Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Budjetoinnin mielettömyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Perinteisen budjetin luomisen prosessi menee kirjan mukaan seuraavasti:

Visio -> strategia -> suunnittelu ja budjetointi -> seuranta

Tästä palataan taas suunnitteluun ja budjetointiin, sitten taas seurataan ja niin edelleen.

Minun kokemukseni budjetoinnista ovat vähäiset. Olen kerran ollut mukana seuraamassa Inton budjetin laatimista viime syksynä taloustreeneissä. Olen myös viime keväänä ollut tekemässä Laivurin alkuinvestointibudjettia. Laivurin alkuinvestoinnit vuonna 2014 olivat n. 10 000€, vuonna 2015 10 000€ ja ensi keväälle tehdyn budjetin mukaan taas vähän vajaat 10 000€. Tarkoittaako tämä, että emme osaa budjetoida vai sitä, että osaamme budjetoida kehittäen toimintaamme? Siten, että satsaamme kulloinkin siihen, mitä eniten tarvitsemme? Kun olemme esimerkiksi Laivurin alkuinvestointibudjetit laatineet, emme ole kesällä niihin palanneet luultavasti kertaakaan. Kunhan alkuinvestoinnit on saatu kasaan, ”kaikki on hyvin.”

En oikeastaan kovin paljon tiedä siitä, miten kesäisin menojamme ja tulojamme on seurattu, tiedän vain että ne on lyöty johonkin excel-taulukkoon. Ensi kesälle täytyy kehittää sellainen systeemi, että minäkin ymmärrän missä mennään. Talouden hoitaminen jakautuu ensi kesänä kolmen yrittäjän hoidettavaksi, joten seuranta ja viestintä korostuu entisestään. Emme tule olemaan töissäkään yhtä aikaa kuin joinakin viikonloppuina, joten talouden hoidon tulee olla täsmällistä.

Budjetointi on kirjan mukaan merkittävä johtamisen työkalu. Budjetin seurauksena on laadittava taloudellinen tavoite, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaiselle päivälle on luotava myynnillinen tavoite ja henkilökunta tulee sitouttaa niihin. Perinteisen budjetin laatiminen on kirjan mukaan ajan ja resurssien haaskausta; mikä on ihan ymmärrettävää, sillä jos esimerkiksi Laivuriin laadittaisiin budjetti, josta emme pystyisi lipsumaan, olisi arki aika haastavaa. Yrityksen täytyy nykypäivänä osata elää ajan hermolla ja varautua yllätyksiin. Jos loisimme esimerkiksi Laivuriin budjetin viime kesän perusteella, saattaisimme ensi kesänä kohdata useita ongelmia: viime kesä oli todella sateinen, entä jos ensi kesänä on aurinkoista joka päivä? Budjetissa ei varmasti olisi tällöin huomioitu tarpeeksi työntekijäkuluja, joten menisimme jo sillä osa-alueella mönkään.

Budjetin vaihteluun kesken kauden vaikuttavia tekijöitä ovat mm.:

  • ennusteiden luotettavuus (esimerkiksi yllä oleva vertaus säästä)
  • tavoitteiden haasteellisuus (asettaisimme liian korkeat tavoitteet joita emme pysty käytännössä saavuttamaan, vaikka työskentelisimme äärirajoilla)
  • varoitukset tulevista ongelmista
  • kehittämistä tukeva ilmapiiri (haluammeko tehdä superrohkeita kokeiluja, joihin sisältyy taloudellinen riski?)
  • palkitseminen

Kuten yllä jo kerroin, meidän tulee ensi kesänä luoda Laivuriin taloudellisia tavoitteita, realistisia sellaisia. Totta kai haluaisimme nostaa liikevaihtoa ja etenkin tulosta huikeisiin lukemiin, mutta edelliset kesät ovat jo näyttäneet, ettei tuloksen kasvattaminen ole helppoa. Taloudella ja tavoitteilla johtaminen vaatii menojen ja tulojen päivittäistä seuraamista. Viime kesänä huomasimme hyväksi keinoksi seurata myyntejä näkyvästi päivätasolla: vertasimme vuoden 2014 myyntejä päiväkohtaisesti viime kesän myynteihin. Tämä buustasi meitä joka päivä tekemään lisämyyntiä. Ensi kesänä tämä tulee olemaan entistäkin tärkeämpää, sillä palkkakulumme tulevat lähes nelinkertaistumaan.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!