Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Aikamatka pörssiin

Kirjoitettu 30.08.18
Esseen kirjoittaja: Elina Paukkio
Kirjapisteet: 1
Kirja: Aikamatka pörssiin
Kirjan kirjoittaja: Pekka Kantanen
Kategoriat: 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 9. YPK:n ulkopuoliset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luen kirjaa Aikamatka Pörssiin omalla tutkimusmatkallani pörssiin. Opiskeluvuosien aikana olemme Rajakadulla tutustuneet yritysmuotoihin ja akatemiallakin osuuskunnat, osakeyhtiöt, toiminimet ja muut yritysmuodot ovat tulleet tutuiksi. Kun sain opiskelujen oheen työpaikan Heerokselta, olin ensimmäistä kertaa osana Oyj:tä. Itse en olisi tähän kiinnittänyt juuri edes huomiota, mutta läheiseni ovat kommentoineet asiaa. ”Ooo, oikein pörssiyhtiö!” tai ”No kyllä siellä varmasti huolehditaan kaikesta, kun on oikein pörssiyhtiö!”

No mutta mitä ihmettä se sitten tarkoittaa? En tiedä kuuluuko tieto yleissivistykseen, mutta ainakin itselläni juuri sillä kohdalla oli ammottava musta aukko. Koska olisi hyvä tietää, missä sitä onkaan siis töissä, päätin tehdä pikaisen tutkimusmatkan pörssiin ja pörssiyhtiöihin.

Mitä?

Ensinnäkin Oyj tarkoittaa julkista osakeyhtiötä. Se on yhtiömuoto, joka sallii julkisen arvopaperikaupan esimerkiksi pörssissä. On mahdollista olla julkinen osakeyhtiö listautumatta pörssiin, mutta kaikki Suomen pörssiin listautuneet ovat julkisia osakeyhtiöitä. Pörssiin listautuminen on siis Oyj:llekin vapaaehtoista. Julkisen osakeyhtiön tulee julkaista vuosittain osavuosi- ja vuosikatsaukset, osakepääoman on oltava vähintään 80 000€ ja yrityksellä on oltava toimitusjohtaja ja vähintään kolme hallituksen jäsentä.

Pörssiyhtiöt ovat yleensä suuria yrityksiä, joiden liikevaihtoa lasketaan vähintään miljoonissa euroissa. Suurten yritysten lisäksi pörssiin hakeutuu kasvuyrityksiä, jotka pyrkivät pörssin avulla rahoittamaan voimakkaan kasvunsa. Helsingin pörssissä yhtiöt on jaettu kolmeen osaan niiden markkina-arvon perusteella. Suurien yrityksien markkina-arvo on yli miljardi euroa, keskisuurten yli 150 miljoonaa euroa ja pienten alle 150 miljoonaa euroa.

Pörssiyhtiöillä on toiminnassaan useita velvoitteita, jotka on laissa säädettyjä. Osavuosi- ja vuosikatsausten lisäksi säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen kuluu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilinpäätöstiedote. Näin pyritään antamaan sijoittajille yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti ja samanaikaisesti, sekä samalla kattavasti tietoa kulloisenkin yhtiön taloudellisesta asemasta ja tehdyistä tuloksista. Relevantit tiedot, jotka saattavat vaikuttaa yhtiön arvopaperin arvoon, on julkaistava viivytyksettä. Tiedonantovelvollisuuden vuoksi siis meilläkin joskus kuukausipalaverit alkavat niin kummallisesti: ”Mitään tietoja en teille Heeroksen tilanteesta saa kertoa, mutta halusin kuitenkin järjestää palaverin…” Sijoittajien on saatava kaikki annettu tieto samanaikaisesti meidän tavallisten rivityöntekijöiden kanssa.

Pörssissä on olemassa kahdet markkinat: ensisijaismarkkinat ja toissijaismarkkinat. Ensisijaismarkkinat tarkoittavat sitä, että yritykset hakevat rahaa investointeihinsa laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjoja tai uusia osakkeita. Toissijaismarkkinoilla sijoittajat ostavat ja myyvät yhtiön osakkeita. Kirjassa asiaa kuvattiin niin, että ensisijaismarkkinat ovat kuin talouselämän verenkiertojärjestelmä ja toissijaismarkkinat ovat sydän, joka pitää verenkiertojärjestelmän toiminnassa. Jälkimarkkinoilla (eli toissijaismarkkinoilla) turvataan siis ensisijaismarkkinoiden toimivuus, eihän kukaan haluaisi sijoittaa osakkeisiin, joista ei tarpeen tullen pääsisi eroon.

Miten tähän sitten on päädytty?

Helsingin pörssin ensimmäiset merkinnät jo 1830-luvun taitteessa, mutta varsinaisesti pörssin ensimmäinen muoto, Pörssiyhdistys saatiin toimintaan 1860-luvun alussa. Pörssiyhdistys purettiin kuitenkin innon laannuttua jo 1869. Pörssiyhdistyksen tehtävät siirrettiin pääasiassa vasta perustetulle Helsingin kaupungin kauppayhdistykselle. Lopullinen, ratkaiseva päätös Helsingin pörssin perustamiselle tehtiin tammikuussa 1910. Samalla perustettiin Pörssiklubi, jonka tehtävänä oli mm. rakentaa pörssiä varten tarvittava rakennus. Klubi perustettiin suljetuksi herrain klubiksi, jollaisena se on pysynyt näihin päiviin asti. Itse pörssirakennus valmistui 1912, jonka jälkeen pian avattiin koko pörssi. Seuraavien vuosikymmenten aikana tapahtui paljon. Ensin ensimmäinen maailmansota sulki pörssin joksikin aikaa, jonka jälkeen se lähti valtaisaan nousuun. Venäjän toimet saivat aikaan sen, että ihmisillä oli rahaa, mutta ei juuri mitään mihin sitä käyttää. Näin pörssistä kuhistiin pian kaikkialla. Suomi itsenäistyi ja pian sen jälkeen pörssi taas suljettiin sisällissodan ajaksi. Tämän jälkeen alkoi nousukautta (hausse) seurannut lasku (baisse). 1935 ”huutopörssi” muuttui elektronisen kaupankäyntijärjestelmän myötä. Pörssissä alkoi uusi kausi pienen vilkastumisen siivittämänä. Toinen maailmansota sulki pörssin vain muutamaksi päiväksi.

1982 kurssit lähtivät uuteen hyvään nousuun ja ulkomaalaiset sijoittajat löysivät Helsingin pörssin. 2000-luvun vaihteessa omistuspohja koki suuria muutoksia ja eri maiden pörssejä liitettiin yhteen. Lopputuloksena syntyi NASDAQ OMX Helsinki.

Aikamatka pörssiin kertoo lukematomia mielenkiintoisia tarinoita, kuten esimerkiksi sen, että Nokia oli alkujaan paperitehdas ja Nokia Oy:n emoyhtiö oli Suomen Gummitehdas. Uskomatonta, että aikojen saatossa Nokia on valmistanut myös kiväärejä! Metsäyhtiö, matkaviestinnän edelläkävijä ja kännykkävalmistaja, sekä kivääri- ja kumitehdas – samaan aikaan! Lisäksi kirjasta löytyy mm. Elisan, Nordean, Wärtsilän, Lassila & Tikanojan ja Marimerkon tarinat. Aikamatka pörssiin on kirja, jota ei todellakaan tarvitse lukea kannesta kanteen. Alun historian tarinoiden jälkeen oli mukavaa pomppia kuin kiveltä kivelle itseä kiinnostavien ja inspiroivien tarinoiden välillä.

 

 

 

 

Lähteet:

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!