Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Big Potential

Kirjoitettu 28.11.19
Esseen kirjoittaja: Arttu Laaksokari
Kirjapisteet: 2
Kirja: Big Potential
Kirjan kirjoittaja: Shawn Achor
Kategoriat: 9.02. Yhteisöllisyys, 9.04. Johtaminen, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Osaamme lukea, koska joku opetti meitä lukemaan ja luin tämän kirjan ja kirjoitin reflektion, koska joku inspiroi minua menestymään. Siksi ensimmäinen steppi menestykseen on löytää oikeat, positiiviset ihmiset, jotka haluavat olla parempia.

Muiden voima

Länsimaisissa kulttuureissa ihmisen elämän ensimmäiset 18 vuotta käytetään siihen, että ihmisiä opetetaan menestymään yksilöinä. Koulussa jokainen tekee omat tehtävänsä ja kokeensa yksin. Ihailemme yksilöitä ja tähtipelaajia. Tämä käy ilmi vaikkapa urheilusta ja Hollywoodin tuotoksista. Siellä kadutkin ovat päällystetty supertähtien nimillä. Yksilösuorittamisen ongelmat ilmenevät esimerkiksi Harvardissa, joka lukeutuu korkeatasoisiin ”Ivy League” yliopistoihin. Suomeksi sanottuna sinne on helvetin hankala päästä. Kun sitten koko ikäluokan parhaimmisto pakkaantuu samaan paikkaan, alkaa armoton kilpailu. Kaikki eivät voi olla parhaita. On kova kolaus, jos olet aiemmin kuulunut aina luokan parhaimmistoon ja yhtäkkiä oletkin luentosalissa, joka on täynnä sinua fiksumpia ihmisiä. Kun vielä paine ja työkuorma ovat kovat, ihmiset eristäytyvät toisistaan ja masentuvat.

Vankiloissa kaikista hankalimmat vangit erotetaan muista eristysselliin. Se on pahin mahdollinen rangaistus. Kuitenkin muista erottaminen on koulumaailman arkipäivää. Tehtäviä on paljon ja ne on tehtävä yksin. Yhdessä tekemisestä jopa rankaistaan.

Projekti Aristoteleen aikana Google, joka on maailman paras yritys löytämään toistuvia kaavoja datasta, ei onnistunut löytämään kaavaa, joka kertoisi, mitkä yksilön taidot ennustavat tiimin menestystä. Tiimit saavuttivat huipputuloksia, jos ihmiset pitivät tiimin sosiaalisia suhteita tärkeinä, kaikki olivat suunnilleen saman verran äänessä ja kaikista oli turvallista jakaa omia ideoitaan tiimissä.

Samaa viestiä kertoo myös Harvardissa tehty tutkimus, johon otettiin mukaan 1152 menestynyttä sijoitusanalyytikkoa. Jos menestys olisi kiinni vain yksilön omista avuista, kuten ahkeruudesta ja älykkyydestä näiden supertähtienhän tulisi menestyä missä tahansa. Kuitenkin 46% taso romahti heidän vaihdettua työpaikkaa.

Achorin mukaan meidän tulisi päästää irti ajatuksesta ”Kuinka monta pistettä minä tein?” Sen sijaan on alettava kysymään itseltämme ”Miten autoin tiimiämme voittamaan?” Johtajien on siis lopeteltava erottelu yhteisön ja henkilökohtaisen suoriutumisen välillä ja opittava miten tunnistaa ja palkita ihmisiä, jotka tekevät molemmat.

Laajenna voimaasi

Kirjassa kerrotaan tarina Saved a Life -ohjelmasta, jossa erään sairaalan vastaanottohenkilöstö onnistui pelastamaan 471 ihmishenkeä. Tämä tapahtui suosittelemalla tarkastuksia, esimerkiksi mammografiaa, jossa vakavat piilevät sairaudet voitiin löytää. Saadakseen potilaan tarkastukseen vastaanottohenkilökunnan piti hyödyntää tunteita, dataa ja tarinankerrontaa, kaikki tämä puhelimessa. Tehdäkseen sen tehokkaasti, heidän piti itse uskoa, että he tekevät tärkeää työtä.

Tarinan opetus on se, että organisaation jokaisella jäsenellä on annettavaa. Henkien pelastaminen ei koskenut ainoastaan johtajia, lääkäreitä tai sairaanhoitajia.

Projekti toteutettiin:

  1. Valitsemalla johtoon oikeat (positiiviset) ihmiset, sekä
  2. Levittämällä tätä positiivisuutta ja vaikutuksen tunnetta kaikille niin, että jokainen tasan tarkkaan tietää montako ihmishenkeä on pelastettu

 

Positiivisen kierteen aikaansaaminen

Tiimiakatemian johtamismalliin kuulu olennaisesti se ajatus, että jokainen on johtaja. Yksilöiden johtajuus on Tiimiakatemian mallissa 60 % ja vertaisjohtajuus 30 %. Vaikka toimimme tiimeissä, on jokaisella yksilöllä iso vastuu hoitaa hommansa kunnolla jokaisena päivänä. Lätkätermein jokaisen tulee ”ansaita paikkansa kokoonpanossa”. Jokaisen yksilön tulisi ymmärtää omien tekojen vaikutus. Miten vaikkapa yksilön kirjapisteet tai paremminkin niiden puute vaikuttaa koko tiimiin? Tai miten oma energia ja sanomiset vaikuttavat treenien ilmapiiriin ja oppimiseen?

Muuttaaksemme Potentian ilmapiiriä ja luodaksemme tähtisikermän, on tiimin ydinryhmän osoitettava jokaiselle niin puheella, kuin teoilla sitä, että kaikki ovat johtajia ja jokaisen tekemisellä on vaikutusta. Tiimissä ihmiset kuitenkin tuntuvat usein unohtavan tämän. Näkisin, että tiimin johtohahmona roolinani on keksittyä positiivisiin asioihin ja nostaa niitä myös esille sekä kannustaa ja kehua tiimiläisiä. Näin saamme aikaan positiivisen kierteen.

Tästä päästään Achorin muutosjohtamisen toiseen steppiin – ylistävän pitchauksen luomiseen. Tarkoitus on saada muut vakuuttumaan olemaan osana positiivista muutosta ja johtamaan jokaiselta paikalta, olit sitten nimetty johtajaksi tai et. Oleellista on miettiä, mitä viestin vastaanottoja jo nyt uskoo. Esimerkiksi yrityksen myyntipäällikkö välittää omista tuloistaan ja siitä, että tiimi saavuttaa tavoitteensa. Hänelle tulisi näyttää, miten heidän johtamisensa vaikuttaa suoraan myyntilukuihin.

Kolmantena asiana voiman laajentamisessa tulee käyttää jo tehtyä edistystä. Sairaalaesimerkissä vastaanottohenkilöstö tiesi tasan tarkkaan, montako ihmishenkeä heidän työnsä pelasti.

 

Kehumisen Prisma

Toisten kehuminen ei ole nollasummapeliä – kaikki haluavat saada kehuja, mutta eivät kuitenkaan kehu muita. Kehumisessakin toimii logiikka:

mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Kehumisella on myös mahdollista luoda positiivinen kierre. Positiivinen palaute saa ihmiset innostumaan ja tekemään työnsä vieläkin paremmin, joka taas luo enemmän positiivista palautetta.

Kehut ovat myös rahan arvoisia. Kirjassa esitelty lentoyhtiö Jetbluen esimerkki osoitti, että sitoutuneet työntekijät tuottavat asiakkaille kolme kertaa todennäköisemmin wow-elämyksiä. Positiivisen palautteen antamisessa on kyse siis asiakastyytyväisyydestä ja asiakkaiden säilyttämisestä. Jetbluella asiakkaita pystyttiin säilyttämään 3 % paremmin, kun yrityksessä otettiin käyttöön malli kehujen antamiseksi. Tuo 3% voi yrityksen koosta riippuen tarkoittaa kymmeniä miljoonia euroja.

Johtaja ei kuitenkaan yksinään kerkeä ylistämään työntekijöitään tarpeeksi. Jos haluamme käynnistää kehujen positiivisen kierteen, meidän täytyy saada muutkin kuin itsemme antamaan kehuja toisilleen. Oleellista onkin saada rakennettua organisaatioon kehumisen kulttuuri.

Positiivisen kierteen luomisessa hiljaiset optimistit ovat avain onneen. Tutkimuksessa ilmeni, että 31 % ihmisistä on positiivisia työpaikallaan, mutta eivät näytä sitä. Usein johtajat käyttävät aikansa pessimistien ajattelun muuttamiseen, johon itsekin olen monesti sortunut. Kaappioptimistien muuttaminen aktiivisiksi auttaa muuttaman ilmapiirin neutraalista tai negatiivisesta positiiviseksi. Selvittääksemme keitä nämä hiljaiset optimistit ovat, meidän tulee kysyä kysymyksiä kuten:

  • Asteikolla 1-5, kuinka paljon ilmaiset optimismia työssäsi?
  • Asteikolla 1-5, Kuinka luontevaksi tunnet muiden kehumisen?

Kun tiedämme, ketkä henkilöt kuuluvat tähän optimistiseen joukkoon, heitä tulisi saada rohkaistua tuomaan positiivisuuttaan esiin sekä antamaan kehuja muille. Kehuminen voi tuntua alkuun hankalalta, joten positiivista palautetta voi kannustaa antamaan esimerkiksi viesteillä tai kehumalla toisia heidän selkänsä takana. Tämän voi toteuttaa vaikka kysymällä tältä henkilöltä: Eikö ollutkin mahtava homma, kun…?

 

Ekosysteemin puolustaminen

Rokotuksissa keholle esitellään uusi virus, jotta se osaa suojautua jatkossa sitä vastaan. Samaan tapaan negatiiviset tunteet, kuten stressi tulisi pystyä kääntämään resilienssiksi, eli muutoskyvykkyydeksi, jonka avulla yksilö tai organisaatio voi selvitä mistä tahansa ympäristössä tapahtuvasta muutoksesta.

Nykypäivänä stressaantumiseen on jo pelkästään yhden aamun aikana niin paljon mahdollisuuksia aina herätyksestä työpaikalle pääsyyn, että niiltä on osattava suojautua. Tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka kuluttivat 3 minuuttia aamustaan negatiivisiin uutisiin raportoivat 27% todennäköisemmin päivänsä olleen huono 6-8 h myöhemmin. Eikä viestien tarvitse olla edes lähtökohtaisesti negatiivisia. Riittää, että näet tuttavasi lomakuvat palmun alta marraskuisena maanantaiaamuna, ja vitutus on taattu.

Huono päivä vaikuttaa myös bisnekseen. Huonolla tuulella oleva ihminen väsyy nopeammin, luovuttaa helpommin ja saa vähemmän hyviä ideoita.

Välttääkseen stressiä, tulisi oman itsen ympärille rakentaa vallihauta. Se estää negatiivisten viestien pääsyä tietoisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa kaiken median välttämistä heti aamusta sekä ennen nukkumaanmenoa.

Toinen hyvä käytäntö pitää mielen puutarha puhtaana negatiivisuuden rikkaruohoista on tehdä kiitollisuusharjoituksia. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota jo nyt hyvin oleviin asioihin huonojen sijaan. Esimerkiksi projektitapaamiset tai treenit on helppo aloittaa kysymällä osallistujilta, mistä he ovat kiitollisia tänään. Kun positiivisiin asioihin kiinnittää huomiota, niitä myös huomaa enemmän.

 

Positiivisen kierteen ylläpitäminen

Tähän mennessä kirjassa käsiteltiin pitkälti positiivisen kierteen luomista. Viimeinen kappale onkin omistettu sen ylläpitämiselle. Meillä ihmisillä, kun on sellainen hauska tapa, että kun haluamme jotakin ja saamme sen, se jokin ei enää riitäkään, ja haluamme taas enemmän. Esimerkkinä tästä toimii Valkoinen talo, jonka työntekijät olivat neljän vuoden jakson viimeiseen vuoteen mennessä hukanneet työmotivaationsa. Toki työpäivät olivat pitkiä ja raskaita, mutta he tekivät unelmiensa työtä toimien maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten neuvonantajina. Tuntuu hassulta, että tuollaisessa työssä voisi tylsistyä, ja unohtaa merkityksensä, mutta toisaalta niinhän se menee meillä muillakin. Tavoittelemme unelmiemme opiskelupaikkaa ja kun olemme sen saaneet, voi opiskelumotivaatio ajoittain laskea.

Miten sitten saamme pidettyä yllä innostustamme? Valkoisen talon työntekijät alkoivat jokainen pitää virailijoille esittelykierroksia talossa. Vierailijoiden kiinnostus ja kasvoilta paistava innostus muistutti myös työntekijöitä siitä, kuinka siistiä itseasiassa onkaan olla töissä tuollaisessa paikassa.

Tiimiakatemialla jokainen voi halutessaan tehdä kierroksen asiakkaiden tai muiden vierailijoiden kanssa, mutta kirjoittajan mukaan tämän ”merkityksen kierroksen” ei tarvitse olla edes fyysinen. Riittää, kun mietit sitä, miten kerrot omista jutuistasi.

Kun ihmisiltä kysytään, ”mitä teet työksesi?”, useimmat vastaavat joko ammattinimikkeellä (olen kirjanpitäjä) tai kertovat, asioita joista he ovat vastuussa. Mitä jos sen sijaan kertoisimmekin työmme merkityksestä? Sen sijaan, että olet kirjanpitäjä, autat yrittäjiä keskittymään omiin vahvuuksiinsa.

Millaiselle kierrokselle haluat siis ihmiset viedä? Haluatko tylsistyttää sekä itsesi että muut, vai olla innostava? Hyviä tapoja itsestä kertomiseen ovat esimerkiksi ”kuka olen -tarina”. Eri yleisöille voi kertoa tarinasi eri puolia riippuen siitä, mikä ketäkin puhuttelee ja mikä on kenellekin merkityksellistä.

Michael Dell, tietokonevalmistaja Dellin perustaja, on joskus esittäytyessään kertonut tarinaa lapsuudestaan. Hän pyöritti jo poikana pientä bisnestä postimerkkien keräilyn ja myymisen ympärillä: hän toimitti oman postimerkkikataloginsa ja myi merkit suoraan keräilijöille. Tarina kertoo Michael Dellistä paljon enemmän kuin toteamus siitä, että hän on IT-alan yrittäjä. Tarina kertoo hänen taustastaan ja hänen saamastaan tärkeästä oivalluksesta, että kauppaa kannattaa käydä suoraan asiakkaiden kanssa väliportaat ohittaen. Tämä suoramyynti oli Dellin alkuperäinen bisnesmalli.

Toinen hyvä keino positiivisuuden ja innostuksen ylläpitämiseksi on yksityiskohtiin perehtyminen sekä niiden visualisointi. Olemme JKL Drift Kingin yhteistyökumppanimyynnissä hakeneet syksyn aikana pääyhteistyökumppaneita, ja ottaneet yhteyttä korporaatiotason yrityksiin. Näille isoille yrityksille on ollut hankala perustella sitä, miksi heidän kannattaisi olla mukana tapahtumassa, joka veti viime vuonna noin 1500 henkeä. Periaatteessa ideamme ovat olleet ihan hyviä, mutta jotain on vielä uupunut.

Tajusin, että kumppanit on saatava innostumaan. Pelkkä ”ihan hyvä” idea ei riitä, vaan meidän on itse oltava hommasta liekeissä ja näytettävä se myös ulospäin. Ollakseen niin pieni tapahtuma, saimme kuitenkin jo tänä vuonna hyvin mediahuomiota mm. Keskisuomalaisessa, Iltalehdessä ja Ylellä. Asiakkaidenkin näkökulmasta maksimaalinen huomio pienillä panostuksilla on erittäin toivottavaa. Käänsimmekin näkökulmaa enemmän siihen suuntaan, että mitä siistiä voisimme yhdessä asiakkaiden kanssa tehdä, jotta olisimme lehtien etusivulla? Yritykset (me mukaan lukien) toimivat jatkuvasti pienillä resursseilla ja kilpailevat ihmisten ajasta ja huomiosta kapenevassa tilassa. Ihmiset näkevät päivittäin n. 5000 markkinointiviestiä, joten yksi mainos on vain välähdys hänen elämässään. Ihmisillä on paljon tärkeämpää ja kiinnostavampaa tekemistä, kuin kuunnella tai katsoa yrityksesi mainosta. Meidän pitäisi siis löytää yhdessä asiakkaiden kanssa se sininen meri, jossa kilpailua ei juuri sillä hetkellä ole. Mielestäni Mahtian 24 H synnytysten tuloksena keksimä markkinointitempaus oli juuri tätä.

Meidän on siis visualisoitava asiakkaalle mitä konkreettisia asioita teemme yhdessä, miltä se tulee näyttämään, mikä lopputulos näillä toimilla on ja miltä sen jälkeen tuntuu.

 

Yhteenveto

  • Kukaan ei voita mestaruutta yksin vaan tarvitset ympärillesi joukkueen. Joukkueeseen tulisi valita oikeat (positiiviset) ihmiset
  • Jokainen on johtaja. Saadaksesi muut mukaan osaksi positiivisuuden kierrettä, täytyy luoda ylistävä pitchaus, jossa keskityt siihen, mitä vastaanottaja jo nyt uskoo. Miten hän hyötyisi positiivisuuden kierteestä?
  • Kehuminen ei ole nommasummapeliä – Kun kehut, tulet myös kehutuksi. Jotta koko tiimi saadaan kehumaan toisiaan, hiljaiset optimistit tulee saada ilamisemaan positiivisuuttaan ääneen
  • Torju positiivista ekosysteemiäsi negatiivisuudelta. Käännä katseesi positiivisiin asioihin. Listaa asioita, joista olet kiitollinen tai mitkä ovat menneet hyvin viimeisen viikon aikana.
  • Pidä yllä positiivista kierrettä. Visualisoi tavoitteesi ja mieti, miksi omat projektisi ovat merkityksellisiä. Kerro niistä myös muille innostavaan sävyyn!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!