Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Brändikäs

Kirjoitettu 22.07.15
Esseen kirjoittaja: Pasi Suojala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Brändikäs
Kirjan kirjoittaja: Lisa Sounio
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut

Brändikäs, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Brändikäs

Lukuohjelmassani on pitkään lukenut, ”joku brändikirja.” Bongasin kirjan Brändikäs ja ajattelin sen sopivan hyvin lukuohjelman asettamiin ehtoihin. Luulin kirjan kertovan kaiken brändeistä ja brändäämisestä, mutta toisin kävi. Kirja oli enemmänkin kirjoittajan elämäkerta ja opas yrittäjiksi aikoville. Toki kirjassa oli paljon mielenkiintoisia asioita jotka herättivät minussa erilaisia ideoita ja oivalluksia. Kirja oli kirjoitettu räiskyvällä tyylillä ja se iski minuun. Rivien välistä oli helppo huomata kirjailijan intohimo kirjoittamiseen ja oppien jakamiseen. Kirja tituleeraa itseään takakannessa bisnesviihteeksi, sitä se oli. Suosittelen kirjaa kaikille jotka ovat kiinnostuneita brändeistä, designista ja erilaisista yritystarinoista.

Pohdintojani brändeistä

Brändi on mielikuva tuotteesta tai palvelusta. Maailmalla tunnetut brändit ovat kaikkialla maailmassa samanlaisia, yhtä tasokkaita. Coca-Cola on suomessa saman makuista kuin Intiassa. Applen puhelin on yhtä kallis suomessa ja jenkeissä. Kas, siinä kaksi kärjistävää esimerkkiä brändeistä.

Olen pohtinut brändien rakentamista ja ohjaamista. Samalla en ole voinut olla pohtimatta mitä eroa on markkinoinnilla ja brändäämisellä. Olen tämän kirjan jälkeen vetänyt sen johtopäätöksen, että markkinointi on markkinointia, myynti on myyntiä ja sponsorointi on sponsorointia. Kaikki nämä ovat osaltaan rakentamassa brändiä. Tekee yritys mitä vaan rakentaa se brändiä eli mielikuvaa niille ihmisille jotka ovat olleet jollain tavalla tekemisissä yrityksen kanssa. Mielikuva on aina jokaisella ihmisillä omanlainen ja uniikki. Monet suuret firmat ovat onnistuneet luomaan kollektiivisia mielikuvia suurille ihmismassoille, kuitenkin jokainen ajattelee tuotteen omalla tavallaan. Brändiä voi rakentaa ja ohjata tietoisesti johonkin suuntaan, mutta on kuitenkin osaltaan sattumaa miten ihmiset reagoivat bränditekoihin. Bränditeolla tarkoitan jotain temppua jolla pyritään nostamaan tai korjaamaan brändin mielikuvaa. Jokaisella ihmisellä on siis uniikki mielikuva brändistä, se perustuu siihen mitä kyseinen henkilö tietää brändistä. Esimerkiksi Apple tunnetaan innovatiivisena, laadukkaana ja samalla arvokkaana brändinä. Ne joilla ei ole ollut Applen puhelinta sanovat, että se on liian kallis suhteessa sen ominaisuuksiin. Ne joilla on ollut Applen puhelin tietävät, että se on laadukas, helppo käyttöinen ja on status kysymys mikä puhelin on. Mielikuva perustuu siis myös siihen onko tuotteesta kokemusta, se ei ole pelkästään markkinoinnin takia aivoihin isketty mielipide vaan se perustuu myös yleensä konkreettisiin käyttökokemuksiin tai palvelukokemuksiin.

 

Design osana brändiä

Jokainen maailman kuulu tuote sisältää designia. Puhutaan tuotteen ulkonäöstä ja tunteesta. Jokainen Applen laite on pakattu samalla tavalla joka luo mielikuvan laadusta. Luulen, että sitäkin designia on rakennettu vuosia.

Me suomalaiset olemme design kansaa, meillä on paljon hienoja ja laadukkaita tuotteita. Meillä on paljon mahdollisuuksia viedä osaamistamme maailmalle. Meillä on silti iso ongelma, nimittäin taiteilijat ja designerit eivät kaupallista tuotteita. Suomessa näpytetään parasta koodia. Tietoteknisiä ratkaisuja keksitään jatkuvasti, mutta kaupallistamiseen ei ole varattu resursseja. Meidän myymälät ja tuotantotilat on tylsiä ja kliinisiä, ei ne synnytä innovaatioita. Jos suomessa syntyy innovaatio se jää pieneksi ja yltää korkeintaan kotimarkkinoille. Suomalaiset ovat taitavia tekemään, suunnittelemaan ja toteuttamaan. Valitettavasti se ei vielä riitä.

 

Ei riitä, että olet hyvä, edes hemmetin hyvä. On myös ymmärrettävä miten luovuutta kaupallistetaan.

David Weinberger

 

Suurin ongelma on se, että taiteilija haluaa olla taiteilija eikä ole kiinnostunut talousasioista. Ongelmana on se, että taiteilija haluaa ulkoistaa myynnin jollekin toiselle, jollekin sellaiselle jolla ei ole intohimoa taiteilijan tekemään työtä kohtaan. Silloin taide ja design menettää arvonsa, kun myynti ulkoistetaan sellaiselle jota ei yksinkertaisesti kiinnosta muu kuin eurot. Olen itse sortunut tähän samaan virheeseen useasti. Myynninulkoistaminen on todennäköisesti tehokkain keino ajaa firma ongelmiin. Jos myyntiä ei tapahdu firman sisällä ei sitä tapahdu missään muuallakaan. Ideaosuuskunta INTOssa kaikki projektit ovat kaatuneet myynnin tuomiin ongelmiin. Suurimpana syynä lienee se, että ketään ei kiinnosta tarpeeksi. Myyntiä ei voi tehdä vain silloin kun huvittaa tai silloin kun ehtii, sen pitäisi olla ensisijainen asia jota tehdään. Projektipalaverin voi pitää jos ehtii.

Yhteenveto

Yhteenvetona kirjasta todettakoon, että Brändikäs on henkilö joka elää täysillä. Brändikäs tekee kaiken tosissaan, myy täysillä, brändää täysillä ja kaupan päälle rakentaa mielikuvaa itsestään siinä samalla energisenä ja iloisena. Tiedätte mitä tarkoitan. Brändikäs ihminen on iloinen ja täydellinen tehopakkaus jonka kaikki haluavat työllistää. Ehkä joku päivä voin itsekin olla Brändikäs mutta matkalla sinne lähden opettelemaan sitä mitä en koskaan oikeastaan viitsi tehdä. Lähden siis myymään.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!