Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset, Daniel Goleman

Kirjoitettu 26.02.18
Esseen kirjoittaja: Mari Leskinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset
Kirjan kirjoittaja: Daniel Goleman
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Englannin kielessä sanalla motivaatio (motivation) on yhtymäkohta tunne- sanan kanssa (emotion): molemmat tulevat latinankielisestä sanasta motere, liikkua. Motiivimme määrittävät päämäärämme ja haluamme saavuttaa ne. Kaikki mikä meitä motivoi, saa meidät tuntemaan olomme hyväksi. Luonto saa meidät ikään kuin tekemään asioita, tekemällä niistä meille nautinnollista.”

Motivaatio saa meidät siis liikkumaan ja löytämään mielihyvää. Motivaatio puskee meitä eteenpäin silloinkin, kun kohtaamme vastoinkäymisiä.

Itsestäni olen oppinut sen, että olen hyvin voimakkaasti on/off tyyppi. Minun on vaikeaa löytää tekemiselleni mitään väliasentoja. Jos vain innostun jostain asiasta, niin olen varmasti motivoitunut tekemään ja oppimaan asioita. Ainoastaan kiire, ajanhallinnan pettäminen ja uteliaisuus muihin asioihin voi silloin minua estää.

Ihmiset, joiden henkinen tunnetila kallistuu enemmän vasemman otsalohkon puolelle ovat yleensä tunne-elämältään positiivisempia. Davidsonin mukaan he ovat myös alttiimpia suuttumukselle, lähinnä silloin kun tärkeä päämäärä estyy. Silloin he turhautuvat ja ärsyyntyvät – mikä on hyvä asia, koska se energisoi ja keskittää heidän huomionsa työntekoon, jotta he voittavat esteet ja saavuttavat päämääränsä.

Omasta tunneskaala pakistani löytyy kyllä vaihtelunvaraa, on innostusta, turhautumista, suuttumusta, suorapuheisuutta ja ärsytystä – ja useimmiten taitaa muutkin minun tuulen suunnan huomata.

Davidsonin mukaan oikean otsalohkon aktiivisuus toimii niin kutsuttuna ”toiminnan rajoittimena”: tällöin ihmiset luovuttavat helpommin asioiden vaikeutuessa. Samalla ollaan myös haluttomia ottamaan riskejä- riskeihin ei suhtauduta järkevästi, vaan ylivarovaisesti. Näillä ihmisillä on alhainen motivaatio, he ovat yleisesti ottaen ahdistuneempia ja pelokkaampia sekä korostuneen valppaita riskien suhteen.

Vasemman otsalohkon aktiivisuus liittyy yleensä suurempiin päämääriin kuin yksittäiseen tehtävään: se liittyy elämän merkityksellisyyden kokemiseen, niihin suuriin päämääriin, jotka luovat elämän tarkoituksen.

Tätä lukiessa heräsi kysymys siitä, että onko persoonallisuus ja aivolohkojen toiminta taottu dna:han vai voiko sitä muokata omalla toiminnalla?

Flow

Organisaatio on juuri niin tuottava kuin on sen työntekijöiden kyky antaa parhaansa työntekijöinä. Mitä enemmän koetaan flow-tilaa – tai kyetään olemaan sitoutumisen ja motivoituneisuuden tilassa – sen parempi.

Flow- tilaan voi päästä useampia polkuja:

  • Mukauta vaatimukset henkilön kykyihin. Jos johdat ihmisiä, pyri arvioimaan optimaalista haasteiden tasoa. Jos ihmiset eivät ole sitoutuneita, lisää haasteita tavalla, joka tekee heidän työstään kiinnostavampaa – esimerkiksi antamalla heille joustavia tehtäviä. Jos he ovat ahdistuneita, pienennä vaatimuksia ja anna enemmän tukea (on se sitten henkistä tai logistista).
  • Tue tarvittavien taitojen ja asiantuntijuuden kehitystä, jotta työntekijöiden kyvyt vastaavat työn kasvavia vaatimuksia.
  • Paranna keskittymiskykyä, sillä parempi keskittyminen on tie flow- tilaan.

Hyvä keino parantaa flow- tilan todennäköisyyttä on harjoitella säännöllisesti metodeja, jotka auttavat parantamaan keskittymiskykyä ja rentoutumaan fysiologisesti. Yritä siis löytää metodi, josta pidät ja harjoittele sitä säännöllisesti.

Empatian lajeja

Sosiaalisen tietoisuuden perustaito on empatia, jonka avulla voi aistia mitä muut ajattelevat ja tuntevat ilman sanoja. Lähetämme jatkuvasti signaaleja tunteistamme äänensävyn, kasvojen ilmeiden, eleiden ja lukuisten muiden ei-sanallisten kanavien kautta. Ihmisten välillä on suuria eroja siinä, miten hyvin he osaavat näitä signaaleja lukea.

On olemassa kolmenlaista empatiaa.

  1. Kognitiivinen empatia: tiedän, miten näen asiat, osaan ottaa sinut huomioon. Esimiehet, jotka ovat tällä alueella vahvoja, saavat työntekijänsä tuottamaan parempia tuloksia, koska he osaavat esittää asiat siten että ihmiset ymmärtävät heitä – ja se motivoi. Esimiehet, joilla on vahva kognitiivinen empatia, työskentelevät paremmin kansainvälisissä tehtävissä, koska he nappaavat nopeammin vieraan kulttuurin sanattomat normit.
  2. Henkinen empatia: tunnen myötätuntoa sinua kohtaan. Se on hyvän olon ja hyvän henkilökemian peruslähtökohta. Ihmiset, jotka ovat eteviä henkisen empatian alueella, ovat hyviä asianajajia, opettajia, asiakaspäälliköitä ja tiimin vetäjiä, koska heillä on kyky aistia hetkessä, miten toiset reagoivat.
  3. Empaattinen huoli: minusta tuntuu, että tarvitset apua ja olen spontaanisti valmis antamaan sitä. Ne, joilla on sympaattinen huoli vahvana, ovat hyviä kansalaisryhmissä, organisaatioissa ja yhteisöissä. He auttavat vapaaehtoisesti tarvitsevia.

Erilaiset empatian variaatiot näyttävät olevan riippuvaisia tietyistä aivojen kytkennöistä. Henkistä empatiaa opiskellut Tania Singer, Saksassa sijaitsevan Max Planck Instituutin aivotutkija. Hän näkee insulan roolin olevan erittäin merkityksellinen tunneälyn kannalta. Insula aistii signaaleja koko kehostamme. Kun tunnemme empatiaa toista kohtaan, peilisolumme jäljittelevät toisen ihmisen tilaa. Insulan etuosa lukee tätä kaavaa ja kertoo meille, mikä tila on kyseessä. Hän on huomannut FMRI (magneettiresonanssikuvantaminen) tutkimuksissa myös, että muiden tunteiden lukeminen tarkoittaa aivojen tasolla, että luemme ensin näitä tunteita itsestämme, sillä insula herää eloon, kun viritymme omien tunteidemme tasolle.

Miten voi omalla roolillani tiimileaderinä vaikuttaa ihmisten motivoitumiseen ja flow- tilan saavuttamiseen? Nämä molemmat asiat vievät tiimiä eteenpäin. Isoimmat vahvuuteni johtajana ovat varmasti se, että olen empaattinen ja pystyn aistimaan helposti ihmisten tunnetiloja. Uskallan avata suuni, kun sille on tarvetta. Oma haasteeni johtajana on läsnäoleminen ja tunteiden hallitseminen.

Olen myös huomannut, että itselleni flow- tilaan pääseminen on Tiimiakatemialla haastavaa, ellei jopa mahdotonta, koska joka puolella on koko ajan häiriötä ja melua.