Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Työelämän taktiikkataulu

Kirjoitettu 29.03.20
Esseen kirjoittaja: Aleksi Heinonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Työelämän taktiikkataulu
Kirjan kirjoittaja: Harri-Pekka Pietikäinen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 5. Valmentaminen, 9. YPK:n ulkopuoliset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johdanto

Sain joululahjaksi Harri-Pekka Pietikäisen kirjoittaman Työelämän taktiikkataulun. Kirjassa ääneen pääsevät Suomen huippuvalmentajia ja vaikuttajia eri lajeista mm. Jukka Jalonen, Mikko Manner, Markku Kanerva ja Eva Wahlström. Käytyjen keskustelujen ja laajan lähdekirjallisuuden avulla käsitellään, kuinka metodeja voisi hyödyntää myös normaalissa työelämässä. Mistä sitten koostuu toimiva joukkuekulttuuri?

 

Toimintakulttuuri

Toimintakulttuurin on oltava houkuttelevaa. Onko kulttuuri ulkoapäin saneltu vai voiko kokea olevansa itse aktiivisesti mukana? On tärkeää, että kaikki joukkueen tai meidän tapauksessa tiimin jäsenet osallistutetaan toimintaan. Simon Sinekin kirjassa Start with Why puhutaan siitä, kuinka kaikki tekeminen tulisi aloittaa kysymällä miksi. Miksi olemme tässä? Minkä vuoksi teemme päivittäin töitä edistääksemme juuri näitä asioita?

Gravin tiimissä on yhdessä määritelty suunta, että Tiimiakatemian aikana on jokaisella mahdollisuus päästä toteuttamaan omia mielenkiinnonkohteita ja pääsee haastamaan itseään yhdessä tiimin kanssa. Jokainen tiimiläinen on sitoutunut tähän toimintakulttuuriin ja jokainen tekee päivittäin töitä edistääkseen sekä omaa että tiimin oppimista. Miksi itse olen tässä? Koska haluan oppia tekemisen kautta ja löytää omat mielenkiinnonkohteeni. Tiedän, että rakastan urheilua, mutta Tiimiakatemia voi auttaa minua löytämään keinon, jolla pääsen tekemään työtä sen parissa. Tiimimme toimintakulttuuri tukee ajatusta kokeilla uutta ja itsensä haastamista.

 

Oulun Kärpät

Kuten monet jääkiekkoa seuraavat henkilöt tietävät, niin Kärpät on profiloitunut puolen Suomen seuraksi ja pohjoisen ylpeydeksi. Kärpät on urheilullisesti sekä taloudellisesti erittäin menestynyt urheiluseura. Taloudellisesta näkökulmasta heillä on tavoitteena tehdä puolet liikevaihdosta urheilulla ja puolet muusta liiketoiminnasta. Oulun Kärppien toimintakulttuurissa olennaista on ihmisläheinen johtaminen. Ensin tulee ihminen, vasta sen jälkeen pelaaja. Mitä Oulussa tehdään oikein ja mitä voisi oppia Kärppien toimintakulttuurista?

”Nopea, vahva ja luotettava”

Yllä oleva slogan on Kärppien päävalmentajan Mikko Mannerin lanseeraama ja se näkyy Oulun Kärppien pukukopissa sekä katsomossa myytävissä oluttölkeissä. Jokainen Ouluun saapuva pelaaja allekirjoittaa nämä toimintakulttuurin arvot ja toimii niiden mukaisesti päivittäin. Pietikäinen kuvailee kirjassa sitä, kuinka Kärppien treeneistä tuli mieleen lapsuuden pihapelit. Vauhti on kova, mutta hymy säilyy suupielissä. Tämä tuo mieleen jälleen Gravin sloganin ”Tosissaan muttei totisesti”, joka mielestäni on kuitenkin kevään suorituskeskeisellä toiminnalla kokenut pienen inflaation. Mielestäni olemme keskittyneet liikaa tekemiseen ja liiketoimintaan, mutta unohtaneet täysin ihmiset ja tiimityön kehittämisen. Kärpät on rakentanut identiteettiään siten, että kaikille on annettu mahdollisuus kehittää kulttuuria. Arvot on jalkautettu onnistuneesti kaikkialle. Gravissa täytyisi taas palautella ajatusta hauskuudesta ja yhteisestä vapaa-ajan tekemisestä eikä vain keskittyä tuloksiin ja numeroihin. Kärpissä ihminen kokee tulevansa kohdatuksi ja ymmärretyksi. Pietikäisen mukaan siinä piilee menestymisen ja hyvän toimintakulttuurin salaisuus.

 

Toimivan tiimin rakennusprosessi

 

Yhteinen tavoite

Jokaisen täytyy tietää, mitä tavoittelee, miksi tavoittelee, miten voi parhaiten auttaa päämäärään pääsemistä ja mitä on valmis tekemään muiden eteen.

 

Yhteinen tapa kommunikoida

Keskinäisessä viestinnässä on tärkeintä, että saadaan jokaisen tiimiläisen vahvuudet ja voimavarat yhteiseen käyttöön. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle annetaan tilaa ja mahdollisuus kertoa omat mielipiteensä.

 

Jatkuva kyky ongelmien ratkomiseen

Ongelmat pitää ratkaista keskustelemalla ja sitä kautta toimimalla. Jos tavoite on selkeä ja kommunikointi toimii, niin ongelmien ratkaisemiselle on hedelmällinen pohja.

 

Tiimiakatemialla tiimit päättävät toimia yhteisen päämäärän eteen ja rakentavat toimivaa tiimiä alkujaan tuntemattomien ihmisten kanssa. Sen takia rakennusprosessi vie paljon aikaa ja siinä on paljon erilaisia vaiheita. Meidänkin tiimissä on 12 hyvin erilaista ihmistä ja on ollut välillä vaikeaa löytää yhteinen tapa toimia yhdessä, mutta mielestäni ollaan menty pienessäkin ajassa jo todella pitkälle. Päämäärän pääsemiseksi yksilöiden tulisi oppia toinen toisiltaan. Tätä kulttuuria täytyy Gravissa kehittää ja tuoda enemmän oppeja treeneihin sekä kahvipöytäkeskusteluihin.

 

Koheesio

Yhteinen päämäärä vaatii myös siihen sitoutumista. Koheesio tarkoittaa, että yksilöt asettavat yhteisön oman etunsa edelle. Se on syy ja seuraus sille, että yksilöt laittavat itsensä likoon yhteisen tavoitteen eteen. Urheilussa ollaan monesti koettu, että paperilla huippujoukkue ei ole pystynyt kaivamaan parastaan ja hyödyntämään huimaa potentiaalia tai sitten taas joukkue, joka vaikuttaa ennakkoon erittäin heikolta voittaakin mestaruuden. Kevään 2019 Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruus on tästä erinomainen esimerkki. Media ja kaikki lyttäsivät joukkueen ennen kuin peliäkään oli pelattu. Joukkueessa ei nähty supertähtiä ja joukkue koostui lähinnä vain Euroopassa kiekkoilevista. Kriittinen hetki koheesiolle oli se, että Jukka Jalonen lukitsi joukkueen jo hyvissä ajoin ja näin jokainen joukkueen jäsen koki olevansa arvokas. He pääsivät hyvissä ajoin luomaan yhteistä tarinaa ja yhdessä vietetyn ajan kautta löytyi luottamus, joka mahdollisti maailmanmestaruuden. Mielestäni tämä oli hieno yhteisöllinen ilmiö, joka laittoi myös yritykset ja yksityishenkilöt miettimään, että yhdessä pääsemme erittäin pitkälle.

 

Kanna omat tunteesi, älä muiden – epäonnistumisen pelko

Mitä ihmiset ajattelevat minusta, jos onnistun tai jos epäonnistun? Halusimme tai emme, niin muiden ihmisten odotukset ja mielipiteet vaikuttavat meihin. Esimerkiksi tiimissä se saattaa näkyä siten, että kokee epäonnistumisen jälkeen, että tulee hylätyksi. Usein pelkona ei ole suora palaute vaan selän takana paskan puhuminen. Pystymme kuitenkin päättämään, että annammeko sen vaikuttaa suoritukseen. Ihmisenä kasvaminen tapahtuu aina kohtaamalla. Sen takia palautteen tärkeys korostuu jälleen. Kuten Menestyksen pelikirjan esseessä tuli jo esille, että palautteen muotoilulla on suuri merkitys. Jukka Jalonen on sanonut, että puuttuu enemmän niihin asioihin, joita haluaa nähdä kuin niihin, joita ei olisi halunnut nähdä. Tämä varmasti auttaisi jokaista tiimin jäsentä tekemään asioita rohkeammin ja stressiä ei tulisi epäonnistumisen pelosta, jos keskityttäisiin palautetta antaessa tulevaisuuden näkymiin eikä muistuteltaisi, miten huonosti on asiat hoitanut. Meillä palautetreeneissä on käytäntönä aloita, lopeta ja jatka. Kirjassa tuli kuitenkin esille hampurilaismalli, jota voitaisiin mielestäni kokeilla palautetreeneissä. Siinä tuodaan ensin esiin positiivisia asioita (sämpylä), sitten kehitettäviä, jotka nimenomaan tähtäävät tulevaisuuden tekemisen parantamiseen (pihvi) ja lopuksi keskitytään jälleen positiivisiin asioihin (sämpylä). Tehokkaassa toimintakulttuurissa palautteenanto on jatkuvaa ja osallistavaa. Olen siitä monesti puhunut, että meidän pitäisi Gravissa lisätä palautekulttuuria sekä lisätä tsemppaamista eikä keskitytä niihin asioihin, joille ei enää voi tehdä mitään. Katse tulevaisuuteen, niin se mahdollistaa kehittymisen tiiminä sekä yksilöinä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!