Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Aivot työssä

Kirjoitettu 13.11.19
Esseen kirjoittaja: Riku Pulkkinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Aivot työssä
Kirjan kirjoittaja: Minna Huotilainen, Katri Saarikivi
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut, 8.4. Ihmisen tulevaisuus

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Oppimisen edellytykset

Mitä on oppiminen? Oppiminen on lyhyesti sanottuna aivojen muutosta. Oppiminen edellyttää sitä, ettei tiedä mitä pitäisi tehdä ja oppiminen tapahtuu tehokkaimmin uteliaassa mielentilassa. Organisaatiossa kuitenkin voi olla tietämättä asetettuna oppimisen esteitä, joita voivat olla esimerkiksi liian tiukaksi määritellyt ohjeistukset. Liian tarkka ohjeistus tappaa luovuutta ja ei anna uuden työntekijän mahdollisesti keksiä tehokkaampaa tapaa hoitaa tämä tehtävä. Päätöksenteko oikeus- ja vastuun keskittäminen liian harvalle ihmiselle organisaatiossa heikentää oppimista. Työntekijä on yleensä taitavampi tehtävässään kuin esimiehensä, ja silti esimiehet yleensä laativat liian tarkat ohjeet, miten asiat pitäisi tehdä. Työntekijöillä pitäisi olla kynnyksetön hankintalupa pienelle investoinnille, jos halutaan esimerkiksi tehdä nopea kokeilu. Heti jos, joudut pienenkin ostohankinnan käyttämään ylemmän portaan kautta, pienenee omistajuuden tunne kokeilusta ja projektin hallinnasta, jonka kautta tulosvastuu pienenee. Mikä olisi sitten hyvä tapa toimia, jotta organisaatio oppisi enemmän? Ei pidä määrittää liian tarkkoja ohjeistuksia, anna luovuudella tilaa, monipuoliset palkitsemiset heille, jotka ovat valmiita oppimaan, hyödynnetään monipuolisesti useita kanavia ja työkaluja oppimiseen sekä ulkoista päätöksenteko useammalle.

Aivojen muistilokerot jakaantuivat kirjassa kolmeen lohkoon. Työmuisti käsittelee tuoretta tietoa. Kognitiivinen joustavuus mahdollistaa nopean kyvyn vaihtaa toimintatapoja. Inhibitio puolestaan varmistaa sen, että ihminen kykenee automaattiseen toimintaa esimerkiksi kävely epätasaisella maastolla. Nukkuminen on ehdoton edellytys sille, että voidaan päivällä kerääntyneitä oppeja ja tietoa arkistoida aivojemme sisällä.  Aivojen kuntoa voidaan parantaa aktiivisella liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Aivojen toimintaa pitää myös jatkuvasti harjoitella.

 

Johtamisen vaikutus empatiaan 

Tutkimusten mukaan esimiesasemassa työskentelevä tuntee vähemmän empatiaa. Tämä on sinänsä hassua, mutta valta-asemassa oleminen saattaa vaikuttaa siihen, kuinka paljon annamme empatian tunnepuolelle arvoa ja valtaa. Slackissä tai Whatsappissa tapahtuva viestintä on heikkoa ja sieltä ei saa välitettyä sitä tunnetta mikä mahdollisella asialla saattaa olla. Vahvin viestintä on toisten tiimiläisten kanssa kasvoittain viestintä, jolloin varmistetaan se, että tsemppaus tai mikä tahansa muu tunne välittyy viestin vastaanottajaan.

Koemme empatiaa silloin kun jollekin toiselle tapahtuu jotain ikävää. Ihminen eläytyy hyvinkin vahvasti toisen tunteeseen. Katsot esimerkiksi videota, kun joku satuttaa itsensä, et tunne videolla olevaa ihmistä lainkaan, mutta silti naamasi voi kipristellä siitä, kun toinen satutti itseään ja alat kuvittelemaan miten paljon tuo voikaan sattua. Samalla tavalla myös Ilo tarttuu muista, jos johtajalla on naama norsun vituilla aina kun käyt hänen luonaan, syö se myös sinun iloasi päivästä, mutta jos johtava jaksaa edes esittää hymyilevänsä voi se antaa paljonkin positiivista energiaa työntekijöiden päivään.

Työnantajan pitää huolehtia työntekijöiden perustarpeista ja heidän jaksamisestaan. Terveydestä ja jaksamisesta työntekijä on itse vastuussa, mutta onneksi työnantajana pystyt muuten kannustamaan työntekijöitä liikkumaan tai muuten virittämään aivoja vapaa-ajalla. Olen huomannut työskenneltyäni Wayoutilla, että todella paljon tulee pakohuoneita pelaamaan kollegat keskenään yrityksen tarjoamilla virikeseteillä. Tämä on mielestäni loistava tapa edistää tiimihenkeä työssä sekä vaihtamaan vapaa-ajalle mielekkäiden pulmien parissa ja aktivoimaan aivoja. Pienetkin teot itse työpaikalla auttavat työntekijöitä jaksamaan. Olisiko kahvihuoneessa minkälaista tarjottavaa? Miten tauotat kahvitauot, jotta työntekijät keskenään voivat vaihtaa kuulumisia sekä jutella mukavia? Aivoihin tulisi tuottaa paljon hyvänolon hormoneja työpäivän aikanakin varsinkin silloin kun työ ei välttämättä ole sitä mitä todella haluat tehdä.

 

Avokonttori vai erämaahan?

 Jos mietin Akatemiaa työympäristönä niin se on liian meluisa ja häiriötekijöitä on todella paljon. Aivot keräävät dataa jatkuvasta taustamelusta ja muiden tekeminen häiritsee keskittymistä. Avokonttorissa on myös toki hyvät puolensa, apu on aina lähellä ja kynnys sitä kysyä pienenee. Kirjassa kerrottiin, että avokonttorissa vesiautomaatilla oli iso osa satunnaisten kohtaamisten kannalta. Työntekijöiden välillä vaihtui kuulumiset nopeasti, kun he yhdessä sattuivat törmäämään vesiautomaatilla, tämä lisää organisaation kokonaisuutta toimivammaksi, onhan se mukavampi työskennellä paikassa, jossa tunnet kollegasi, vaikka et samassa yksikössä hänen kanssaan työskentelisikään..  Samaa voisi verrata Akatemian kahvipannuihin siellä aina törmäät satunnaisesti johonkin ja väistämättä kysyy toiselta nopeat kuulumiset. Mielestäni on kuitenkin hankala määrittää kumpi toimisi paremmin erämaa vai avokonttori, se riippuu niin paljon työstä mitä tekee, sekä ihmisen luonteesta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!