Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Charless Duhigg; Tapojen voima – Elämäni tuuliajolla

Kirjoitettu 06.04.17
Esseen kirjoittaja: Jarkko Kilpeläinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Power of habit - Tapojen voima
Kirjan kirjoittaja: Charless Duhigg
Kategoriat: 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 9.01. Oppiminen, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tapojen voima on Charles Duhigg:n kirjoittama teos joka käsittelee rutiinien vaikutusta ihmisen elämään ja yritysten sekä yksilöiden suorituskyvyn potentiaalin kasvattamiseen niiden kautta. Kirjassa käsitellään eri tapauksia joissa tavat ovat muodostaneet ihmiselle heitä eteenpäin vieviä rutiineja ja tapoja.

Tavoilla on ihmisen elämässä uskomaton voima. Ne saavat sinut reagoimaan ympärillä tapahtuviin asioihin automaattisesti sitä juurikaan ajattelematta. On tutkittu että ihminen voi oppia uuden tavan tai rutiinin toistamalla sitä säännöllisesti vain noin kolmen kuukauden ajan. Tämä rutiinin toistaminen muovaa myös aivojamme neuroplastisuuden tavoin. Esimerkiksi kun peset hampaitasi, aivosi ovat niin sanotusti autopilotti asetuksella siihen saakka kunnes purskutat suusi puhtaaksi ja laitat hammasharjan hyllyysi. Olet todennäköisesti toistanut tämän rutiinin elämässäsi niin useasti, ettei sinun tarvitse enää ajatella kyseistä toimintoa tietoisella tasolla, vaan aivosi suorittavat toimenpiteen automaattisesti.

Tähän samaan rutiiniin ja aivojen automaattisiin toimintamalleihin liittyvät myös erilaiset ei niin halutut tavat kuten vaikkapa nikotiiniriippuvuus ja alkoholismi. Kun ihmiselle tulee jokin tunne tai tarve, esimerkiksi levottomuuden tai ahdistuksen tunne, suoritat toiminnon joka saattaa olla tässä tapauksessa vaikka savukkeen polttaminen. Kävelet automaattisesti yksin ulos ja sytytät savukkeen ja jo hyvin pian tästä toiminnosta ja elimistöön vapautuvasta nikotiinista seuraa ”palkinto” elimistölle johon olet itsesi totuttanut. Näin ollen olet muodostanut itsellesi tapojen kehän. Sinulla on tunne tai tarve, siihen jokin toiminto jota seuraa palkinto. Näin ollen taas kun elimistöllesi tulee samanlainen tunne se alkaa automaattisesti vaatia siihen totutettua palkintoa tai rutiinia.

Tästä johtuen esimerkiksi tupakanpoltto on mahdollista lopettaa korvaamalla kyseinen riippuvuus jollakin toisella. Itse onnistuin viimein lopettamaan *koputtaa puuta* tupakanpolton hieman yli vuosi sitten. Olin pitkän aikaa ollut kyllästynyt kyseiseen harrastukseen, sillä se tuhoaa terveyteni ja hapenottokykyni, ei nouse edes päähän ja vieläpä maksaa jo viikkotasolla suuren summan rahaa. Aloin syömään nikotiinipurkkaa tupakanpolton sivussa, vähentääkseni tupakointiani. Hyvin pian aloin tottua siihen etten enää kyseiseen tarpeeseen mene savukkeelle, vaan otan mieluummin vaikka nikotiinipurkan kyseisen tavan tilalle. Lopulta pääsin tupakasta irti jo parin kuukauden aikana enkä polttanut yhtään savuketta moneen kuukauteen. Olen yhä tupakoinut satunnaisesti esimerkiksi terassilla tai illanistujaisissa käydessäni, mikäli seurassani on ollut jokin toinen tupakoitsija ystävä. En usko elämässä ehdottomuuteen enkä halua pakottaa itseäni lopettamaan. Näin ollen en ole kokenut olevani enää riippuvainen tupakasta vaikka se satunnaisesti mielessä käykin. Toki olisi fiksumpaa olla kokonaan polttamatta, mutta harvoin poltettuna oikeassa hetkessä sillä on kuitenkin ollut jokin arvo koska kyse ei enää ole tavanomaisesta rutiinista. Olen vetänyt itselleni tiukan rajan siihen etten enää koskaan osta missään olosuhteissa kaupasta röökiaskia, sillä sen jälkeen rajaaminen ja elämän hallinta tämän osalta hankaloituisi todennäköisesti ratkaisevasti.

Duhigg tarinoi kirjassaan erään pörssiyhtiön tapauksesta, jossa uusi metallisulattamon toimitusjohtaja otti suurimmaksi ja tärkeimmäksi tavoitteekseen työtapaturmien eliminoimisen. Hän ei kerta kaikkiaan voinut hyväksyä enää yhtään henkilötapaturmaa joita yhtiössä oli sattunut keskimääräistä huomattavasti enemmän. Yhtiökokouksessa paikalla olleet suuromistajat eivät olleet uskoa korviaan ja osa kehoitti asiakkaitaan myymään kaikki osakkeet pois sillä uusi toimitusjohtaja olisi aivan kujalla.

Näin tehtiin ja toimitusjohtaja piti sanansa. Hän velvoitti yhtiön henkilökuntaa ilmoittamaan turvallisuuspuutteista ja henkilövahingoista välittömästi itselleen ja kielsi ketään tekemästä vaarallisissa olosuhteissa tapahtuvaa työskentelyä. Eräänä päivänä oli tapahtunut vakava henkilövahinko josta työnjohtaja ei ollut raportoinut välittömästi kyseiselle toimitusjohtajalle vaan hän kuuli tästä muita tiedotuskanavia pitkin. Hän erotti kyseisen esimiehen välittömästi seuraavana päivänä tämän rikkeen vuoksi.

Mitä tämä sitten sai aikaan? Kyseinen vaatimus paransi merkittävästi yrityksen viestintää. Ihmiset alkoivat jakamaan tietoa ja ajatuksiaan aivan ruohonjuuritasolta saakka sillä tämä uusi vaatimus pakotti heidät siihen. Tämän ansiosta syntyi myös maailman ensimmäinen nykyajan sähköpostia vastaava yrityksen sähköinen järjestelmä jota pitkin asioista informoitiin tehokkaasti. Turvallisuuspuutteet korjattiin ja henkilöstö koki että heidän sanaansa kuunnellaan ja he uskalsivat esittää myös muita parannusehdotuksiaan. Eräskin lopputuotteen maalaamon osastolla työskentelevä henkilö oli pitkään miettinyt linjastolla ollutta puutetta joka parantaisi yrityksen tehokkuutta ja kilpailukykyä huomattavasti verrattain pienillä muutoksilla. Muutos toteutettiin ja jatkossa tuotantomäärä lähes tuplaantui kyseisellä osastolla. Henkilökunnan jäsen myös palkittiin kyseisestä ehdotuksesta runsaasti. Yhtiö takoi muutaman vuoden päästä ennätystulosta ja henkilövahingot olivat tippuneet huomattavasti alle alan keskiarvon.

Olen itse pyrkinyt arjessani ja työelämässäni pitämään tietyistä rutiineista kiinni. Tämä lisää huomattavasti oman elämän hallinnan tunnetta ja mahdollistaa tehokkaan työskentelyn kiireisen arjen vallitessa ympärillämme. Olen huomannut tapojen merkityksen esimerkiksi näiden vaadittujen kirjaesseiden suhteen. Viime keväänä lomamme alettua päästi kaikesta kouluun liittyvästä täysin irti niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ajatusta voisi kuvailla siten että hyppäät kesäiselle järvelle styroksipalan päälle ja liitelet pois kaikesta työhön ja kouluun liittyvästä ja annat lämpimän tuulenhenkäyksen kutitella selkääsi. Noh kesä meni ja tuulet olivat lakanneet mutta rutiini taisi jäädä sinne toukokuiselle hiekkarannalle. Tästä on aiheutunut välittömästi kuormittavaa stressiä takaraivoon ja on harmillista miten rutiineista irti päästettyämme se vaatii extra ponnisteluja saada siitä taas kiinni. Näin ollen olenkin pyrkinyt siihen, että mikäli kaipaat irtiottoa arjesta ja rutiineista niin sitä ei tarvitse tehdä aivan totaalisesti. Se kuitenkaan ei lisää vapauden tunnetta vaan hankaloittaa arkea ja rentoutumista jo hyvinkin pian. Vuoden aikana olen siis oppinut tapojen voimasta paljon ja myös siitä, minkä verran rutiineista voi ja kannattaa irtaantua saadakseen maksimaalisen arvon rentoutumisen suhteen. Kaikilla meillä on varmasti niitä hyviä ja huonoja tapoja. Niistä voi pitää kiinni, niitä voi lisätä, niitä voi myös muuttaa ja ennen kaikkea niistä pääsee myös halutessaan irti.

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!