Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi

Kirjoitettu 07.09.19
Esseen kirjoittaja: Elina Pikkarainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Aikaansaamisen taika - näin johdat itseäsi
Kirjan kirjoittaja: Satu Pihlaja
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Koen tasaisin aikavälein elämässäni ahdistuneisuutta ja erilaisia kriisejä. Olen huomannut, että tällöin olen erittäin epäorganisoitunut ja tekemisen taakka valtava. Stressaan tällöin paljon, enkä oikein tiedä mistä lähtisin tehtävälistaani purkamaan. Kaikki tuntuu epämiellyttävältä. On ihan sama ovatko tehtävät suuria vai pieniä, helppoja vai vaikeita minun on vaikea saada stressitaakan alla asioita aikaan. Olo on välillä kovin väsynyt ja tiedän sen johtuvan pitkälti myös siitä, että vaadin itseltäni liikaa. Kuuntelin Satu Pihlajan Aikaansaamisen taika- näin johdat itseäsi kirjan siinä toivossa, että saan helpotusta itselleni. Saattaakin olla, että tästä tulee taas yksi itsekriittinen essee, tämä voi olla jopa surullista luettavaa.

 

Kirjan ensimmäisiä poimintojani on ”aikaansaaminen luo onnellisuutta” lausahdus. Kyllähän sitä on paremmalla mielellä, kun saa tehtyä jotain, mikä on ollut pitkään stressaavana asiana elämässä. Alku keväästä asti minun mieltäni suuresti painanut tehtävä tai asia on opinnäytetyö. Se kummittelee mielessäni suurena möykkynä ja pakollisena asiana, joka pitää saada syksyllä valmiiksi. Tuntuu pahalta ja ahdistaa. Liian suuri kokonaisuus käsiteltäväksi ja en halua suoriutua siitä huonosti. Koska täytyyhän tavoitteita olla. Siihen päälle vielä kaikki muut projektit. En tiedä miten aikani ja jaksamiseni riittää. Ainakin näin ennen aloittamista onnellisuuteni on varsin vaakalaudalla, ehkäpä pitäisi siis vain aloittaa.

 

Olen todella ankara itseäni ja tekemisiäni kohtaan. Haluan aina onnistua. Lähiaikoina en ole vain jaksanut panostaa kaikkiin asioihin niin paljoa, että olisin suoriutunut haluamallani tavalla niistä. Esimerkkinä nyt vaikka talvella järjestetyt syntymäpäivät, jossa olisin voinut hoitaa tonttini sata kertaa paremmin. Poden siitä todella huonoa omatuntoa, vaikka tosiasiassa en saisi. Sillä kuormitukseni nousi niin suureksi, etten saanut levättyä missään välissä ja nukuttua yöllä. Olisi varmaan ollut syytä hakea sairaslomaa ja unilääkkeitä, mutta enhän minä voi. En vain voi olla pois ja lopettaa tekemistä, vaikka joku toinen sen minulle myöntäisi, niin itse en suo sitä itselleni. Ongelmanani on selkeästi liikaa itseltään vaatiminen, sen myönnän. Kirjassa sanotaankin, että on mahdotonta tehdä kaikkea, täytyy tunnistaa itselle tärkeät asiat ja panostaa niihin, sillä ne luovat onnellisuutta. Sen lisäksi, että vaadin itseltäni liikaa haukkailen liian suuria palasia. Kahmin liikaa projekteja. Kaaos on valmis, aika ei riitä suorittamiseen ja jaksaminen loppuu.

 

Käytän pitkälti vapaa-aikani työn tekemiseen, sillä niin olen tehnyt jo pitkän aikaa. Siitä on tullut tapa, josta on vaikeaa päästä eroon. Usein nostan käteni pystyyn, kun kaverit pyytävät ulos, sillä minulla on töitä. En ole mikään paras mahdollinen ystävä, kun narkkaan jatkuvasti töitä. Olen koettanut hidastaa tahtia useampaan otteeseen, mutta palaan aina samaan vanhaan kaavaan, vaikka jouluna jouduin jo pakosta hidastamaan. Olen myös koettanut erilaisia asioita, joiden avulla pystyisin palautumaan stressistä ja unohtamaan työt edes hetkeksi. Se on uskomattoman hankalaa. Olen käynyt jopa lenkillä niin, että olen poikennut illalla akatemialle ihan vain hoitamaan pari pikku juttua, kun tarkoitukseni on ollut olla miettimättä niitä. Jälleen löydän itseni ajattelemasta, pitäisi varmaan etsiä itselle joku harrastus.

 

Kirjan mukaan tärkein väline aikaansaamisessa on tavoitteellisuus. Ilman tavoitteita ja suuntaa on vaikeaa saada mitään aikaan. Oma päätavoitteeni on valmistua jouluna. Haluan myös saada opinnäytetyön hyvissä ajoin valmiiksi, jotta aikaa jää rahan tekemiselle mymmiä varten. Uskon, että syksyllä haluan jättää team leaderin hommat ja keskittyä vain itseeni ja omaan tekemiseeni. Toisaalta tulen kokemaan valtavan hankalia hetkiä, kun joudun päästämään siitä irti. Todennäköisesti omat tavoitteeni ajavat tiimin eteen. Lisäksi pohdin paljon sitä, että pitäisikö Menkkafestarit vielä kerran järjestää, sillä jos en kertaalleen niitä rakenna, niin se jää kyllä kummittelemaan mieleeni. Siinäpä tavoitteeni aika lailla ovat. Opinnäytetyö ajoissa, Menkkafestarit ja valmistuminen. Mutta siinä on myös kaksi valtavaa kokonaisuutta, joissa on kaikki asiat vielä auki ja aloittaminen tuntuu hankalalta. Kirjassa opastetaan käymään omissa tavoitteissaan mielikuvissa ja pohtimaan miltä niiden saavuttaminen tuntuu. Se auttaa tehtävien valmistumisissa ja luo positiivista ajattelua tekemisen ympärille. Täytyy kyllä myöntää, että kun miettii sitä miltä tuntuu, kun opinnäytetyö on palautettu, niin onhan se pirun hyvä ja keventävä tunne. Sitä kohti tulisi siis pyrkiä.

 

Kirja antaa pari käytännön vinkkiä, jos tekeminen tuntuu vaikealta. Ensimmäinen vinkki liittyy mielikuviin ja niiden rakentamiseen, sillä mielikuvat ovat vahvoja signaaleja. Jos ajattelemme, että tekeminen on raskasta sen aloittaminen tuntuu myös raskaalta. Tällöin kannattaa esimerkiksi kokeilla positiivisen musiikin kuuntelua, kun aloittaa suorittamaan tehtävää, silloin saa aikaan positiivisemman mielikuvan. Negatiiviset ajatukset ovat myös voimakkaampia, siksi yksi negatiivinen ajatus vaatii kolme positiivista ajatusta vastaansa. Epäonnistumista ei tule ajatella ollenkaan, sillä se tekee aloittamisesta ja tekemisestä hankalampaa.

 

Jaan mielessäni hankalat asiat kahteen eri kategoriaan: liian isot asiat aloitettaviksi ja pieni mutta nopeasti hoidettava asia, joita on yleensä paljon ja joita tiputtelee koko ajan lisää. Sanoisin, että enemmän mieltäni kuluttavat pienet asiat, joita pitäisi hoitaa. Kun niitä tulee joka päivä lisää ja niiden tiputtelu on loputonta. Kirjan mukaan ne ovat ulkoisia ja sisäisiä häiriötekijöitä mielelle. Tähän siis kuuluvat esimerkiksi tekstiviestit, puhelut ja sähköpostiviestit. Jotenkin nämä lisäävät ahdistustani hirveästi. Niitä tulee niin monesta eri kanavasta, että niitä on muutenkin kaltaiselleni huonolle viestijälle vaikea hallita. Ne lisäävät stressiäni ja ovat koko ajan pitäisi vastata tuohonkin listalla. Ne tulevat illalla mieleeni, vaikka en aikoisi reagoida niihin enää sen päivän aikana. Ne myös pilaavat usein lomani, koska en omista työpuhelinta ja henkilökohtaista puhelinta, joiden avulla pystyisin pitämään viestit hallinnassani. Olen huomannut, etteivät vapaa-ajan viestit kuormita minua samalla tavalla, kuin töihin liittyvät. Kirjan mukaan pieneen sälään auttaa lyhyt meditointi tai hengitykseen keskittyminen, jolla saa melun rauhoitettua. Esimerkiksi hengitykseen keskittyminen 5 minuutin ajaksi, jolloin ei tarvitse tehdä mitään muuta, voi auttaa. Päivän aikana puhelimeeni tulee yli 100 viestiä ja haluaisin vain huuhtoa tuon huomiota vievän kapistuksen pöntöstä alas. Minusta on tullut whatsappin vihaaja henkeen ja vereen, sillä se kuormittaa minua valtavasti.

 

Liian isot asiat aloitettavaksi ei kuormita minua yhtä paljon, vaikka esimerkiksi opinnäytetyö ahdistaakin. Se on vain suuri kokonaisuus, jonka tiedän purkautuvan, kunhan tartun ensimmäiseen tehtävään ja pilkon sen pienemmäksi. Tiedän myös tällaisten kokonaisuuksien haastavan ja kehittävän minua, joten kun olen aloittanut niitä tekemään saan niistä yllättävän paljon onnistumisen tunteita. Täytyy muistaa, että ei voi olettaa edistymistä, jos ei tee mitään tai edes aloita. Myös turhalta tuntuva selvitystyö on tehtävän suorittamista. Se onkin ollut hankalaa ja hidasta opinnäytetyöni kohdalla, sillä olen pyöritellyt erilaisia aiheita ja kontaktoinut yrityksiä mahdollisten aiheiden toivossa, eikä minulla vieläkään ole aihetta. Ehkäpä siis annan itselleni pienen luovan tauon ja pohdin aihetta ja teen selvitystyötä lisää, kun on kiireettömämpi hetki.

 

On hurjaa ajatella, että valmistuminen lähestyy. Jotta pääsen sinne asti, on vain ensin hoidettava pari juttua. Ensinnäkin minun on tunnetusti otettava tästä omasta ahdistuksesta ja stressistä niskalenkki. Asetettava mielekäs, selkeä ja henkilökohtainen päämäärä ja alettava tavoitella sitä joka päivä. Välitavoitteita ja palkintoja unohtamatta. Tiedän kyllä, että pääsen tavoitteisiini, kunhan vaan aloitan.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!