Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

5 Toimintahäiriötä Tiimissä

Kirjoitettu 01.05.18
Esseen kirjoittaja: Anton Vaulasvirta
Kirjapisteet: 2
Kirja: 5 Toimintahäiriötä Tiimissä
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Lencionin mukaan tiimien yleisimmät ongelmat kumpuavat viidestä tietystä toimintahäiriöstä tiimissä. Kirja avaa niitä haasteita, jotka on helppo havaita niin akatemian tiimiyrityksissä kuin ihan projektitiimissä tai ryhmässä. Parastahan kirjassa oli tarinallistettu kertomus organisaation johtoryhmän tiimistä, joka poikii juuri näiden haasteiden kanssa. Tarinan edetessä huomasin saavani kolahduksia erilaisista tilanteista ja haasteista, joiden kanssa olemme yhtä lailla Globaattorissakin kamppailleet.

Luottamuspula, konfliktien pelko, sitoutumisen puute, vastuun välttely sekä tulosten huomiotta jättäminen. Nämä toimintahäiriöt nivoutuvat toisiinsa tiukasti, ja yksi häiriö johtaa myös seuraavaan. Lencionin mukaan tiimityö on perimmäinen kilpailuvaltti monella alalla, koska se on niin voimallista ja harvinaista.

Kun tiimissä ei ole luottamusta, tiimiläiset usein kätkevät heikkoutensa ja virheensä toisiltaan. Tyhjiäkin lupauksia tehdään, kun epäröidään myöntää omia heikkouksia tai osaamistason puutetta. Tällöin rakentavan kritiikin antaminen on haasteellista, kun pelko omasta epäonnistumisestaan on läsnä. Oppivassa tiimissä, kuten Tiimiakatemialla, on tärkeää tunnistaa yksilöiden osaaminen ja kokemustaso. Kun jokainen tietää toistensa kompetenssit, on helpompi olla avoin omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan ja siitä, mitä sinulta odotetaan tiimiläisenä. Luottamuksen rakentuminen johtaa siihen, että opit antamaan ja vastaanottamaan kriittistä palautetta – joka kehittää niin yksilöä kuin tiimiäkin. Kun kerrot itsestäsi muille ja reflektoit ajatuksiasi, auttaa se heitä myös ymmärtämään sinua ja toimintatapojasi paremmin.

Luottamuksen ollessa kunnossa, tiimin tulisi olla siinä vaiheessa, että se kykenee nostamaan kissan pöydälle. Kävimme viime treeneissämme läpi Draamakolmiota, jonka ajatuksena on taustoittaa vääränlaisen keskustelun/konfliktin piirteitä. Usein hankalassa keskustelussa osallistujat ottavat itselleen tietyt roolit, jotka kiertävät keskustelun ajan.

  • Syyttäjä kyseenalaistaa, tivaa, on haluton ymmärtämään taustoja eikä kuuntele
  • Uhri turhautuu, etsii syitä muista, on avuton ja hakee huomiota
  • Pelastaja on itsekeskeinen, marttyyri, haluaa tunnustusta muilta & katkaista konfliktin

Nämä roolit usein kiertävät hankalaa keskustelua ja vaikka lopputulokseen päästäisikin, ei itse konfliktin selvittäminen ole rakentanut ollenkaan henkilöiden keskinäistä konfliktien käsittelyä. Kun Syyttäjä tivaa, miksei uhri ole tehnyt lupaamaansa asiaa X, Uhri kiertelee ja kaartelee ja etsii syyn muista. Keskustelun sävy on aggressiivinen, koska Syyttäjä ei myöskään halua ymmärtää Uhrin taustalla mahdollisesti olevia motiiveja; esimerkiksi henkilökohtaiset syyt, ajan puute tai pelot. Keskustelu ei etene, kunnes Pelastaja ottaa marttyyrin roolin ja sanoo itse hoitavansa asian, jotta kaikki olisivat tyytyväisiä. Asia tulee hoidettua ja se etenee, mutta niin Syyttäjä, Uhri kuin Pelastajakin jäävät ärsyyntyneeksi siitä, ettei itse konfliktin taustalla olevat syyt edenneet minnekään.

Draamakolmio ei ole jokaisen keskustelun pohja, mutta se on hyvä ymmärtää, jotta tiedostaa huonosti rakentuvan keskustelun rooleja. Kun konflikteja kestetään ja niitä pystytään käsittelemään rakentavasti, niistä opitaan ja ne kasvattavat sisäistä luottamusta. Konflikteja käsitellään jatkuvasti ja ennen kaikkea rakentavasti. Konfliktien käsittely on tärkeää, sillä kaikki konfliktit pitäisi pyrkiä selvittämään välittömästi, jottei ne jäisi hautumaan ja sitä kautta pahentumaan. Konflikteja tulee joka tapauksessa, sillä kun seitsämän erilaista ihmistä on päättämässä asioista ei aina päästä täydelliseen lopputulokseen. Konfliktien käsittelytapa kertoo tiimistä ja sen toimintatavoista paljon.

 

Kompromissi, jossa jokaiselle jotakin on yhtä kuin ei mitään kellekään.

Jokainen haluaa tulla kuulluksi mielipiteestään – ja mikäli päätös tehdään ilman, että yksilö on saanut antaa näkökulmaansa, ei hän todennäköisesti sitoudu yhteiseen päätökseen. Vaihtoehtoja punnitaan yhdessä dialogin kautta, jotta saavutetaan aito sitoutuminen. Jokaisen päätökseen ei tarvitse olla konsensus, vaan jokainen päätöksen täytyy olla sellainen, mihin tiimi sitoutuu.

Yhtämielisyyttä tietyissä asioissa voi joskus olla vaikeakin saavuttaa, koska usein jokainen yksilö tulkitsee asiat hieman omalla tavallaan. Päätöstenteko hidastuu ja vaikeutuu, mikäli aina pyritään tilanteeseen, jossa jokainen tiimin jäsen on ehdottoman tyytyväinen siihen. Loppupeleissä riittää, että kaikki ovat päässeet osallisiksi päätöksentekoon ja tietävät tulleensa kuulluksi, jotta siihen voidaan sitoutua. Sitoutumattomuus päätöksiin johtaa vastuun välttelyyn. Sitoutuneet tiimiläiset ottavat vastuun tekemisistään ja lupauksistaan ja odottavat sitä myös muilta jäseniltä. Tässä syntyy luonnollinen vertaispaine; jokainen yksilö kokee vastuuntuntoa yhteistä päämäärää kohti.

Mikäli yhteinen suunta tiimillä on hukassa, saattavat tiimiläiset alkaa huolehtia ainoastaan omista tarpeistaan. Vaikka tämän kehittyminen näkyy yksilöissä usein eri tahtiin, pitäisi jokaisen tiimin jäsen sitouttaa yhteiseen päämäärään melko nopeasti. Päämäärään sitoutumattomuus johtaa usein siihen, että tiimiin jää mukaan roikkujia. Roikkujat hidastavat tiimin kehitystä ja vaikeuttavat konfliktien ratkaisua ja yksilöiden vastuunottoa. Kun vastuuta vältellään, se viittaa sitoutumisen puutteeseen ja tällöin asiat jäävät muutaman ihmisen harteille. Vastuun välttelyllä vahingoittaa tiimiä ja ”rankaisee” aktiivisia yksilöitä. Tällöin kaikista sitoutuneimmatkin alkavat epäillä tiimiä ja sen merkitystä. Omien tavoitteiden lisäksi tiimiläisten tulee pitää fokus myös tiimin yhteisissä päämäärissä.

Tiimin viilaus on jokapäiväistä työtä, jonka pitää jatkua päivästä toiseen. Oppivan, kehittyvän ja toimintaorientoituneen tiimin rakentaminen voi kestää vuosia, mutta se voidaan tuhota hetkessä. Tärkeä askel menestyvälle tiimille on löytää yksilöille osa-alue, joissa he ovat hyviä, sillä monipuolisen tiimin suurin vahvuus on juurikin sen resurssit. Jokaisella on oma erikoisuus, jota tiimin kuuluu ”hyödyntää”, jotta jokainen yksilö kokee myös tuovansa arvoa tiimille.

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!