Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Apinajohtajan käsikirja

Kirjoitettu 11.03.14
Esseen kirjoittaja: Elias Markkula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Apinajohtajan käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Tommy Lundberg & Ola Berggren
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ihmiset ovat apinoita. Hyvin älyllisiä, mutta silti pohjimmiltaan kuitenkin vain apinoita. Ihmisen aivot ovat kehittyneet miljoonien vuosien saatossa, kuitenkin nykyisen kaltainen älyllinen ihminen on ollut olemassa vain tuhansia vuosia. Tästä johtuen aivojen älylliset toiminnot ovat suhteellisen tuoreita. Pohjalla olevat tunteet, vietit ja vaistot ovatkin jo paljon varhaisemmin kehittyneiden aivojen osien toimintoja. Siksi toimimmekin pitkälti niiden ohjaamina, eikä älyn ja rationaalisen ajattelun perusteella, vaikka niin kuvittelemmekin. Tommy Lundbergin ja Ola Berggrenin kirja Apinajohtajan käsikirja peilaakin käyttäytymistä ja etenkin ryhmän johtamista apinalauman toimintaa, josta on paljonkin oppimista ihmisillekin. Simpanssien toiminnassa ja johtamisessa on havaittavissa todellisia yhtymäkohtia jokaisen työpaikan toimintaan. Tässä esseessä poimin kirjasta muutaman mielenkiintoisen pointin ja pohdin niitä tiimimme näkökulmasta.

 

Johtaja vs. Esimies

 

Simpanssilaumassa ei ole esimiestä, siinä on johtaja. Johtaja on usein lauman isoin ja vahvin, mutta sillä ei pitkälle pötkitä vaan on oltava myös älykäs, etenkin sosiaalisesti. Lauma ei katsele pitkään pomottelevaa ja itsekästä johtajaa, vaan nousee kapinaan ja syöksee pomon vallasta. Kuten työpaikoillakin nykyisin, on pomon ansaittava lauman luottamus ja kunnioitus. Johtajuus on siis ansaittava. Simpanssilaumassa johtajan on pidettävä huolta muista. Ja muiden lauman jäsenten on tunnettava, että johtaja on koko ajan tilanteen tasalla

 

Tiimi on vähän kuin lauma apinoita. Meilläkään ei johtajaa tuoda mistään korkeammalta taholta, vaan johtajaksi valitaan se kuka sen ansaitsee. Toisaalta johtajuus ei mielestäni ole tiimissäkään kiveen kirjoitettu totuus, vaan johtajan on toimillaan osoitettava kaiken aikaa, että on sen arvoinen.

 

Tiimissä on matala organisaatio, joten johtajakaan ei meillä määrää asioita. Silti on mielestäni tärkeää, että on olemassa johtaja eli tiimiliideri. Joskus on vaikea sanoa, mitä tiimiliiderin kuuluu tehdä ja miten johtaa. Apinalaumassa johtaja tuntee jokaisen laumansa jäsenen erittäin hyvin ja toimii jokaisen kanssa heidän omilla ehdoillaan. Myös Milliossa jokaisen, mutta etenkin johtajan tulisi tuntea jokainen tiimiläinen ”perusteellisesti”.  Me aloitimmekin joulun alla tutustumiskierroksen jossa jokaisen elämäntarina kerrottiin avoimesti toisillemme. Homma jäi kuitenkin pahasti kesken, mutta oma tarinani tuli kerrotuksi. Huomasin kuinka käsitykseni muuttui suuresti, kun kuulin niiden tarinoita, jotka avautuivat kunnolla elämästään. Opin ymmärtämään miksi toiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Se on helpottanut suuresti kommunikointia. Siksi en voi liikaa toistaa sitä, että on tärkeää oikeasti tuntea työkavereita ja heidän tapaansa toimia. Olemme edenneet asiassa, mutta vieläkin on paljon parannettavaa.

 

Mitä voin itse tehdä? Koska ihmiset käyttäytyvät eri ihmisten kanssa erilailla, olen pyrkinyt ja edelleen pyrin pääsemään kahden kesken tutustumaan toisiin tiimiläisiini. Sen ei tarvitse olla paljoa, jo yhteinen kahvitauko tai kahdenkeskinen biljardipeli voi luoda ihan uusia yhteyksiä toistemme välille. Olen alkanut opettelemaan lukemaan sanatonta viestintää. Monesti kehonkieli ja sanat eivät täsmää. Normaalia huonompi ryhti, pään roikottaminen tai rauhattomat eleet  viestivät että kaikki ei ole kunnossa, vaikka kysyttäessä saakin vastauksen: ihan hyvää. Joskus on kuunneltava silmillä.

 

Läsnäolo

 

Johtaminen on aktiivinen prosessi. On oltava läsnä siellä missä tapahtuu. Mielestäni johtajan on oltava paikalla ja läsnä. Ei ihmisiin voi luoda virtaa sähköposteilla tai naamakirjan välityksellä. Ihan eri tunne tulee kun onnistumisista innostutaan yhdessä ja tempaistaan ”yläfemmat”. Ja tunnehan ratkaisee.

 

Tästä eteenpäin aion ottaa jokaisen tiimiläisen paremmin huomioon ja osoittaa näin, että olemme samaa laumaa. Valikoiva huomiointi taas saa huomioitta jäävät tuntemaan itsensä ulkopuolisiksi. Miksi toista pyydettiin lounaalle, mutta minua ei?

 

Uskon että jokaisen tulisi työskennellä tiimissä, käyttäytyen kuin johtaja. Miten käyttäytyä jos tuntisi olonsa johtajaksi? Se näkyisi tekemisissä kaiken aikaa. Pystynkö olemaan esimerkiksi muille? Osoitanko muille että he kuuluvat laumaani ja tykkään tehdä töitä heidän kanssaan? Osallistunko muiden onnistumisiin iloiten vai olenko kateellinen heidän saavutuksistaan? Jos olisin johtaja miten ajattelisin, miten käyttäytyisin, millaisia olisivat eleeni ja millä asenteella tekisin hommia?

 

Lopuksi vielä yksi asia minkä kirjasta opin. Ihmiset ovat matkija-apinoita. Tavoitteeni on itse käyttäytyä johtajamaisemmin ja tartuttaa johtajakäytöstä myös muille. Paljon on puhuttu siitä, kuinka väsynyt fiilis tarttuu muihin. Mutta niin tarttuu myös kunnon asenteella tekemisen fiilis. Hymyn voi tartuttaa muihin. Jopa hyvän ryhdin voi tartuttaa muihin. Uskon että omalla käytöksellä ja toiminnalla, voin vaikuttaa toisiin enemmän kuin suorilla sanoilla.

 

Elias Markkula

Osuuskunta Millio

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!