Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Big think strategy

Kirjoitettu 14.12.17
Esseen kirjoittaja: Emilia Niemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Big think strategy
Kirjan kirjoittaja: Bernd H. Schmitt
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Laaja vai kapeakatseinen ajattelu? Kapeakatseisella ajattelulla tarkoitetaan ensimmäisenä mieleen juolahtaneita ideoita ja ratkaisuja. Nämä saattavat olla sellaisia ideoita, jotka ovat jo yritysmaailmassa tuttuja muilla yrityksillä. Kapeakatseiset innovointi ideat syntyvät yleensä innovoijan omalle mukavuusalueelle ja ne ovat asioita, jotka on jo jollain lailla todettu toimivaksi yritysmaailmassa. Eli siis tuttua ja turvallista, eikä mitään uutta.

Laaja ajattelu tapa ei ole kuitenkaan helppoa. Se on jotain uutta ja hullua. Siinä mennään nimenomaan sille omalle epämukavuusalueelle. Tämä vaatii innovoijilta suuria määriä rohkeutta ja sisäistä paloa. Nämä laajan ajattelun innovaatiot eivät synny ensimmäisenä vaan ne vaativat aikaa.

  1. Etsi uusia ideoita
  2. Arvosta ideoita
  3. Muunna ideat laajemman ajattelun muotoon
  4. Laita käytäntöön
  5. Johda laajaa ajattelun mallia
  6. Ylläpidä laajan ajattelun mallia yrityksessä

Arvosta kaikkia ideoita, äläkä tuomitse muitten ideoita heti. Mieti, miten ideat muuttavat markkinoita.

Laajan ajattelun malli ei ole vaikeaa yhdessä projektissa, mutta ajatuksen tuominen koko yritykseen on hankalaa. Jotta strategia toteutuu, meidän täytyy päästä irti kapeakatseisen ajattelun mallista ja sen tavoista. Tarvitsemme innovatiivisia työntekijöitä, joilla on jo mielessä laajan ajattelun malli. Yrityksen tehtävä on vain pitää työntekijät innostuneina.

Jotta laajan ajattelun strategia toimisi yrityksessä, se vaatii erittäin hyvää johtamista. Johtajan, joka tuntee ja ymmärtää itse strategian merkityksen yrityksessä. Johtaja iskostaa strategian jokaikisen työntekijän päähän ja huolehtii, että kaikki ovat kärryillä siitä, mitä tehdään. Johtaja kannustaa ja kasvattaa innovaation liekkiä työntekijöissä. Johtaja pitää huolen siitä, että innovointi pysyy laajassa innovointi strategiassa.

Hyvä strategia on kuin hyvä pihvi. Hyvä laatu pihvissä riippuu täysin yhdestä ainoasta ainesosasta, lihasta. Samanlailla hyvä strategia riippuu voimakkaasta ideasta. Pihvin valmistaminen on hidasta, mutta keskittynyttä. Paistat öljyssä, lisäät mausteet ja paistat kuumassa. Samanlailla kehitys pitäisi olla jaettua. Idean täytyy kohdata oikea lämpö, mutta strategian ei pidä olla kokattu kuoliaaksi.

Innovointi ei ole vain sitä, että jotkut meistä ovat luovia. Monien ideoiden synty vaatii tietyn tilan, esimerkiksi unitilan. Tieteilijät ovat tehneet paljon tutkimuksia siitä, kuinka unen aikana ihminen käsittelee erilaisia uusia ideoita. Esimerkiksi monet kirjailijat saavat ideat novelleihinsa unissa. Pitäisikö yrityksen järjestää suuria unikampanjoita innovoimisen sijaan?  Miksipä ei. Innovointi syntyy monesti myös kannustamalla. Tähän tarvitaan taas hyvää johtajaa organisaatiossa, joka huolehtii siitä, että jokaiselle syntyy se kipinä innovointiin. Tämän unissa ideoimisen olen kokenut itsekin jo moneen otteeseen. Jotkut ideat syntyvät unissa, ja niistä olenkin aina kirjoittanut ylös, jotta ne muistaisi aamulla.

Monet yritykset tekevät samat päätelmät siitä, mitä asiakas haluaa. Katso omien markkinoidesi ulkopuolelle. Hyvä tapa verrata itseäsi muihin yrityksiin on benchmarking-menetelmä. Vertailukehittämisellä tarkoitus on oppia toisilta sekä kyseenalaistaa omaa toimintaansa. Tätä toimintaa käytetään yleensä prosessikehittämisen välineenä. Vertailukehittäminen auttaa tunnistamaan oman toiminnan heikkouksia sekä laatimaan kehitysideoita. On hyvä miettiä, mitä muut samalla toimialalla olevat tekevät oikein? Mitä sinä voisit oppia siitä?

Kun synnytetään uusia laajakatseisia innovaatioita, on tärkeää ottaa huomioon muutamat mahdolliset häiriötekijät. Nämä voivat olla esimerkiksi aika, raha, into, energia, tiimi tai tieto. Aika ja raha ovat asioita, jotka luovat rajoja innovatiivisuudelle. Jos keskitymme liikaa esimerkiksi budjettiin, se rajoittaa meidän innovointiamme. Jos taas into loppuu, se muodostaa tiimissä masennusta sekä turhautumista, ja tätähän me emme halua tapahtuvan, sillä silloin ei tule syntymään mitään huippua. Kun innovointia on tarkoitus tehdä, on hyvä huolehtia siitä, että kaikki nukkuvat hyvin, ruokapuoli on kunnossa ja ihmiset ovat aktiivisia. Estämällä nämä ylläolevat häiriötekijät, innovointi tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Tiimiakatemialla termit ”ajattele isosti” ja ”laatikon ulkopuolelta”, ovat hyvinkin tuttuja. Ikinä nämä termit eivät kuitenkaan ole konkretisoituneet, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta tämä kirja valaisi itseäni hiukan. Kun haluamme luoda asiakkaalle jotain uutta ja innovatiivista, meidän on todellakin käytettävä laajan ajattelun strategiaa. Tiimissä kukaan ei saa tuomita toisten ideoita heti, emmekä saa rakastua omiin ideoihimme liikaa. Meidän on mentävä sille epämukavuusalueelle ja paineen sekä kannustamisen alla luoda uusia innovaatioita. Aikaa on varattava runsaasti. Tämä on tilanne, jossa on lupa hullutella. Lisäksi on valittava johtaja, joka huolehtii siitä, että innovointi ei sammu, eikä se siirry kapeakatseiseen ajatteluun. Häiriötekijöistä on myös huolehdittava, jotta ne eivät tule innovoinnin tielle. Luomalla parhaat eväät innovointiin, myös tuloksia alkaa näkyä. Tärkeää on kuitenkin pitää tekeminen positiivisena! Maailma kehittyy, ja uusia innovaatioita tarvitaan jatkuvasti. Jo valmiiksi keksityt ratkaisut eri konseptissa eivät ole uusi innovaatio.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!