Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Brändikäs

Kirjoitettu 03.12.18
Esseen kirjoittaja: Elina Tolppi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Brändikäs
Kirjan kirjoittaja: Lisa Sounio
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Brändikäs on napakka, naurattava tietopaketti, joka vääntää rautalangasta, miksi ja miten brändätä.

Henkilöbrändäys on alkanut kiinnostamaan minua. Myös Waiston brändistä on puhuttu paljon kuluneen puolen vuoden aikana. Niinpä päätin lukea Lisa Sounion Brändikäs -kirjan, joka käsittelee brändäystä, markkinointia, viestintää ja verkottumista esimerkkien ja tarinoiden avulla.

Brändi = kohteen herättämä mielikuva + itse asia tai tuote

Sounion mukaan brändi koostuu kahdesta osasta: pärstästä eli ulkoisesti näkyvistä asioista ja sielusta eli henkilön tai tuotteen persoonasta, taustasta, historiasta ja käytöksestä.

Brändi on yhtä kuin sinä

Henkilöbrändäys on siinä mielessä mielenkiintoista, että ei tarvitse esittää mitään. Sen kun olet oma itsesi. Olennaista on olla aito ja rehellinen. Esimerkiksi murteella voi erottua edukseen ja täytyy sanoa, että hoon päältä puhuminen on ehdottomasti yksi suurimmista valteistani. Jyväskylään muuton jälkeen sitä on kyllä osannut alkaa arvostaa ihan eri tavalla. Välillä ihmiset tosin tarketuvat siihen liikaa ja itse asia jää epähuomioon. Sounion mukaan oma tausta kannattaa huomioida, sillä siinä on voimaa. Oma alkuperä vaikuttaa meissä aina. Niinpä omia juuriaan kannattaa arvostaa ja tuoda niitä esille. Tuntuu, että ihmiset osaavat arvostaa omia juuriaan vasta sitten, kun lähtevät vähän kauemmaksi synnyinseudultaan. Täällä Jyväskylässä useimmat haluaa kuulla minun juurista ja taustasta, ja täytyy ehdottomasti myös jatkossa muistaa tuoda niitä esille. Aitous vaatii myös omien heikkouksien esille tuomista. Mikä puolestaan vaatii vahvaa itseluottamusta ja -tuntemusta. Ajatus siitä, että toisi omia heikkouksiaan esille tuntemattomille, tuntuu hassulta. Mutta kun miettii vahvan henkilöbrändin omaavia ihmisiä, tajuaa, että juuri he ovat tuoneet myös haavoittuvaisuutensa kaikkien tietoon.

Sounion mukaan karismaa voi kehittää kolmella tavalla: tutustumalla paremmin itseensä, omaan elämäntarinaansa ja omaan luonteeseensa. Suomalaiset ovat hyvä piilottelemaan haavoja ja vähättelemään itseänsä. Siksi olisi hyvä opetella näkemään itsensä uudesta näkökulmasta. Kannattaa esimerkiksi miettiä niitä tilanteita, missä elämä on koulinut kykyjä ja luonnetta ja miten niistä on sankarillisesti selviytynyt. Jos haluaa luoda vahvan henkilöbrändin, täytyy itsestään uskaltaa antaa enemmän.

Kyse ei ole pelkistä mainoksista, logoista, käyntikorteista ja esitteistä. Laajasti ymmärrettynä brändäys tarkoittaa asiakaspalvelun kokonaisvaltaista suunnittelua.

Waistossa on puhuttu paljon brändistä ja siitä, miten me näymme ulospäin. Tähän mennessä meillä on ollut ainoastaan käyntikortit ja niissäkin on nyt vanha logo. Ennen joulua paketoimme tarjoomamme selkeäksi, teemme meille visuaaliset esitteet, tilaamme ”brändikamat ”ja yhtenäistämme käyttämämme materiaalit. Tämä on kuitenkin pientä brändäyksen saralla. Meidän tulee Waistona ymmärtää se, mitä meiltä voi ostaa ja ketä me ylipäätänsä olemme. Meidän tulee keskittyä asiakkaisiin 110%. Vanhoista asiakkaista täytyy pitää huoli ja sen lisäksi tulee kontaktoida _paljon_ uusia asiakkaita. On tärkeää, että me kaikki toimimme Waiston brändin mukaisesti. Esimerkiksi se, millainen mielikuva meistä jää asiakkaalle asiakaskäynnin jälkeen vaikuttaa. Asiakaskäynnilläkin edustamme koko yhdeksän hengen Waistoa, emmekä vain itsejämme.

Jos lähtee verkostoitumaan vain hyöty mielessä, päätyy pikana puuhun.

Myös Sounio jaksoi muistuttaa kirjassaan verkostoitumisen tärkeydestä. Hyvä verkostoituja tarvitsee vain asennetta, uteliaisuutta ja oivallusta. Kun vastapuolen saa hyvälle tuulelle, on tutustuminen helppoa ja hauskaa. Tähän voi riittää jo hymy, kehu ja yksi hyvä kysymys. Verkostoitumaan ei saa missään nimessä lähteä pelkkä hyöty mielessä. Antelias asenne on tärkeä: se, että haluat antaa muille jotain ilman odotuksia. En vielä tähän mennessä ole kohdannut sellaisia ihmisiä, jotka lähtisivät verkostoitumaan pelkkä hyöty mielessä. Mutta, jos sellainen ihminen tulisi vastaan, uskon, että tällaisen aikeet tunnistaisi nopeasti.

Harvat ovat syntyessään hyviä verkostoituja. Niinpä sekin vaatii sitkeää harjoittelua ja rutiineja. Verkostoitumiselle tulee järjestää aikaa. Yksi hyvä vinkki on merkata etukäteen kalenteriin vaikkapa kolme erilaista tapahtumaa. Jokaiselle tapahtumalle kannattaa asettaa tavoite, kuinka montaa uutta ihmistä jututtaa. Pikku hiljaa verkostoitumisesta tulee helpompaa. Voisimme Waistossa ottaa käyttöön esimerkiksi verkostoitumisviikon tai voisimme tehdä tiimiin kisaparit, jotka ”kisaavat” keskenään siitä, kumpi saa enemmän uusia kontakteja kuukauden sisällä. Tiimiakatemialla verkostoituminen on helppoa. Pelkästään Tiimiakatemian yhteisö itsessään on valtavan arvokas. Olen alkanut tuntea kiirettä verkostoitumisen suhteen. Tässä on enää vuosi aikaa rakentaa vahva verkosto _helposti_. Kun Tiimiakatemian ovet sulkeutuvat selän takana, verkostoitumisesta tulee huomattavasti hankalampaa.