Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Aivot vireäksi!

Kirjoitettu 12.12.18
Esseen kirjoittaja: Johanna Lamberg
Kirjapisteet: 2
Kirja: Personal Brainer
Kirjan kirjoittaja: Tiina Huttu ja Reidar Wosenius
Kategoriat: 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Personal Brainer -kirja käsittelee aivojen toimintaa ja sitä millaisilla menetelmillä voimme opetella tarkemmiksi havainnoijiksi, terävimmiksi muistajiksi tai luovemmiksi ongelmanratkaisijoiksi. Alussa kerrotaan, mitkä asiat vaikuttavat aivojemme muovautumiseen, sekä miten pidämme vireyden yllä aivoissamme. Tämän jälkeen esitellään kahden eri elämäntilanteessa olevan ihmisen tarinat, kuinka he ovat toimineet. Heihin voi samaistua ja toteuttaa halutessaan heidän näköisen harjoitusohjelman. Lopussa on konkreettisia harjoitusosioita, jossa pääsee itsekin testaamaan yksinkertaisilla ja helpoilla menetelmillä aivojemme toimimista.

Minua on kiinnostanut jo kauan saada konkreettisia neuvoja, miten aivotoimintaa voi tehostaa tai muovata. On hyvä tiedostaa, miten aivot todella toimivat ja kuinka niitä voi kehittää joka päivä. Tiimiakatemia vaatii opiskelijoilta paljon keskittymistä, sekä aivomme omaksuu koko ajan jotain uutta. Vaikka olemme 20-30 vuotiaina terävimmillään, kuinka pidämme älynystyrämme terässä koko ajan? Se miten elämme vaikuttaa aivojemme toimintaan – halusimme tai emme.

Aivojemme toimintaan vaikuttaa vahvasti stressi. Stressi heikentää päätöksentekokykyä, muistia, tiedonkäsittelyn taitoja, havainnointia ja kieltämme. Uskomatonta, miten paljon se voikaan tuokaan harmia opiskelijoille ja aivoille. Sopivissa mitoissa stressi auttaa selviämään esimerkiksi esiintymisessä tai urheilukisoissa. Tätä kutsutaan hyväksi stressiksi. Se vapauttaa kehostamme noradrenaliinia ja adrenaliinia, jotka nostattavat sykettä ja aivot valpastuvat. Tämä on varmasti tuttu tunne kaikille, jotka ovat esiintyneet tärkeälle asiakkaalle tai vaikkapa Tiimiakatemian yhteisissä tilaisuuksissa. Mutta tämä paha stressi. Se vaikuttaa heti oppimiseen ja aivot tuhoutuvat sen aikana. Pitkittyessään se huonontaa luovuutta ja on entistä vaikeampaa tehdä tarvittavia muutoksia asialle. Stressi on todella suuri muutoksen tekijä aivoissa ja sen vuoksi onkin tärkeää huomata jo aikaisessa vaiheessa stressin synnyn oireet ja ennaltaehkäistä ne.

Stressin tärkein poistaja on liikunta ja uni. Kaikkihan sen varmasti jo tietävät, mutta vielä kerran muistutukseksi. Liikunta kehittää kykyä palautua stressistä tai ainakin lievittää sitä hetkellisesti. Monet opiskelijat varmasti kuntoilevat opiskelujen ohella, joka onkin erittäin suotavaa. Liikunta auttaa pitämään aivomme vireillä, sekä fyysinen aktiivisuus laittaa myös älymme liikkeelle. Siksi parhaimmat ideat voivat syntyä esimerkiksi lenkillä tai vaikkapa pyykkiä laittaessa. Itsellä liikunta on jäänyt kiireiden vuoksi vähäiselle ja sen huomaakin, kuinka se alkaa vaikuttaa mielialaan. Stressitaso on taas noussut syksyn aikana, enkä ole saanut purettua mihinkään. Olen lukenut viime aikoina monta kirjaa, jotka liittyvät itsensä kehittämiseen. Monessa on korostettu liikunnan tärkeyttä ja se on ainakin nyt juurtunut hyvin päähän. Oman elämäntilanteeseen on tulossakin muutos. Liikunnalle on tehtävä aikaa arkipäiviin ja viikonloppuihin. Joulun jälkeen ajattelinkin tehdä itselleni suunnitelman, kuinka aloittaa taas lenkkeily ja salilla käyminen aktiivisesti tai jopa mielellään aloittaisin täysin uuden harrastuksen. Vireämpi elämäntapa voi tuntua aluksi kuluttavalta, sillä tottumusten muuttaminen vaatii paljon työtä. Täytyy antaa itselleen aikaa ja hyvät tavat juurtuvat kyllä itselleen, jonka jälkeen ne tuntuvat helpommille suorittaa.

Mutta kuinka moni tekee aivokuntoilua? Ajattelinkin tässä vaiheessa, että onko aivokuntoilu tässä iässä tarpeellista vai onko siitä yritetty tehdä jonkinlainen markkinarako. Nykyään monet älypeleihin erikoistuneet mobiilisovellukset ovat saaneet valtavan huomion ja niihin käytetään tarvittaessa paljonkin rahaa. Uusia sovelluksia keksitään koko ajan, eikä ikinä ole varmuutta kuinka tehokkaita ne oikeasti ovat. Niihin ei välttämättä ole käytetty todellista tutkimustietoa tai menetelmät ovat keksittyjä. Osa perustuu vankkaan asiantuntemukseen, osa taas ei. Ihmiset ovat todella helppouskoisia.

Päätin kuitenkin testata kirjan suosituksesta paria älypeliä. Latasin kännykkääni pelin Dual n-back, joka on todettu luotettavaksi älypeliksi. Tämä peli todellakin pistää älynystyrät koville, sillä peli testaa työmuistia ja keskittymiskykyä. Tämän pelin avulla on myös tutkittu, kuinka se todella vaikuttaa viiden viikon pelijakson jälkeen aivoihin. Paljastui, että etuotsa- ja päälohkojen alueet, mitkä ovat yhteydessä työmuistiin olivat vilkastuneet. Osa ihmisistä kyseenalaistaa tällaisia tutkimuksia, mutta itse uskon jos pelaisin kyseistä peliä jatkossa paljon, niin aivonikin kyllä kehittyisivät. Latasin myös toisen pelin nimeltään Lumosity. Tässä huomasin heti markkinallisen puolen. Sovelluksessa pääsi tekemään pari harjoitus kierrosta, jonka jälkeen olisi täytynyt ostaa lisäosa, jotta pääsisi jatkamaan. Tämä kyseinen sovellus olikin saanut ristiriitaisia ajatuksia asiantuntijoita. Älypelitarjoajilla on välillä hyvin harhaanjohtavaa markkinointia.

Kirjan lopussa annetaan konkreettisia harjoituksia, miten aivotoimintaa voi muovata ja kehittää. On esimerkiksi läsnäoloharjoituksia, joissa oppii toimimaan keskittyneesti. Tämä on yksi tärkeä piirre työelämässä, ja haluankin kehittää tätä osa-aluetta. Keskittyminen on itselle välillä vaikeaa, jos ympärillä on häiriötekijöitä.  Tai jos ajatukset kulkevat tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Yritän saada ajatukseni täysin nykyhetkeen. Nämä harjoitukset koin itselleni hyödyllisiksi, sillä löysin monta yksinkertaista ja helposti toteutettavaa asiaa, jotka aion toteuttaa seuraavan loman aikana. Suositellaankin, että harjoituskertoja olisi 3-4 kertaa viikossa. Aivotreenin lisäksi täytyy muistaa kuitenkin fyysinen kuntoilu, mikä on myös tehokasta aivokuntoilua. Tästä on hyvä lähteä treenaamaan aivoja erilaisilla menetelmillä ja oppimaan uusia menetelmiä Tiimiakatemiaa varten, työskentelytapoihin ja arkielämän asioihin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!