Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

John Blafield

Billion-Dollar Lessons

Kirjoitettu 18.12.16
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 2
Kirja: Billion-Dollar Lessons
Kirjan kirjoittaja: Chunka Mui, Paul B. Carroll
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiakatemian aikana tulee luettua todella paljon liiketoimintaan liittyviä kirjoja. Yhä uudestaan näissä kirjoissa törmää yltiöpositiiviseen menestystekijöiden ylistämiseen. Toki kirjojen seasta löytyy ajoittain niitä kirjoja, jotka lähestyvät bisnesmaailmaa enemmän tieteellisen analytiikan kautta. Kuitenkin suurin osa kirjoista on omaelämänkerrallisia ja kokemukseen pohjautuvia kirjoja, joissa kaikki neuvot perustuvat omiin kokeiluihin. Toki omat kokemukset todistavat että neuvosi toimivat ainakin joskus. Joissain kirjoissa on myös myyty ajatus kertomalla että jo tuhannet ovat tätä neuvoa käyttäneet ja menestyneet sen avulla.

Tuhannet ovat onnistuneet… mutta harvemmin kerrota että kuinka moni on neuvoa kokeillut ja epäonnistunut. Suhtaudun näihin kirjoihin aina hitusen varauksella. Toki pyrin soveltamaan fiksulta kuulostavia ajatuksia omaan toimintaan, mutta pidän tietyn kriittisyyden yllä.

Yksilötasolla menestyvien ihmisten neuvojen kokeileminen täysillä on ihan fiksu ajatus. Riskit ovat yleensä pienet ja korjausliike on helppo tehdä, jos huomaa jonkun käytänteen olevan huono. Asiat eivät ole kuitenkaan ihan niin helppoja, kun puhutaan isojen yritysten valinnoista ja strategioista. Vääränlaisen strategian valinta ja kehno toteutus voi aiheuttaa miljoonien (valuuttayksikön) tappiot. Kirja Billion Dollar Lesson käsittelee juuri tällaisia epäonnistumisia ja sitä kuinka niitä voidaan välttää tehokkaammin. Kirjassa itsessään mainitaan että kirja on tarkoitettu toimitusjohtajille, yrityksen hallituksen jäsenille, sijoittajille yms. ja sen kyllä huomasi, varsinkin kirjan alussa. Oli ihan mielenkiintoista tutustua tämmöisen vähän erilaiseen bisneskirjaan mihin on tottunut.

 

Yksipuolinen analyysi on vaarallinen

Hyvä neuvo menestymiseen, on tehdä niitä asioita joita menestyneet tekevät.

Tämä on neuvo toistuu bisneskirjallisuudessa yhä uudestaan ja uudestaan. Neuvo on hyvä, mutta jää vähän vajaaksi. Entä jos menestynyt onkin menestynyt vain tuurin vuoksi? Mitä jos hän onkin väärässä? Varsinkin organisaatiotasolla menestyneellä organisaatiolla saattaa olla aivan erilaiset lähtökohdat ja kokemustaustat kuin sinun organisaatiollasi. Perustuuko menestyneen henkilön liiketoiminta neuvojen antamiseen? Voiko häneen luottaa?

Lähdekritiikki kannattaa pitää mielessä. Toki hyvin suotavaa on kokeillen seurata menestyneiden jalanjälkiä. Kokeilun aikana kuitenkin kannattaa muistaa reflektoida toimintaa ja tuloksia. Viekö tämä minua lähemmäs menestymistä vai onko tästä neuvosta vain haittaa. Kaikki hyvät käytänteet eivät välttämättä ole hyviä kaikissa tilanteissa. Ihmisissä ja organisaatioissa on niin paljon eroja. Sokea menestyneen strategian seuraaminen, on yksi merkittävimmistä syistä miksi organisaatiot ovat epäonnistuneet ruhtinaallisesti.

Menestystarinat ovat mielenkiintoisia. Menestyjät myös pitävät yleensä enemmän meteliä menestyksestään kuin epäonnistujat. Epäonnistumiset lakaistaan maton alle. Kyseinen ilmiö aiheuttaa epäsuhdanteen otannassa. Jos haluat menestyä, on sinun otettava huomioon onnistumiset sekä epäonnistumiset. Tällainen lähestymistapa on paljon tieteellisempi ja vaativampi kuin vain mututuntuma, siitä että tää vois toimia. Kun epäonnistumiset otetaan huomioon, näet selkeämmin myös ne sudenkuopat mitkä ylipäätään aiheuttavat epäonnistumisia.

 

Yhdessä olemme voimakkaampia, vai olemmeko?

Useiden pienten yritysten voimien yhdistäminen kuulostaa fiksulta ajatukselta. Kyseisessä on kuitenkin harvoin onnistuttu. Ajatuksen tasolla strategia on ihan fiksu. Isompi ryhmä yrityksiä voi asettaa suuremman paineen kilpailutuksessa ja näin ollen laskea kustannuksia. Markkinointi voidaan myös keskittää ja tehostaa. Tällaisia yhdistelmiä tupsahtelee aina silloin tällöin. Suuria menestystarinoita on kuitenkin harvassa. Pienet yritykset ovat yleensä liian erilaisia ja tämmöisessä järjestelyissä yritykset alkavat helposti kilpailemaan keskenään, siitä kuka hyötyy eniten allianssista. On myös virheellistä uskoa että pelkkä massa halventaa tuotteiden tilaamista. Usein pieni yritys on ketterämpi ja voi kehitellä fiksumpia ratkaisuja, jotka ovat halvempia, kuin iso massatilauksen neuvotteleminen.

Fuusioitumis strategia on toinen mikä usein epäonnistuu, varsinkin isommissa yrityksissä. Kasvun halu laittaa kunnianhimoisen toimitusjohtajan ostotoimiin. Yritys ostaa jonkun toisen yrityksen ja näin ollen miltein tuplaa työntekijöiden ja liikkeiden määrän. Mitä tämmöisessä tilanteessa yleensä tapahtuu. Toiveet ovat että ostavan yrityksen kulttuuri, järjestelmät, brandi yms. voidaan implementoida ostettavaan yritykseen helposti ja tietysti ilman että siitä aiheutuu ylimääräistä tuaton menetystä. Tästä syystä useat yliarvioivat ostettavan yrityksen arvon ja tuhlaavat todella paljon liikaa rahaa. Jälkikäteen huomataan että fuusio ei onnistunutkaan niin hyvin. Asiakkaat karkaavat ja järjestelmät pettävät. Toimitusjohtaja on myös saattanut yliarvioida omat johtamisen taidot. Jos hän osaa hyvin johtaa 1000 ihmisen yritystä, ei hän välttämättä osaa yhtäkkiä johtaa 2000 ihmisen yritystä. Sitten kun otetaan nämä seikat huomioon tajutaan että parhaan mahdollisen skenaarion mukaan määritelty hinta yrityskaupasta oli megalomaanisen yliarvioitu.

Halu ostaa toisia yrityksiä on halu jäädä historiaan. Kukaan ei muista niitä yrityksiä jotka ostettiin. Vain ostajat muistetaan. Tämä saa jotkut yritykset tekemään täysin järjettömiä toimia. Kun fiksuin ratkaisu saattaisi olla myydä liiketoiminta vielä kun voi. Silti ongelmissa oleva yritys yrittää korjata tilannettaan ostamalla toisen yrityksen. Tästä seurauksena on usein tuplasti ongelmia.

Yllä mainitut asiat eivät toki tarkoita sitä etteikö fuusio tai kollaboraatio voisi toimia. Yritysmaailmasta löytyy esimerkkejä menestystarinoista, jotka on saavutettu jommallakummalla strategialla. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että kuinka valtava määrä on kyseisiä strategioita käyttämällä epäonnistunut. Luulisi että kyseinen tieto saisi toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet miettimään vähän tarkemmin toimiaan. Silti yhä uudestaan ja uudestaan näitä manöövereitä yritetään ja epäonnistutaan.

 

Musta tuntuu että näin tää menee

Vastaus siihen että miksi tällaisia virheitä tehdään, löytyy ihmisen psykologiasta. Kun ihminen saa jonkun järkevältä tuntuvan idean, hän luontaisesti rupeaa etsimään tätä ideaa tukevia lausuntoja. Samalla sokaistuu kaikelle mikä voisi osoittaa ideasi vääräksi. Tätä ilmiötä kutsutaan englanniksi “Motivated reasoning”. Kuvittele että olet jalkapallopelissä ja tuomari viheltää joukkueellesi virheen. Sinä todennäköisesti yrität löytää kaikennäköisiä selityksiä sille miksi tuomari on väärässä. Jos taas vastustajajoukkue saa virheen, olet sillee että, “Joo hyvä päätös, ei katsota tätä turhan rakkaan”. Tämmöinen todellisuuden vääristymisen välttäminen on vaikeaa. On todella vaikea yrittää katsoa asioita neutraalista perspektiivistä, varsinkin kun kyseessä on yritystoiminta.

Toimitusjohtajana sinä olet yrityksessä auktoriteetti ja loppukädessä sinä teet päätöksen mitä tehdään. Voit toki pyytää kokouksessa avointa keskustelua siitä että onko ideasi hyvä, mutta todennäköisesti alitajuntasi tuomitsee jokaisen vastaan puhujan. Tai koska pomona olet tuonut idean pöytään, et saa mitään vastaväitteitä. Tai vastustukset on muotoiltu niin että et edes huomaa varoituksia, koska motivaatiosi on asettanut laput silmille. Tämä johtuu pitkälti omasta egostasi. Myös asema aiheuttaa paineita. Olisihan sen nyt jo jotain, jos toimitusjohtaja joutuisi myöntämään että tämä yritys ei pysty saavuttamaan jotain. Lopputuloksena saattaa olla katastrofaalisia virheitä, jotka olisi voitu korjata melko pienillä toimilla, jos varoitusmerkit olisi otettu vakavasti. Tämä on yksi syy miksi NASA:lla ja lentoyhtiöillä on uskomaton määrä turvallisuusprotokollia. Ihminen on vaan todella huono havaitsemaan oman uskon vastaisia todisteita.

 

Mikä auttaa

Billion Dollar lesson ei ollut ainoastaan varoittelua ja pelottelua. Kirjassa tarjottiin muutamia käytännönläheisiä työkaluja joilla riskejä voidaan analysoida. Yksi hyvä työkalu kulkee nimellä paholaisen puolestapuhuja. Paholaisen puolestapuhuja eli PP voi olla yksilö tai ryhmä jonka tarkoitus on nimenomaan yrittää todistaa strategian heikkoudet. PP voi olla osa organisaatiota, esim. joku työntekijä. On kuitenkin muistettava että jonkun, joka on vahvasti sitä mieltä että idea on hyvä, on vaikea asettua PP:n rooliin. Toki voi olla hyödyllinen ajatusharjoitus yrittää itse todistaa oma teoria vääräksi. PP:n roolia kannattaa toki kierrättää, koska on todistettu että huonojen uutisten sanansaattaja joutuu usein huonoon valoon. Sanansaattajalla ei välttämättä tarvitse olla mitään tekemistä huonojen uutisten syyn kanssa.

Tieteessä vääräksi todistaminen on yleinen käytäntö. Tiedemies saa hypoteesin. Hänellä on teoria jostain. Tämän jälkeen tiedemies tarkistaa että hypoteesi on mahdollinen. Tiedemies ei kuitenkaan lopeta tähän. Jos jokin on mahdollista, se ei tarkoita että se on tieteellisesti akkurettia. Tämän jälkeen tiedemiehen tehtävä on yrittää todistaa hänen teoriansa vääräksi. Vasta kun hän on varma että hän eikä kukaan muu voi todistaa häntä vääräksi, voi hän väittää että hänen teoriansa on todennäköisesti paikkansapitävä.

Hyvä harjoitus melkein minkä tahansa yrityksen päättäjille on miettiä hypoteesia, jossa he itse olisivat heidän oman yrityksen pahin kilpailija. Kaikella sillä tiedolla, mitä heillä on alasta ja heidän yrityksestä, heidän tehtävä on yrittää keksiä mahdollisimman fiksuja tapoja hyökätä heidän yritystä vastaan. Pelkästään tällaisen keskustelun avaaminen saattaa laajentaa näkymää. Yrityksestä saattaa löytyä heikkouksia, jotka on parempi löytää omalla porukalla, ennemmin kuin kilpailijan toimesta.


Loppu

Sokea omiin ja muiden ideoihin uskominen on vaarallista. Ensimmäinen mitä sinun pitäisi yrittää tehdä idean edessä, on todistaa se vääräksi. Jos et pysty todistamaan sitä vääräksi, on ideasi todennäköisesti hyvä. Yrittäessäsi todistaa ideaa vääräksi, olet myös saattanut löytää sellaista tietoa, jolla voit parantaa ja muuttaa sitä. Toki tällainen ajattelu hidastaa montaa toimintaa. Startup toiminnassa tämmöistä riskienhallintaa ei tarvitse niin paljoa tehdä. Lean tyylillä voit suoraan lähteä kehittämään ideaa eteenpäin ja kokeilla sen toimivuutta heti tilaisuuden tullessa matkan varrella. Isommassa mittakaavassa ihmismielen aiheuttama vääristymä tiedossa aiheuttaa liian suuren riskin, että sen voisi ohittaan ilman turvallisuusprotokollia. Se että ei pidä luottaa liikaa perstuntumaan, on mielestäni tämän kirjan perimmäinen ajatus.

 

Kirjoittanut
John Blåfield
Videokuvaaja ja sisältövaikuttaja
tarinoilla.com

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!