Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Aki Hintsa: Voittamisen anatomia

Kirjoitettu 07.10.19
Esseen kirjoittaja: Jaakko Vanha-Viitakoski
Kirjapisteet: 2
Kirja: Aki Hintsa: Voittamisen anatomia
Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 8. Henkinen kasvu, 9.12. Elämänkerrat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Alkusanat

Ennen kuin aloitin kirjan lukemisen, olin kuullut siitä pelkästään hyvää. Oskari Saaren kirjoittamaa kirjaa on luettu paljon ja siitä on pidetty. Kirja kertoo menestymisestä ja sen ”salaisuudesta”. Se kertoo hyvinvoinnista ja siitähän menestyskin, varsinkin elämässä kokonaisvaltaisesti, lähtee. Asiat, joita Aki Hintsan malli käsittelee, ovat yksikertaisuudessaan toimivia, mutta niitä ei välttämättä ole aina helppo noudattaa. Pidän siitä, että kaikki on sekä perusteltua tieteellisesti että käytännössä koettu toimivaksi. Kirjan kerrontatyyli on miellyttävä, sillä siinä on oikeasta elämästä otettuja tapahtumia ja tunnettujen huippu-urheilijoiden tarinoita Hintsan mallin käyttökokemuksista. Tieteellinen osa on otettu mukaan, mutta se on kerrottu helposti ymmärrettävässä muodossa ja liiallinen ammattisanasto on osattu jättää pois. Näiden ominaisuuksien ansiosta uskon kirjan nousseen niin suureen suosioon kuin se on päätynyt.

Vaikka Hintsan malli on kehitetty huippu-urheilijoiden ja toimitusjohtajien elämien kautta, on se pätevä lähes kaikille tavallisille ihmisille. Kaikki lähtee yksinkertaisista elämän osa-alueista, jotka pitäisi saada kuntoon ja voida kokonaisvaltaisesti hyvin. Tärkeää on myös itsensä tunteminen, jotta osaa asettaa tavoitteitaan ja hyödyntää sisäistä motivaatiota.

 

Mistä malli sai alkunsa?

Mallin kehittämiseen ajatuksen Hintsa sai Etiopiassa. Hän seurasi kestävyysjuoksija Haile Gebrselassieta ja halusi selvittää, mitä tämän juoksijan menestyksen taustalla oli. Hintsa päätyi tulokseen, että Gebrselassie oli urheilija koko ajan ympäri vuorokauden. Hänellä ei ollut erikseen urheilija- ja siviiliminää, vain hän eli kuin huippu-urheilija. Hän ei tehnyt tai käyttänyt aikaansa mihinkään sellaiseen, joka söi häneltä energiaa, jolla hän pystyi kehittämään itseään. Hän vietti aikaa perheensä kanssa ja sai siitä energiaa ja virtaa, samoin kuin töistään. Gebrselassie ei myöskään käyttänyt liikaa energiaansa ympäristön muokkaamiseen tai siihen mukautumiseen. On parempi keskittyä itseensä ja käyttää tämä energia omaan toimintaan. En tarkoita, ettei ympäristöä tulisi huomioida ollenkaan tai ettei muita tulisi ottaa huomioon ja kunnioittaa. Mielenkiintoinen havainto oli myös perheen sosiaalisuutta ja samalla kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistavat ruokailut. Yhteiset ruokakulhot keskellä pöytää ”pakottivat” nojaamaan eteenpäin, lähentymään toisiaan ja lisäämään luonnollista sosiaalista kanssakäymistä.

 

Omia terveysheräämisiä

Kirja antoi monia ajatuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi. Paljon oli selkeitä, jo omaa toimintaani ohjaavia tapoja. Joillekin toimintatavoille sai vahvistavia tieteellisiä näkökulmia tukemaan oman toiminnan mallia. Esimerkiksi kofeiinin ja alkoholin välttämisen hyötyjä painotettiin erityisesti unen kautta. Jo muutama alkoholiannos päivässä vie syvän unen terveysvaikutukset kokonaan tulevalta yöltä. Illalla nautittu kofeiini vaikeuttaa unen saamista. Samoin tekee näytöistä tuleva sininen valo. Hyvinvoinnin lähtökohdissa riittävä uni on kuitenkin merkittävä ja muutaman huonosti nukutun yön jälkeen tehokkuus kärsii ja silloin tavoitteiden saavuttaminen vaatii enemmän työtä. Tämä on joko vapaa-ajasta tai unesta pois, eikä kumpikaan vaihtoehto ole terveyden kannalta hyväksi.

 

Yksinkertainen salaisuus

Mallissa, jossa menestymisen kulmakivenä pidetään hyvinvointia, painotetaan muutoksen pysyvyyttä. On tärkeää saada ne osaksi arkea. Pienet kuurit eivät ole kovinkaan tehokkaita, sillä silloin vaarana on palata takaisin vanhoihin tottumuksiin, kun päinvastoin tarkoituksena olisi saavuttaa uusia tottumuksia. Hyvinvoinnin elementeistä unen lisäksi tärkeimpiä ovat myös ravinto ja liikunta. Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin. Hyvästä ravinnosta minulla on kyllä käsitys, mutta en ole koskaan kokenut tärkeäksi tietää tarkkoja kalorimääriä enkä ole lukenut selostuksia ravintosuosituksista ja optimaalisista ruoka-aineista. Tämä on toiminut minulle hyvin, sillä liika tietoisuus ja orjallinen ruokarytmin ja kalorimäärien noudattaminen saattaisi aiheuttaa minulle tarpeetonta stressiä ja viedä keskittymistäni muilta asioilta. En osaa sanoa, kuinka tarkasti lopulta haluaisin tietää ravintoasioista. Ilman kohtuutonta vaivannäköä olen valmis ottamaan selvää suosituksista ja kokeilemaan tutkitusti terveellisempiä vaihtoehtoja, mutta koen ruokavalioni olevan jo riittävän monipuolinen ja terveellinen nykyiselläänkin. Kirja nosti kuitenkin ajatuksen ostostottumusten muutoksesta, siten saisin nimittäin monipuolisuutta ravintoon. Jos en aina osta samoja ruokia, saan helpommin tarvittavia ruoka-aineita ja hyötyjä niistä.

Kolmas tärkeä osa-alue eli liikunta on myös helposti ymmärrettävä. Terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi tulisi liikkua tarpeeksi. Silloin tuntee olonsa vireäksi ja saa aikaan parempaa tulosta. Myös tässä muutokset alkavat pienistä askelista, jotka muuttuvat tavoiksi arkeen. Itse muutin kesällä tapojani satunnaisesta liikunnasta säännölliseen viikoittaiseen liikuntarytmiin. Varasin tietyn ajan viikosta liikunnalle. Liian tiukaksi en tämän noudattamista halunnut tehdä, sillä se söisi motivaatiota. Kuitenkin vähimmäistavoitteiden asettaminen tuo ryhtiä omaan toimintaani ja liikuntaa tulee harrastettua riittävästi. Hintsan malli antoi hyvän ohjeen kiireellisemmille jaksoille, kun tuntuu ettei ehdi liikkua tarpeeksi. Siinä korostetaan aktiivisen perusliikunnan asemaa. Edes urheilu ei pysty korvaamaan tätä arkiliikuntaa. Töihin voi kulkea pyörällä tai kävellen ja töitä voi mahdollisuuksien mukaan tehdä seisten istumisen sijaan.

Kaikkien näiden osa-alueiden kohdalla pätee sama, ennaltaehkäisevä ajattelu. Muutoksia pystyy tekemään kun on fyysisesti tai psyykkisesti huonossa kunnossa, mutta silloin on jo myöhässä. Parasta olisi pyrkiä säilyttämään hyvien elämäntapojen kautta tasapaino hyvinvoinnissa. Myös tiimin kannalta on positiivista, että sen jäsenet pitävät huolta hyvinvoinnistaan. Silloin he pystyvät tuomaan parhaan mahdollisen panoksen tiimin eteen esimerkiksi yhteisissä tapaamisissa.

 

Nostot omaan tekemiseen

Hintsan omasta toiminnasta tein muutamat huomiot, joita voin hyödyntää ja jotka saivat ajattelemaan. Hän mainitsi moneen otteeseen, miten menetettyä yhdessäolon aikaa tärkeiden ihmisten kanssa ei voi korvata ”laatuajalla”. Hintsa teki paljon töitä ja laiminlöi tätä omaa ohjettaan, mutta ymmärsi lopulta oman viestinsä itsekin. Toinen havainto oli hänen ominaisuutensa puhua keskustelevasti, eikä hän luennoinut asioitaan. Kaikki ohjelmat olivat laadittu asiakaslähtöisesti heidän tarpeidensa ja ajatustensa huomioiden. Kolmas havainto oli tähän liittyvä asiakkaiden kohtaaminen yksilöinä. Hintsa kertoi esimerkiksi viettäneensä aikaa asiakkaan kanssa mökillään, mikä tuo heti erilaisen tunnelman asiakassuhteeseen verrattuna perinteisiin tapaamisiin klinikalla tai varikolla. Viimeinen havainto Hintsan toiminnasta oli hänen oman osaamisensa tunnistaminen ja unelmatiimin rakentaminen. Hintsa tiesi omasta alastaan paljon ja oli hyvä siinä, mitä teki. Hänen ei kuitenkaan tarvinnut osata kaikkea, sillä hänen tiimissään oli huippuosaamista monista muista aloista.

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!