Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Akatemiasta markkinapaikalle; Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina – Nykyajan johtamisen ja yrityksen vaatimukset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Akatemiasta markkinapaikalle teos kertoo markkinoinnin ja johtamisen historiasta tieteen näkökulmasta 1800 luvun lopulta tähän päivään. Teoksessa käsitellään vallitsevat tieteen suuntaukset niin johtamisesta kuin markkinoinnistakin. Kyseinen teos auttaa ymmärtämään miten organisaatioiden toiminta ja käyttäytyminen on muovautunut tuotantopohjaisesta ajattelumallista vallitsevaan ihmis- ja asiakaslähtöiseen liikkeenjohtoon. Mielestäni tämä teos oli mielenkiintoista luettavaa ja kuuluisi jokaisen johtamista ja markkinointia harjoittavan ihmisen ”must read” osastoon. Vähintäänkin kyseiset asiat ja käsitteet on hyvä osata päällisin puolin sillä monet kirjan asiat kuuluvat mielestäni liiketalouden yleissivistykseen. Kirjassa käsitellään kaikki organisaatioiden vallitsevien suuntauksien aikakaudet Taylorismista  tämän päivän innovaatioaikakauteen ja auttaa ymmärtämään sitä, miksi yrityksissä keskitytään tiettyihin asioihin enemmän kuin toisiin.

Kirjassa käydään läpi yleisimpiä käytössä olevia teorioita markkinoinnista sekä johtamisesta ja kronologisessa järjestyksessä viimeisen sadan vuoden ajalta se miten yritysten ajatusmaailma on muuttunut vuosien saatossa. Vielä sata vuotta sitten markkinoilla vallitsivat niukkuuden ajat. Käytännössä ainoa mihin tarvittiin keskittyä, oli tuotannon maksimointi ja tehostus, sillä kaikki mitä tuotettiin meni automaattisesti kaupaksi. Tästä ollaan menty luojan kiitos hurjasti eteenpäin suurimmaksi osaksi teknologian kehityksen ansiosta. Tänä päivänä ihmisillä on aikaa ja rahaa itselleen, perheelleen ja omille mielenkiinnon kohteilleen enemmän kuin koskaan ennen. Tämä myös väistämättä muuttaa organisaatioiden ajatusmallia niin kuluttaja- kuin organisaatiotasolla.

Niin sanotusti ennen vanhaan ei työpaikalta odotettu kovinkaan paljoa. Tärkeimpänä tekijänä työllä oli joka päiväisen leivän turvaaminen talouteen ja katto pään päälle. Työmoraali oli korkealla ja ihmiset viettivät suurimman osan ajastaan verrattain raskaissa ja epämiellyttävissä työtehtävissä. Työlle löytyi aina tekijä, sillä tuon aikakauden työtehtävät eivät useinkaan tarvinneet erikoisosaamista ja kaikki käytännön opit mitä tarvittiin, pystyttiin opettamaan suhteellisen nopeasti uudelle ihmiselle. Työnantajat ja johtajat omasivat auktoriteettia ja kävelivät eri ovesta sisään kuin tavallinen työläinen. Ei ole puhettakaan että paperitehtaan työntekijät olisivat tulleet herroille tarkoitetuista pääovista työtehtäviinsä.

Maailma on onneksi muuttunut paljon näistä ajoista. Ihmisillä on enemmän aikaa ja resursseja itselleen ja moni pyrkii toteuttamaan itseään monin tavoin. Tämä näkyy myös johtamisajattelun muutoksena organisaatioissa. Ollaan havahduttu siihen, että ihmisillä on tarve kehittyä niin ammatillisesti kuin henkisestikin eikä voida vähätellä organisaation työhyvinvoinnin merkitystä sen tuottavuuden suhteen. Varsinkin luovilla ja erikoisosaamista vaativilla aloilla on yksilön hyvinvoinnin merkitys koko organisaation tuottavuuteen verrattain suuri. Nykyään koulutus on kallista ja ihmisiä täytyy kouluttaa koko ajan teknologian kehittyessä lisää jolloin yksittäiseen työntekijään tehtävä rahallinen investointi on suuri. Tästä investoinnista siis kannattaa pitää huolta ja kiinni. Miten sitten pitää yksilön työtehtävät mielekkäänä?

Itse näen asian johtamisen näkökulmasta siten, että organisaation kulttuurilla ja henkilöstöjohtamisella on avaimet onneen kyseisessä haasteessa. Kävin viime keväänä yritysvierailulla Futuricella Helsingin ydinkeskustassa. Kyseinen organisaatio toimii sovellus ja järjestelmäkehityksen kärjessä ainakin pohjoismaiden markkinoilla ja vetää it ja mobiiliosaajia puoleensa kuin magneetti. Se on myös valittu monta kertaa Euroopan parhaaksi työpaikaksi. Yritysvierailulla olin vaikuttunut heidän johtamisen ja organisaation kulttuurista joka paikasta huokui. Eteisessä sisään tultaessa eteeni avautuu valoisa toimisto jossa on värikkäitä yksityiskohtia. Hissin vieressä on taksitolppa ja siinä kiinniolevaa nappia painamalla järjestelmä oikeasti tilaa välittömästi taksin alaovelle valmiiksi. Eteenpäin mentäessä oikealla on avokeittiö jossa on tuhansia euroja maksava kahvikone jota kaikki saavat ilmaiseksi ja vapaasti käyttää. Yrityksessä on erilaisia toimitiloja ja keskellä kaikkea on tiimiakatemian tavoin ns. keskusaukio jossa on suuret televisiot, Playstation, ikään kuin pehmustetuista palikoista rakennettu eri korkeuksilla oleva vuori jossa istua tai maata. Firmassa kaikilla on käytössä yrityksen luottokortti ja työajat tiimit sopivat keskenään. Yrityksen historiassa ei ole jouduttu antamaan ilmeisesti ikinä koeajan jälkeen potkuja, sillä kulttuuri ohjaa organisaation työntekijöitä niin vahvasti, että ikään kuin epäsopivat henkilöt ymmärtävät itse lähteä mikäli eivät yritykseen sovellu. Lisäksi heidän rekry prosessinsa on hyvin suunniteltu heidän organisaation tarpeisiin mikä eliminoi automaattisesti suuren osan niin sanotusti kulttuuriin sopimattomista ihmisistä.

He pyrkivät kaikin keinoin tukemaan huippuammattilaisten osaamisen kehitystä ja maksavat myös huippuammattilaisille huippuammattilaisen palkkaa. Lisäksi kaikki järjestelmät ovat yrityksen sisällä avoimia. Kaikki voivat tarkastella mitä toisen projektista on maksettu palkkaa tai mihin toinen on luottokorttiaan käyttänyt. Tämä luo avoimuuden tunnetta yrityksen sisällä. Jos jokin haluaa korkeampaa palkkaa hän voi suoraan mennä kysymään johtajalta konkreettisia steppejä ja asioita joita osata ja hallita korkeampaan palkkaluokkaan pääsemiseksi. He myös kertoivat että osa heistä työllistyy suoraan asiakkailleen ja osa perustaa myös omia firmoja. Näitä menetettyjä lahjakkuuksia he eivät jää suremaan mutta aina haastattelevat heitä että olisiko he voineet työnantajana tehdä jotain toisin mikä olisi muuttanut heidän päätöksensä organisaation palvelukseen jäännistä. He siis luovat yrityksen sisälle avoimen, rennon ja palkitsevan kulttuurin ja pyrkivät palvelemaan ja kehittämään alaisiaan kaikin keinoin. Yksi hauska asia oli myös niin sanottu ”kiitos” – tikkari joka voitiin jakaa henkilölle joka on onnistunut tai vaikka epäonnistunut. Kiitos on paljon helpompi ottaa vastaan kun se konkreettisesti sinulle osoitetaan jonkin pienen asian muodossa.

Tämä yritys on mielestäni malliesimerkki siitä mitä nykyajan työpaikoilta odotetaan ja mistä pitäisi muidenkin yritysten enemmänkin ottaa mallia. Koen omaksi velvollisuudekseni tulevaisuuden johtajana viedä tämän kaltaista kulttuuria tulevaan työpaikkaani, olenhan vastaavanlaisen kulttuurin ympäristössä tällä hetkellä itsekin tiimiakatemialla. Meillä kaikki ovat tuttuja keskenään, ihmisiä kannustetaan yrittämään ja työnnetään ylämäessä apuna vaikeuksien yli. Vietämme paljon aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla ja avokonttorimme on yhteisöllisyyden sydän. Tämä kaikki yhteisöllisyys, itsensä jatkuva proaktiivinen kehittäminen ja epäonnistumisen mahdollistaminen kehittävät yksilöitä niin henkisesti kuin ammatillisestikin huikeaa tahtia. Olen etuoikeutettu syntymään tälle aikakaudelle ja ehkäpä tulevaisuudessa pääsen maksamaan tästä kaikesta ihmisille takaisin luomalla tätä uuden aikakauden kulttuuria ympärilleni.

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!