Asenne on tapa suhtautua asioihin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan. Se on kuitenkin myös jotain sellaista, joka määrittelee paljon. Se määrittelee sinun elämäsi, jokaisen tapahtuman ja sen merkityksen sinulle – se määrittelee sinut. Siitä on paljon kiinni se, millaista elämää myöhemmin käyt läpi muistelmia kirjoittaessasi.
Saattaa kuulostaa karulle, mutta lopulta elämässämme on vain asioita ja tapahtumia – vasta suhtautumistapamme määrittää sen, ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Me itse päätämme sen, miten elämän näemme, miten annamme tunteidemme vaikuttaa, miten annamme muiden ihmisten tunteiden ja käytöksen vaikuttaa. Voimme päättää, että pahoitammeko mielemme vai ilahdummeko – ja on oikeastaan aika selvää, kumpi vaihtoehto kuulostaa kivemmalle. Olisi tietysti mukavampaa sysätä vastuu ulkopuolisille, mutta se on turhaa. Se ei ole totta – jokainen päättää elämästään ja kohtaamistaan asioista itse.
Ennen oikeasti saatoin kokea, että on vain tuuria, ja minulla on aina se huono. Omassa elämässäni oli paljon epäonnea, -onnistumisia ja huonoa mieltä – ja kaikki varmasti kiinni omasta asenteestani. Kuvittelin, ettei menestyjillä ole ongelmia, ja että heillä vain sattuu olemaan satumainen onni puolellaan. Että minusta ei voisi koskaan olla mihinkään sellaiseen, mitä heistä on. Menestyjilläkin kuitenkin on ongelmia – ero ei-menestyjiin on se, että he päättävät ratkaista ne. He pystyvät suhtautumaan asioihin siten, että ne vain saattavat hieman hidastaa, mutta niistä tullaan pääsemään yli.
Asennetta voi muuttaa. Se voi vaatia pitkänkin ja kärsivällisen työn, että saa vaikutettua omiin ajatusmalleihinsa, mutta tässä kohtaa se mielestäni kannattaa. Se vaatii havahtumista – pysähtymistä ja avointa itsensä tarkastelua. Asioiden asettamista mittasuhteisiin.
Millaisessa tilanteessa olen nyt? Miten oma asenteeni on vaikuttanut siihen, miten elän juuri nyt?
Miten voisin parantaa suorituksiani? Ymmärränkö sen, että se miten elän, vaikuttaa ihan oikeasti omaan elämääni – että
minä itse päätän sen, mitä se on?
Kaikilla menestyvillä ihmisillä on menestyjän asenne. Se on sitä, että tietää tulevansa menestymään. Näkee oman tulevaisuutensa tarpeeksi suurena. Jos paras mahdollinen tulevaisuus mitä pystyy kuvittelemaan on keskinkertainen, ei tule koskaan saavuttamaan huippua.
Tylsät ihmiset elävät tylsän elämän. Mielenkiintoiset mielenkiintoisen. Siis menestyvät ihmiset elävät menestyjän elämän ja köyhät köyhän. Jokainen voi päättää millainen haluaa olla. Minä aion olla mielenkiintoinen ja menestyvä. Siis huolehdin siitä, että elämäni on joka päivä mielenkiintoista ja menestyksekästä. Tullakseni menestyjäksi, minun on alettava käyttäytymään siten, kuin olisin jo sellainen. Liikun kuin menestyjä, puhun kuin menestyjä, teen juuri niitä asioita joita menestyjät mielestäni tekevät. Ei vie kauaakaan, kun olen jo sitä. Olen jo nyt – kaikki on vain kiinni omasta asennoitumisesta itseeni ja maailmaan.
Menestyjän tärkeä ominaisuus on kyky saavuttaa asettamiaan tavoitteita. Nämä tavoitteet tulee olla tietysti hyvin määritellyt. Tärkeintä on siis tietää, mitä haluaa – ilman maalia tulee vain laukauksia minne sattuu, ei koskaan maaliin.
Ja se mitä tulen saamaan, on suhteessa siihen, mitä teen nyt. Elämälläni elämääni huonommin, ansaitsen huonompaa. En voi odottaa maailmalta jotain suurta, jos en itse anna mitään suurta.
Menestyjän jokaisessa päivässä on ripaus menestystä. Siis täytyy päivittäin varmistaa, että onnistuu jossakin. Illalla voi mennä nukkumaan ja todeta,
tässäkin päivässä oli ripaus unelmaa.
Aina on mahdollisuus aloittaa taas. On turhaa miettiä menneisyyttä ja kaikkia niitä tilaisuuksia, jotka on mahdollisesti voinut menettää – siitä aiheutuu helposti vain surua. Tulevaisuus on hyvä nähdä, mutta sinnekään ei pidä jäädä roikkumaan – elämä kuitenkin on juuri nyt. Jos jokin asia omassa toiminnassa ärsyttää, miksi jäädä murehtimaan sitä sen enempää – jokainen sekunti on aina uusi mahdollisuus korjata tilanne. Hetkessä eläminen vain koetaan usein hankalaksi. Se vaatii pysähtymistä, itsensä tarkastelua ja rehellisyyttä. On ihanaa muistuttaa itselleen, että
”kaikki on jo hyvin”
Liian stressin ja kiireen keskellä harvoin muistaa, että minulla on hyvin vähän aiheita huoleen. Minulla on elämässäni jo kaikki.
Elämäntilannettaan ei voi räätälöidä sopivaksi, mutta tuohon tilanteeseen sopivan asenteensa voi.
Aina.
Jos vain haluaa.
Jokaisella on mahdollisuus ja oikeus tuntea itsensä onnelliseksi ja hyvinvoivaksi, ei muiden saisi antaa vaikuttaa siihen. Päivä kerrallaan me voimme itse päättää olevamme onnellisia.
Minä olen luvannut tälle keväälle, että nauran joka päivä.
Hakeudun tietoisesti hauskoihin tilanteisiin, olen itse hupsu, nauran itselleni. Minä haluan vakaasti elää onnellisen elämän, ja uskon ett aito nauru on osa onnellista elämää. Minulla on päämäärä (no, aika pieni toisaalta), ja aion joka päivä tehdä sen eteen hieman töitä.
Minä olen myös päättänyt alkaa järjestelmälliseksi. Olen luonteeltani hieman sekava (ja voin todeta sen kaikella lempeydellä), joten tarvitsen työkaluja itseni johtamiseen.
Aioin tänäkin iltana kirjoittaa ylös kuusi tärkeintä asiaa, joita minun pitää huomenna tehdä.
Järjestän ne tärkeysjärjestykseen, ja aamulla ottaessani paperin esiin, aloitan tärkeimmästä. Teen sitä niin kauan, että se on hoidettu – sitten siirryn seuraavaan. Kun asiat on hoidettu, voin huoletta nauttia työni tuloksista. Jos kaikki ei suju suunnitelmien mukaan enkä ehdi kaikkea, ei se haittaa – sain valmiiksi kuitenkin ne tärkeimmät. Voin onnitella itseäni hyvästä työstä tuolloinkin.
Mikään ei estä minua menestymästä ja elämästä onnellisesti.
Jos kuvittelen niin, lopulta ainoa esteeni olen vain minä itse.
Asenne!
“Minä olen myös päättänyt alkaa järjestelmälliseksi.” Ajattelin kasata projektiryhmän saman hankkeen toteuttamiseen. Ootko messissä?