Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Akatemiasta markkinapaikalle

Kirjoitettu 09.06.16
Esseen kirjoittaja: Mikko Niemelä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Akatemiasta markkinapaikalle - Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina
Kirjan kirjoittaja: Puusa, Reijonen, Juuti & Laukkanen
Kategoriat: 4. Johtaminen, 6. Markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin kirjan ”Akatemiasta markkinapaikalle – johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Ja huh mikä kirja olikaan. Monia entuudestaan tuttuja asioita, niin vaikeasti ja perusteellisesti esitettynä. Kirja käsittää laajan skaalan asiaa, johtamis- ja markkinointiajattelun kehittyminen ja historia, kansainvälistyminen, strateginen johtaminen, yrityksen kilpailukeinot, asiakasnäkökulma ja mielikuvat. Tämä kaikki on tiivistetty vajaaseen 300 sivuun. Kirja oli oppikirjamainen kokoelma eri teorioita palasteltuna osiin ja höystetty muutamalla case-esimerkillä. Onneksi moni asia käytiin kronologisesti, lähtien teollisesta vallankumouksesta päättyen uuden palvelujohtamisen haasteisiin. Akatemiasta markkinapaikalle – kirja huomioi hyvin nykypäivän liiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet sekä antaa lukijalle paljon tietoa, kuinka luoda kestävää liiketoimintaa tulevaisuudessa.

 

Tässä esseessä käyn läpi muutamia kohtia organisaatiomalleista. Mainittakoon vielä, että kirjaan sisälle pääseminen vei paljon aikaa, täytejuttuja tässä tiiliskivessä ei harrasteta. Ensilukukerta oli paljon stepperin polkemista liukuportaissa.

 

Klassiset koulukunnat

Organisaatiotutkimus alkoi 1900-luvun alussa. Sen ajan organisaationäkökulmia kutsutaan yleisesti klassisen koulukunnan teorioiksi. Sellaisia on kolme hallitsevaa teoriaa jotka ovat,

 

  1. Byrokratian ihannemalli – Max Weber
  2. Tieteellisen liikkeenjohdon malli – Frederick Taylor
  3. Hallinnollisen koulukunnan malli – Henry Fayol

 

Näitä kolmea teoriaa yhdistää muutamat siihen aikaan yleiset periaatteet:

 

  • Pitkälle viety työnjako. Jokainen toiminto tuli jakaa tehtäviin ja toimiin. Tehtävään tuli valita henkilö, jolla on koulutus ko. tehtävään.
  • Työnjaon ja vastuun selkeys. Jokaisen henkilön tuli tietää, mitä häneltä odotetaan ja joka tehtävään tuli olla selvä ohje, miten työ tehdään.
  • Hierarkkinen valvonta. Jokaisen tehtävän tuli olla ylemmän tason valvonnan ja ohjauksen alla. Kullakin henkilöllä tuli olla vain yksi esimies.
  • Kapea valvontajänne. Kullakin esimiehellä voi olla vain muutama alainen, jotta esimies kykenisi valvomaan ja ohjaamaan työtä.

 

Kontingenssi- ja tilanneteoriat

 Kontingenssi tarkoittaa, ”ehdolla, että”. Organisaatiokäyttäytymiseen kontingenssiteoria tuli 1960-luvulla. Kontingenssiteoria pyrkii selittämään organisaation ja sen ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Kontingenssiteorian mukaan ei ole olemassa yhtä oikeaa organisaatiorakennetta, vaan organisaation tulee sopeutua ympäristön ominaisuuksiin.

Ensimmäinen merkittävä jako organisaatiorakenteisiin tehtiin Burnsin ja Stalkerin (1961) toimesta. He jakoivat organisaatiot kahteen, perustuen siihen missä ympäristössä organisaatiot toimivat.

 

Mekaaninen organisaatio

  • Toimii vakaassa ympäristössä, jossa on hitaita muutoksia ja matala tekniikan taso
  • Pitkälle viety työnjako
  • Hyvin muodollinen ja hierarkkinen organisaatio
  • Ylin johto päättävä elin
  • Tiedonkulku pääosin pystysuunnassa

 

Orgaaninen organisaatio

  • Toimii dynaamisessa ympäristössä, jossa on paljon epävarmuutta, muutoksia ja korkea tekniikan taso
  • Joustava työnjako, tulosyksikkörakenne tai projektiorganisaatio
  • Vähän hierarkiatasoja, vähän sääntöjä
  • Hajautettu päätöksenteko
  • Tiedonkulku pääosin vaakasuorassa

 

Yhteenvetona tutkimukseen voidaan todeta, että dynaamisessa ympäristössä (orgaaninen) työskentelevän organisaation tulisi olla joustava ja avoin. Johtamisen tulisi perustua yhteisiin päämääriin ja arvoihin sitoutumiseen sekä yhteiseen kulttuuriin. Vakaassa ympäristössä toimiva mekaaninen organisaatio voi olla hierarkkinen ja jäykkä. Johtamisjärjestelmä on sääntöjen ja määräyksien noudattamista valvova.

 

Mihin Tiimiakatemia sijoittuu?

Kun puhutaan Minztbergin tilanneteorioiden jaottelutasta jää jäljelle viides organisaatiotyyppi, adhokratia.

Adhokratiaa voidaan kutsua myös joustavaksi organisaatioksi. Ad hoc (latinaa) tarkoittaa ”tätä tarkoitusta varten”. Adhokratisen organisaation rakenne uusiutuu kulloisten tarpeiden mukaan ja jäsentyy esimerkiksi projekteiksi. Adhokratian organisaatiorakenne on matala ja päätökset tehdään lähellä tiedon lähdettä. Suunnittelu, toteutus ja valvonta ovat samojen henkilöiden vastuulla. Lisäksi johtaminen perustuu ihmisten sitoutumiseen tehtäviinsä ja organisaation päämääriin, eikä valvontaan tai käskytykseen.
Tiimiakatemian tiimiyritykset perustetaan tiettyä tarkoitusta varten, joka meillä on tiimioppiminen ja yritystoiminta 3,5 vuoden ajan. Osuuskunnan sisällä tehtävät asiat ovat paljon sidoksissa siihen, millaisia asiakasprojekteja milloinkin hankitaan. Osuuskunta kuvaa hyvin paljon ad hoc:ia, tilapäisyyttä ja joustavuutta.

 

Voidaan siis todeta, että Tiimiakatemian osuuskunnat muistuttavat eniten adhokratiaa.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!