Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

A More Beautiful Question

Kirjoitettu 06.07.16
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 2
Kirja: A More Beautiful Question: The Power of Inquiry to Spark Breakthrough Ideas
Kirjan kirjoittaja: Warren Berger
Kategoriat: 4. Johtaminen, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Mitä kirjoittaisin? Miksi en ole aloittanut kirjoittamista aikaisemmin? Miten lähestyisin tämän tekstin kirjoittamista, jos olisin ammatti kirjailija? Miksi luin kirjan A More Beautiful Question? Olenko kiinnostunut kysymyksen voimasta? Mitä kysymykset oikein saavat aikaan? Saavatko ne aikaan ajattelua? Onko kysymyksillä mielen lukkoja avaava voima? Oliko kirja johtamiskirja vai oliko siinä myös self help tyyppistä itsensä johtamista? Miten kysymykset liittyvät johtamiseen? Lopettaisinko kysymysten laukomisen? Juu.

A More Beautiful Question on Warren Berger:in kirjoittama kirja joka on omistettu kokonaan kysymyksille. Kyse ei ole tietyistä kysymyksistä vaan kysymyksen konseptista. Kirjassa puhutaan mm. siitä miten johtamisessa tai työelämässä voit hyötyä kysymyksistä ja miten itseään voi johtaa kysymyksillä. Kysymys on johtamisen työkaluna hyvin samalla viivalla kuin tarinan kerronta. Kumpikin tuntuu vähän etäiseltä tulos orientoituneessa työyhteisössä. Tarinoilla voi olla hieman höpöhöpö leima ja kysymykset taas usein nähdään negatiivisina ja edistymistä jarruttavina tekijöinä. Toisin kuin ajatellaan kysymykset ovat valtava voimavara niin johtamisessa kuin myös kehityksen edistäjinä. Kysymys kutsuu pysähtymään ja miettimään vastausta. Kysymys poistaa ajattelun lukkoja ja auttaa ajattelemaan eri näkökulmasta.

 

Kysymykset johtamisen työkaluna

Johtaminen on vaikuttamista. Johtajan täytyy saada johdettavat puhaltamaan yhteen hiileen ja työskentelemään yhteistä päämäärää kohti. Jokaisella voi olla hyvin erilaisia tehtäviä ja jokaisen henkilökohtaiset motiivit voivat olla hyvin erilaisia. Jos johtaja ei saa näitä motiiveja kohtaamaan ryhmän motiivien kanssa on toista vaikea saada tekemään laadukasta työtä. Toki yritysmaailmassa maksetaan palkkaa työstä vastikkeena. Jokainen voi kuitenkin miettiä että kumpi on parempi, zombi joka tekee juuri niin paljon kuin vaaditaan rahan saamiseksi vai kiinnostunut oma-aloitteinen ja tehokas yksilö. Tämän eron takia johtamiskirjallisuutta löytyy todella paljon. Kun ihminen saadaan motivoitua niin tulokset ovat järjettömän hyvät.

Tarinalla ja kysymyksellä voi herättää motivaation toisessa. Toisin kuin tarinassa kysymys ei tarjoa valmista vastausta vaan se pitää keksiä itse. Kysymys herättää ajattelemaan motiiveja ja pakottaa tulemaan omaan johtopäätökseen. Toki suljettuun kysymykseen on vaikea keksiä muita kuin kysyjän olettama vastaus mutta suljettu kysymys ei olekaan tehokas kysymys. Suljettu kysymys on retorinen keino eikä niinkään ajattelun työkalu. Avoin kysymys taas on kaunis ja monipuolinen. Avoimella kysymyksellä voi olla olemassa olevia vastauksia mutta ne vastaukset eivät ole pakollisia. Avoimeen kysymykseen vastaaminen voi tuottaa aivan uusia ideoita.

Johtamisessa avoimia kysymyksiä voi käyttää juuri ihmisten motivaation löytämiseen. Jos johtaja on rohkea ja haluaa kehittää toimintaa voi seuraavista kysymyksistä olla hyötyä:

Teemmekö me mielestänne oikeita asioita?
Mitä asioita meidän pitäisi tehdä jotta kulkisimme oikeaan suuntaan?
Mitä meidän pitäisi tehdä jotta voisimme olla ylpeitä että työskentelemme tässä yrityksessä?

Tämän kaltaisilla kysymyksillä on paljon voimaa. Ne antavat tärkeyden tunnetta ja auttavat ihmisiä ottamaan ohjat omiin käsiinsä. Kysymyksiin vastaaminen on myös oiva viestinnän keino. Kun kysymyksiin pohditaan vastauksia, voi johtaja saada yrityksen menestymisen kannalta todella tärkeitä ideoita ja jokainen vastaus myös saattaa resonoida muiden työntekijöiden mielessä ja näin ollen herättää muissakin motivaatiota. Toki tällaiset kysymykset voivat olla vaarallisia, mutta vain jos et ole valmis ottamaan vastuuta kysymysten tuottamista ideoista. Kaikkiin vastauksiin ei toki tarvitse tarttua mutta kysymykseen vastaaminen on turhaa, jos se ei tuota minkäänlaista toimintaa.

 

Kysymykset itsensä johtamisessa

Vielä mielenkiintoisempaa kuin toisten johtaminen kysymyksillä on se minkälainen vaikutus niillä on yksilöön itseensä. Kysymys itsensä johtamisen työkaluna on hyvin voimakas työkalu. Monesti toimimme hyvin autopilotilla ja oletamme että emme voi vaikuttaa asioihin. Kysymyksillä voimme kuitenkin avartaa maailmankuvaamme ja ymmärtää mikä on mahdollista ja mikä on tärkeää juuri minulle. Tärkeää on myös se että kysymykset voivat haastaa sinut löytämään oikeat toimintatavat jotta saavutat ne asiat mitä haluat saavuttaa.

Ekan vuoden aikana Tiimiakatemialla tutustuin hyvään ja haastavaan kysymykseen. Kysymys on melko tuttu monista self help kirjoista. Kysymys kuuluu näin ”Mitä tekisin jos en pelkäisi?” Olen kuullut kysymyksestä myös monia muita variaatioita, kuten ”Mitä tekisin jos minulla olisi miljardi euroa pankkitilillä?” Tätä samaa kysymystä voi väännellä ja käännellä ja siihen vastauksen miettiminen on hyvä tapa miettiä omia motiiveja.

Kirjassa kirjailija puhuu siitä kuinka tämmöinen syvällisten fiksujen kysymysten kysyminen voi olla vaikeata hektisessä maailmassa. Komppaan tätä lausuntoa täysin. Varsinkin Internet ja sosiaalinen media ja fiktio vievät jatkuvasti aivokapasiteettia. Toki Internet on loistava keksintö kysymysten suhteen, koska sieltä saat melkein mihin tahansa tietoon perustuvaan kysymykseen vastauksen hyvin nopeasti. Internet ei kuitenkaan anna vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuten: Mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi? Mikä on minulle tärkeintä?  Miksi toimin juuri tällä tavalla? Tämmöisiin kysymyksiin vastauksen voi saadaa vain itsekseen pohdiskelemalla, toki toisten ihmisten kanssa sparraaminen on myös hyvä tapa yrittää miettiä näihin kysymyksiin vastauksia. Hyvä ajatus minkä kirjasta sain oli että voisin viettää teknologiatonta aikaa vaikka yhden illan viikosta. Tämän ajan voisi käyttää meditoinnin lailla ajatteluun. Reflektointi, priorisointi ja tulevan suunnittelu vaativat aikaa ja teknologiaton ilta voisi olla juuri sellainen hetki jolloin aivot ehtivät käydä läpi näitä asioita.

 

Missä tarina ja kysymys kohtaavat?

Tarina kun on nyt ollut minulle aika keskeinen aihe tässä lähiaikoina niin tunnun aina huomaavani asioita, jotka liittyvät tarinoihin. Waren Bergerille kirjassa tuntui olevan hyvin tärkeää että ihminen tuntee omat tavoitteensa ja näkee omassa elämässään jonkinlaisen tarinan. Berger toteaa että ihmisellä on todella paljon opittavaa elämästä, jos hän osaa vastata kysymykseen ”Mihin minä pyrin?”. Bergerin mielestä liian moni elää autopilotilla uskoen että heidän elämäänsä vaikuttavat valinnat on tehty jo kauan aikaa sitten tai niihin ei voi enään vaikuttaa. Tällaiseen kohtalon uhrina elämiseen Berger ehdottaa lääkkeeksi kysymyksiä. Älä tyydy kysymään itseltäsi helppoja suljettuja kysymyksiä kuten ”Voinko tehdä asialle jotain?” ja vastaamalla niihin hölmösti kielteisesti. Ennemmin kannattaa käyttää tarinan ja kysymyksen yhdistelmää. Kysy itseltäsi mieluummin ”Miten voisin vaikuttaa tähän?” tai ”Jos olisin tässä aiheessa mestari niin miten minä toimisin?” Näin rupeat avaamaan ajattelua ratkaisuille vastauksien sijaan. Luot tarinan lopusta käsin kohti alkua ja näin ollen autat itseäsi löytämään toimintoja joita voit tehdä.

Oman tarinan miettiminen on myös tärkeää. Berger ehdottaa että kaikkien kannattaisi tuntia itsensä ja omat tavoitteet niin hyvin että voivat vastata seuraavaan kysymykseen: Jos minun saavutukset tiivistetään yhteen lauseeseen, niin miltä tuo lause voisi kuulostaa tulevaisuudessa? Tuossa kysymyksessä on muutama ovela pointti. Ensinnäkin se pakottaa priorisointiin, mikä minun tavoitteista on niin tärkeä että minä haluaisin tulla muistetuksi siitä. Toisekseen se toimii sillä oletuksella että tavoitteet ovat saavutettavissa, koska tulevaisuudessa sinut muistetaan niistä asioista. Kysymyksen voi kysyä itseltäsi minkälaisella aikajänteellä tahansa. Minä esim. en pysty oikein kuvittelemaan vielä että miten minut muistettaisiin elämäni jälkeen, mutta pystyn miettimään muutaman vuoden päähän.

Muotoiltuna kysymys voisi kuulua:
Miten minut joku ystävistäni esittelisi juhlissa toiselle ihmiselle parin vuoden päästä?

Vastaus:
John on tyyppi joka on tehnyt todella mielenkiintoisia videoita ja käynyt pitkällä maailmanympärysmatkalla.

 

Kirjoittanut
John Blåfield
Videokuvaaja ja tiimiyrittäjä
tarinoilla.com

 

 

Tagit: , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!