollisimman isolla todennäköisyydellä innovaatioita. Millä tavalla luovuudentasoja pystytään boostaamaan.

Pureudun esseessäni luoviin henkilöihin yksilötasolla. Kirjasta myös löytyi mainiota tekstiä opinnäytetyötä ajatellen. Esseen loppupuolella esitän sivulta 185 löytyvän kuvan, jossa kerrotaan missä paikassa tapahtuu suurimmalla todennäköisyydellä luovuutta ja innovaatioita.

 

 Minä, yksilö.

Csikszentmihalyin mukaan luovuudella on kolme tasoa. Ihminen voi olla luova olemalla joko:

-Briljantti (Brilliant)
-Henkilökohtaisesti luova (Personally creative)
-Varauksettomasti luova (Creative unqualifiedly)

Briljantteja ovat ihmiset jotka vaikuttavat poikkeuksellisen fiksuilta, esittävät epätavallisia ajatuksia ja ovat kiinostavia mutta jotka eivät jätä jälkeensä mitään näkyviä jälkiä erikoislaatuisuudestaan.

Henkilökohtaisesti luovia ovat ne, jotkakokevat asioita persoonallisella tavalla mutteivät kommunikoi näistä kokemuksistaan ympäröivän yhteisön kanssa. Esim. keksinnöt ja innovaatiot, joista vain he itse tietävät.

Varauksettomasti luovia ovat yksilöt, jotka synnyttävät sellaista uutta ja pysyvää, jonka arvon muutkin tunnustavat. (Csikszentmihalyi, 1996, 25; ks. myös Nickerson 1999, 399.)

 

Csikszentmihalyi (1996) on luonnehtinut luovaa henkilöä muun muuassa:

  • Luovalle henkilölle on ominaista kyky löytää omat vahvuudet ja ne asiat, joista nauttii ja joiden parissa hän voi olla tuloksellinen ja menestyä. Hän kykenee myös taitavasti minimoimaan vastoinkäymisiä ja kääntämään niitä edukseen
  • Luovat ihmiset ovat joko analyyttisesti tai intuitiivisesti hyvin tarkkoja oman oppimisensa tiedostajia ja kehittäjiä. He pystyvät rakentamaan juuri heille ominaisen tavan lähestyä ja ratkaista ongelmia. He pystyvät myös keskimääräistä paremmin muuttamaan työskentelytapojaan ja –strategioitaan sekä työskentelylle asettamiaan tavoitteita työprosessin kuluessa.
  • Luovat ihmiset eivät kehitä ainoastaan persoonallisia ongelmanratkaisun ja oppimisen tapoja vaan ylipäätään juuri itselleen soveltuvia työnteon ja toiminnan tapoja. He rakentavat tehokkaasti omaa työnteon ja toiminnan ”tyyliään”.
  • Usein luovat ihmiset ottavat myös tunteensa, tuntemuksena ja intuitionsa ja jopa unensa paljon vakavammin huomioon kuin heidän yhtä pätevät mutta ei niin luovat kollegansa.
  • Luovat henkilöt osaavat tavallisesti muodostaa tehokkaasti mentaalista ja toiminnallista energiaa säästäviä rutiineita. He rutinoivat niin paljon jokapäiväisestä elämästään kuin mahdollista voidakseen keskittyä luovan kutsumuksensa toteuttamiseen.

 

Sivulla 107. kirjailija kertoo motivaation ja luovuuden välisestä suhteesta. Tässä sisäisen (internal, intrinsic) ja ulkoisen (external, extrinsic) motivaation erottelu on osoitettu hyvin tärkeäksi.

Toimija kokee sisäiseen motivaatioon perustuvan toiminnan itsetarkoituksellisena. Ulkoiseen motivaatioon perustuva toiminta puolestaan koetaan vain keinona päästä johonkin muuhun tavoitteeseen.

 

Kaksivaiheinen hypoteesi:
Sisäinen motivoituminen edistää luovuutta kun taas ulkoinen motivoituminen estää luovuutta.
-Amabile, The social Psychology of Creativity, 1983

 

Sisäinen motivoituminen on nykyäänkin erittäin tärkeässä roolissa. Vaikka tämäkin tutkimus on kirjasta 1980-luvulta, ei sitä ole todistettu vääräksi. Päinvastoin, sisäisen motivoitumisen luovuutta edistävä vaikutus on saanut runsaasti kannatusta myös muilta tutkijoilta, muun muassa Mihaly Csikszentmihalyilta ja Howar Gardnerilta, ja tukea lukuisista empiirisistä tutkimuksista. Koska yksilö motivoituu sisäisesti nimenomaan itse valitsemiinsa aktiviteetteihin, kouluissa ja työyhteisöissä yksilöille tulisi tarjota mahdollisimman paljon tilaisuuksia juuri itse löydettyjen ja muotoiltujen ongelmien työstämiseen (Nickerson, 1999, 411-413, 316)

Eli johtopäätöksenä: Kun yksilöt, esimerkiksi opiskelijat, saavat päättää tarkemmista opiskeluista itse, vaikuttaa lopputuloksiin itse, tehdä työt itse, on tulos sisäistä motivaatioita nostattava. Tätä kautta lopputulokset nousevat keskimääräisesti ja voidaan saavuttaa parempia arvosanoja ja ehkä, jopa uusia innovaatioita.

 

 

“Vaikka olisit oikealla tiellä, joudut yliajetuksi jos vain istut siellä.”
–Will Rogers

 

 

Luovuuden leikkauspiste

Sivulla 185 on kuvio, jossa esitellään luovuuden leikkauspiste. Leikkauspiste löytyy kolmesta eri tekijästä: sisäisestä motivaatiosta, taitoista, lahjakkuuksista ja erityisosaamisesta sekä luovuutta edistävistä ajattelu- ja työskentelytavoista.

 

Luova Hierre - Kirja

Kuvassa ilmaistaan jokainen näistä kolmesta sektorista yhtä suurena, eli yhtä vaikuttavana tekijänä. Jos esimerkiksi työskennellään asian äärellä, joka ei henkilökohtaisesti kiinnosta tippaakaan, on hyvin epätodennäköistä että tällainen henkilö alkaa soveltamaan ja luomaan tästä aiheesta parempaa. Nimenomaan niin Tiimiakatemian projektitkin, täytyy joka kerta ympäröidä sellaisilla ihmisillä, kellä on kiinnostusta ja motivaatiota tehdä kyseistä projektia. Jos tämän motivaation korvaa esimerkiksi rahalla, tämä syö erittäin paljon toisten motivaatiota. Tällöin lopputulos kärsii erittäin paljon.
On kyettävä pitämään yllä näitä jokaista kolmea sektoria ja löytää niiden väliltä symbioosi. Tällöin Löydetään todellinen luovuudentaso ja innovaatiot ovat jo askelta lähempänä todellisuutta.

Kuitenkin jo pelkästään se, että ymmärretään luovuuden leikkauspisteet ja tunnistetaan ne, saattaa tämä merkittävästi vaikuttaa luovuuteen ja lopputulokseen.

 

Yrityksen luovuuden olennaiset elementit

s.201 Robinsonin ja Sternin (1998) mielestä luovuuden odottamaton ja suoran suunnittelun ulottumattomissa oleva luonne tulee ottaa luovuuden johtamisen lähtökohdaksi. Tulee ymmärtää, että suurin osa organisaation potentiaalisesta luovuudesta on suunnittele ja kontrolloi- tyyppisen johtamisen tavoittamattomissa. Korostaessaan luovuuden ennakoimattomuutta Robinson ja Stern kuitenkin toteavat, että luovuutta voidaan johtaa. Parannusten ja innovaatioiden esiintymistiheyttä voidaan lisätä tiedostamalla ja aktiivisesti säätelemällä suunnittelemattomien ja odottamattomien innovaatioiden taustalta löytyviä tekijöitä. He esittelevät kuusi tällaista ”yrityksen luovuuden olennaista elementtiä”.

  1. Yksituumaisuus (Alignment)
  2. Oma-aloitteiset aktiviteetit (Self-initiated activity)
  3. Epäviralliset aktiviteetit (Unofficial activity)
  4. Onnekkaat, älykkäät ja oivaltavat sattumat (Serendipity)
  5. Monipuoliset virikkeet (Diverse Stimuli)
  6. Yrityksen sisäinen kommunikaatio (Within-company communication)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!