Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Asiat ovat paremmin kuin luulet

Kirjoitettu 25.05.20
Esseen kirjoittaja: Tino Parhiala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Faktojen maailma
Kirjan kirjoittaja: Hans Rosling
Kategoriat: 1. Oppiminen, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Faktojen maailma antaa toisenlaisen näkökulman ympäröivästä maailmasta tavalliselle tallaajalle. Hän saa lukijan kyseenalaistamaan kaiken nykyisen tiedon ja antaa uusia näkökulmia pohdittavaksi. Kirja herättelee hyvin pohtimaan nykymaailman tilaa ja sitä faktaa, että ei olekaan kahtiajakoa äärimmäisten rikkaiden ja köyhyyden välillä, vaan keskituloiset ja korkeatuloiset maat muodostavat n.90% koko väestöstä. Rosling myös huomauttaa, että tällä hetkellä elämämme yhteiskunta voi paremmin kuin koskaan ennen.

Miksi kuvittelemme maailman nykytilanteen negatiivisemmaksi kuin se on? Vastaus piilee siinä, että meillä on harhaluuloja ja -käsityksiä. Media vaikuttaa osaltaan käsityksiimme. Sillä on kova kilpailu siitä, että saadaan lukijat klikkailemaan omia otsikoita. Tämän vuoksi suurin osa median sisällöstä on sellaista, joka vetoaa tunteisiin ja saa klikkaamaan otsikon auki. Traagiset tapahtumat, luonnonkatastrofit ja jännitysdraamat ovat suurin osa median tarjoamasta sisällöstä sillä ne vetoavat parhaiten tunteisiin. Harvemmin saa lukea positiivisia uutisia, sillä ne eivät oikeastaan niin kiinnosta lukijoita.

Tilastoja katsoessamme jäämme koukkuun monesti suoran viivan harhaan. Emme välttämättä osaa ottaa huomioon niitä poukkoiluja ja koukeroita, joita kaaviosta löytyy. Saatamme myöskin kuvitella käyrän tai viivan eksponentiaaliseen kasvuun ja ennustamme asioiden tapahtuvan eksponentiaalisesti aikaisempaan verrattuna.

Kuten tästäkin tekstistä voit huomata, asioiden yleistäminen ei kerro koko totuutta. Asioista saatetaan puhua yleisesti ottamatta huomioon niitä osia, jotka eivät kuulu tähän yleiseen osaan väestöstä.

Vaikka Rosling puhuu kirjassaan yleisesti maailmasta ja sen tilanteesta, niin faktatietoisuuden eri näkökulmia voi hyödyntää hyvin myös tiimin ja yksilön toiminnassa. Esimerkiksi, kun luet kirjoja ja etsit teoriatietoa, niin kannattaa kyseenalaistaa aina teorian täydellinen paikkaansa pitävyys. Monia teoriatietoja on yleistetty. Esimerkkinä idiootit ympärilläni -kirja on kirjoitettu hyvin yleisesti ja ympäripyöreästi, mutta huomatessasi kirjan olevan kirjoitettu yleiseen muotoon, voit soveltaa teoriaa itsellesi sopivaksi.

Kuiluvaisto (“etsi enemmistöä”): Ihmisillä on vahva viehtymys jakaa asiat kahteen erilliseen ryhmään: hyvä vastaan paha. Keskiarvot johtavat harhaan kätkemällä hajonnan eli eri lukujen vaihteluvälin. Myös äärimmäisyyksien vertailu johtaa harhaan. Näin tilastoja käytetään myös poliittisiin tarkoituksiin. Myös lukija itse hairahtuu katsomaan ylhäältä asioita (esim. me tason 4 kokemusmaailmasta).

Kielteisyysvaisto (“odota huonoja uutisia”): Tapamme on odottaa ennen muuta huonoja uutisia. Ja niitähän tietysti löytyy uutisvirrasta. Kun asiat muuttuvat paremmaksi, emme niitä löydä uutisvirrasta.

Viivasuoruusvaisto (“linjat voivat taipua”): Aikajana jatkaa vääjäämättä viivavuoraan eteenpäin ennustaen tulevaisuutta. Todellisuudessa viivasuorat trendit ja ennusteet ovat hyvin harvinaisia. Monet trendit sisältävät S-mutkia, liukumäkiä tai tuplaantuvia linjoja.

Pelkovaisto (“laske riskit”): Liioittelemme helposti riskejä. Luontainen pelkomme on väkivaltaa, loukkuun joutumista, saastutetuksi tulemista kohtaan. Jätämme helposti arvioimatta riskit.

Kokovaisto (“suhteuta asiat”): Usein asioita paisutellaan suhteettomasti. Media on hyvä tässä asiassa. Helposti nousevat esille yksittäiset kielteiset tapahtumat. Kokovaistoa vastaan voi käyttää tilastoja ja tehdä niistä erilaisia vertailulukuja, kunhan on varmistunut vertailukeloisuudesta. Toisaalta pitää olla erityisen varovainen suurten lukujen kanssa.

Yleistämisvaisto (“kyseenalaista kategoriasi”): Jokainen ihminen luokittelee ja yleistää automaattisesti koko ajan ja vielä tiedostamattaan. Aina pitäisi kyseenalaistaa omat luokituksensa. Aina pitää kyseenalaistaa, jos joku väittää asialla olevan “enemmistön” tai toisaalta merkittävän poikkeuksen.

Kohtalovaisto (“hidas muutos on silti muutos”): Myötäsyntyiset ominaisuudet määräävät kansojen ja ihmisten kohtalon. Todellisuudessa asioiden nykytila ei ole aina ollut sama eikä sitä ole aina tarkoitettu samanlaiseksi. Hidaskin muutos on muutosta ja siitä kasvaa vähitellen suuri muutos.

Ainoan näkökulman vaisto (“hanki työkalupakki”): Yksinkertainen idea näyttäytyy usein ainoana näkökulmana. Aikaa säästyy tukeutumalla ainoaan näkökulmaan. Kuitenkin pitäisi jatkuvasti hakea heikkouksia tuosta vallitsevasta näkökulmasta sekä miettiä vaihtoehtoisia teitä. Myös asiantuntijat voivat olla vaarallinen idean lähde. Heilläkin voi olla kapea ja kritiikitön näkökulma asiaan. Pitää varoa yksinkertaisia ideoita ja yksinkertaisia ratkaisuja.

Syyttelyvaisto (“vältä osoittamasta sormella”): Meillä on viehtymys etsiä selvä, yksinkertainen syy siihen, miksi jotain pahaa on tapahtunut. Liioittelemme helposti jonkin yksilön tai ryhmän tärkeyttä. Etsimme helposti pahiksia, jotka vahvistavat olemassa olevia uskomuksiamme. Etsiessämme syntipukkia vie se usein huomion pois muista mahdollisista selityksistä ja kyvyn estää samanlaiset ongelmat tulevaisuudessa. Ja toisin päin: sankareiden etsimisen sijasta pitäisi etsiä järjestelmän aikaansaannoksia.

Hätävaisto (“ota pieniä askelia”): Tällainen vaisto saa meidät haluamaan suoraa toimintaa välittömästi koetun uhan edessä. Toisaalta tulevaisuuden riskien osalta olemme taas kovin saamattomia. Harvoin päätöksen tekeminen on niin kiireellinen kuin ihmisestä tuntuu. Pitäisi vetää henkeä, vaatia lisää aikaa ja tietoa.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!