Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

CoffeecupGate

Kirjoitettu 31.08.18
Esseen kirjoittaja: Juuso Nieminen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tästä eteenpäin (tarvitaan vielä enemmän)
Kirjan kirjoittaja: Marshall Goldsmith
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 4. Johtaminen, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtaminen on pohjimmiltaan ihmisten ymmärtämistä. Ja kun johtaja viimein ymmärtää ihmisiä, tulee hänen saada heidät toimimaan joitain määriteltyjä päämääriä kohti. Tämän lisäksi johtaja mallintaa tietä oikein toimimiselle arvojen ja itsetietoisuuden kautta. Johtaja voidaan tietyllä tapaa nähdä ”pelisääntöjen” rakentajana, sillä jonkun on määriteltävä se, miten yrityksessä tai yhteisössä on tarkoitus tehdä töitä yhdessä. Näistä syistä johtuen näen tärkeänä sen, että johtaja on ajattelultaan riittävän kypsä, sekä valmis näyttämään tietä muille.

Yksi ehkä kaikkein oleellisin opetus Marshall Goldsmithin kirjassa Tästä eteenpäin (tarvitaan vielä enemmän) on tämä:

”Ihmiset tekevät asioita – mukaan lukien muuttavat käytöstään – ainoastaan siinä tapauksessa, että heille voidaan osoittaa, että se on heidän omien etujensa mukaista heidän omien arvojensa perusteella.”

Tästä lainauksesta päästään hyvinkin syvällisiin pohdintoihin ihmisyydestä ja ihmisten käyttäytymisestä. Kun esimerkiksi Tiimiakatemialla puhutaan jostain asiasta, joka ei toimi sillä hetkellä, syyt löytyvät juuri tästä edellä mainitusta lainauksesta. Jos toimisto on epäsiisti ja kahvikuppeja löytyy joka nurkalta lojumasta, pohditaan yleensä ääneen mikseivät ihmiset siivoa omia jälkiään. Ja tämä voidaan juontaa juuri siihen, etteivät ihmiset tällöin koe siisteyttä heidän omien etujensa mukaisena. Ihmiset eivät välitä asiasta, jos sillä ei ole merkitystä heille. Ihmisten etu on epäjärjestyksessä näennäinen helppous; on mukava ja yksinkertaista jättää omat sotkunsa siihen paikkaan ilman, että lähtee erikseen kuljettamaan kahvikuppia yläkertaan tiskattavaksi. Jos esimerkiksi juuri tälläiseltä ihmiseltä kysyy miksi hän jättää kahvikuppinsa likaisena juuri siihen pöydälle, vastaus on jotakin tätä luokkaa: ”Eihän se siinä mitään häiritse.” Todennäköisesti tällaiset ihmiset ovat sotkuisia kotonakin. Heidän mielessään oma etu on tällöin tämä näennäinen helppous. Miksi siisteys ylipäätään olisi edes kenenkään etujen mukaista? Miksi minun tulisi ikinä siivota?

Siisteyden syyt ovat mielestäni hieman monisyisempiä, jonka vuoksi niitä on vaikea perustella sotkun nimeen vannoville. Minun on jotenkin itsekin vaikea löytää järkeviä perusteita siitä itselleni, vaikka pidän aina työympäristön siistinä. Siisteyden etuna on totta kai se, että on mukavampi olla siistissä ympäristössä. Mutta jos sotkemisen helppous koetaan suurempana etuna, kuin siisteyden tuoma mielihyvä, jää paikat pakostakin sekaisin. Sotkeminen on helppoa, koska se on mielestäni jollain tapaa reaktiivista (tilanteisiin reagoiminen totutulla tavalla) toimintaa, kun taas siisteyden ylläpito on proaktiivista (tilanteisiin reagoiminen oman valinnan mukaan). Siisteydestä nauttiminen vaatii työtä, jotta ympäristö säilyisi siistinä.

Mitä etuja liittyy siisteyteen? Se on ensinnäkin mukavaa ja helpottaa tekemistä, kun asiat ovat niille kuuluvilla paikoilla. Se on hengitysilman ja yleisen hygienian kannalta terveydelle huomattavasti parempi vaihtoehto kuin likaisuuden keskellä eläminen. Siisteys antaa meistä paremman kuvan muille ihmisille, koska se kertoo hyvin paljon siitä, millainen persoona itse olemme. On mukavampi kutsua ystäviä tai asiakkaita kylään, kun heille on tarjota ympäristö, johon kaikki mahtuvat helposti oleskelemaan. Asiakkaiden kanssa työskennellessä tai myymäläympäristöä rakennettaessa se onkin varsin tärkeää, koska huono ensivaikutelma ja olemus voi vesittää yhteistyön tai kaupan. Ja jos meidän toimistomme on epäsiistin näköinen, niin se vaikuttaa hyvin oleellisesti tähän mielikuvaan meistä yhteisönä.

”Mutta kun se on niin helppoa jättää se likainen kahvikuppi pöydälle.” No niinhän se on. Ehkäpä tässä asiassa on tärkeää pitää mielessä minkälainen persoona tai yhteisö aikoo ja haluaa olla. Pitää visio kirkkaana mielessä, jotta on helpompi toimia aktiivisesti sen ylläpitämiseksi. Koska eihän nuo yllä esitetyt siisteyden edut niin kovin puhuttelevia ole suhteessa etuuteen ”helppous”. Toisaalta kun siivoaa säännöllisesti niin se vähentää työtaakkaa tulevaisuudesta, kun asiat eivät kasaannu. Mutta miksi tehdä jotakin, jos sen hyöty odottaa jossain tulevaisuudessa? Tämä menee jo hivenen filosofiseksi, mutta tosiassahan ei ole mitään muuta hetkeä kuin nykyhetki. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ”tulevaisuus” tai ”menneisyys”. Nämä molemmat ovat meidän mielen luomaa kuvitelmaa. Kysymykseksi tuleekin näin se, minkälaista nykyhetkeä haluamme rakentaa ja elää?

”Kun teemme sitä, mitä itse haluamme, olemme sitoutuneita.”

– Lainaus kirjasta Tästä eteenpäin (tarvitaan vielä enemmän)

Oma yleisohjeeni muutokseen on, että tekemisestä tulee saada yksilölle tai yhteisölle tärkeämpi asia, kuin tekemättä jättämisestä. Ja tämä muutoshan tapahtuu päänsisällä, jonka jälkeen se tuleekin sitten tekojen kautta näkyväksi muulle ympäristölle. Itselleni tämä ohje on toiminut kaikkein parhaiten juuri niin, kun olen itselleni kirkastanut sen mitä ja kuka haluan olla, tulee oikeiden asioiden tekemisestä tärkeämpää, kuin tekemättä jättämisestä suhteessa tähän päämäärään. Ja kun kaikessa yksinkertaisuudessaan ryhtyy tekemään asioita toisin, niin paikat säilyvät siistinä.

Miten siis saada ihmiset toimimaan toisin? Kuten jo aivan alussa totesin, tulee johtajan näyttää esimerkkiä, opettaa parempia toimintapoja ja olla mukana luomassa sitä ympäristöä, jossa yhteisö aikoo toimia. Tämä on se mihin johtajaa tarvitaan ja mitä johtajan tulee pystyä tekemään. Tämän vuoksi hyvän johtajan tulee olla ajattelultaan, itsensä johtamistaidoiltaan ja kehitykseltään riittävän kypsä saadakseen oikeanlaisia muutoksia aikaan. Ihmisiä ei voi pakottaa muuttumaan, koska pakottaminen herättää ainoastaan vain vastareaktion. Mutta voimme sen sijaan pyrkiä auttaa muita parantamaan tapojaan niissä asioissa, joissa he itse päättävät haluta muuttua, tai tulla osaksi yhteisön muutosta.

”Ymmärtämisen ja tekemisen välillä on valtava ero.”

– Lainaus kirjasta Tästä eteenpäin (tarvitaan vielä enemmän)

Vaikka käyttämäni esimerkki tässä esseessä on hyvin arkinen, se kuvastaa mielestäni hyvin konkreettisesti johtamisen perusasioita. Johtaminen on pohjimmiltaan ihmisten ymmärtämistä ja sen kautta toiminnan ohjaamista tavoiteltavaan suuntaan. Johtajan tulee ymmärtää ihmisten vaikuttimia ja pyrkiä kehittämään niitä. Itse ajattelisin asian niin, että näitä vaikuttimia tulee pystyä kehittämään Maslowin tarvehierarkian mukaisesti kohti ”korkeampia” päämääriä. Kirja Tästä eteenpäin (tarvitaan vielä enemmän) kuvaa hyvin kuinka jokaisella meistä on ”motivaationappi”, jota painamalla meidät saadaan toimimaan. Yleisiä itsekkyyden motiiveja ihmisillä kirjan mukaan ovat raha, valta, asema ja suosio. Nämä vaikuttimet ovat yleisiä varsinkin rahallisesti menestyneillä ihmisillä ja monilla johtajilla, joita kirjan kirjoittaja Goldsmith on kouluttanut uransa varrella. Onneksi sen jälkeen kun nämä vaikuttimet on saavutettu, pyrkivät johtajat usein viimein kohti näitä ”korkeampia päämääriä” kuten henkisen perinnön jättämistä, innostavana roolimallina toimimista ja hienon yrityksen luomista.

Mielestäni ihmisen motiivit kertovat tämän ajattelun ja olemisen kehittyneisyydestä. Tiedostavatko ihmiset omia arvojaan, ja ennen kaikkea ymmärtävätkö he omaa käytöstään? Oma vastaukseni on, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä. Tiimiakatemialla tässä taidossa ollaan onneksi kehittyneitä, mutta suurelta osin maailmassa ollaan vielä varsin kaukana tietoisuudesta. Pyrin itse jatkuvasti reflektoimaan käytöstäni (tai en nyt siis joka hetki, mutta tilanteissa, joissa minussa herää tunteita) ja miettimään miksi toimin tai tunnen tietyllä tavalla. Sen kautta kehitän omaa toimintaani suuntaan, jossa huomioin kaikki muut ihmiset paremmin ympärilläni ja keskityn vähemmän itseni esille nostamiseen. Maailmalla tarvitaan kuitenkin yhteistä, kollektiivista tietoisuuden heräämistä!

Elämän yksinkertaisuus

Kirjasta Tästä eteenpäin (tarvitaan vielä enemmän) on nostettavissa kolme mielestäni oleellista ohjetta elämään:

– Löydä syy elää ja elä hetkessä

– Pidä huolta läheisistäsi

– Toteuta unelmasi

Nämähän kuulostavat helposti pilvihötöltä, mutta kun nämä asiat ymmärtää, sisäistää ja ryhtyy toteuttamaan (ymmärtämisen ja tekemisen välillä on tosiaan suuri ero!) niin elämästä tulee kaikilla tasoilla mahtava kokemus. Toki yksi ongelma on siinä, että eihän nämä kolme edellä mainittua asiaa ole mitenkään ”uusia”. Kyllähän ihmiset tietävät nämä asiat, mutta haaste on siinä, ettei kovinkaan moni tiedä kuinka tai miten toteuttaa niitä. Ja hankalaksi asian tekee se, että vastaukset näihin kolmeen kohtaan löytyvät ainoastaan katsomalla sisäänpäin. Näitä asioita ei löydä itsensä ”ulkopuolisesta” maailmasta. Ja kuinka monelle meistä on ikinä opetettu tarkastelemaan itseämme, ajatuksiamme ja tunteitamme? Eipä juuri kenellekään, ainakaan tämä meidän nykyinen koulujärjestelmämme ei tue kyseistä asiaa sitten niin millään tavalla. Perinteinen koulutusjärjestelmä opettaa meitä lähinnä lopettamaan ajattelun ja itsensä tarkkailun. Kaikki ”oikeat” vastaukset löytyvät tuolta jostain jonkun muun toimittamana ja niitä pitäisi sitten noudattaa. ”Totuus” annetaan meille valmiiksi pureskeltuna ja valittuna. Ihmisten ja johtajien onkin tästä syystä tärkeää tutkia asioita omassa elämässään ja etsiä vastauksia niihin sisältään. Kun näitä kolmea edellä esitettyä kohtaa pystyy toteuttamaan elämässään, ovat jokaisen murheet varmasti siinä kohtaa vähäiset. Näiden asioiden tarkastelu mahdollistaa myös omien arvojen määrittelyn ja auttaa toimimaan päämäärätietoisesti eteenpäin.

Itseäni ihmetyttää edelliseen liittyen, kuinka näin yksinkertaista asiaa koulujärjestelmässä ei olla muutettu mihinkään viimeisen sadan vuoden aikana. Mielestäni ihmisten tulee oppia ensiksi elämään omaa elämäänsä, jonka jälkeen kaikille ehditään kyllä hyvin opettaa niitä asioita, joita jokainen valitsee oppia. Esimerkiksi laskemaan vaikka sen kolmion kulmien summan. Mutta kun ei: ”perinteistä täytyy pitää kiinni”, ”miten yhteiskunnan käy, kun ihmiset eivät opi perusasioita kuten matematiikkaa tai biologiaa?”. Voin kertoa, että varsin hyvin. Kun ihmiset haluavat elää elämäänsä ja tarkastella sitä, he opettelevat juuri ne asiat joita heidän tarvitseekin osata. Olen itse esimerkiksi opetellut oikeasti ymmärtämään biologiaa ja fysiologiaa viime aikoina huomattavasti enemmän kuin koskaan elämäni aikana. Miksi? Koska olen kiinnostunut elämästä ja siitä mitä se on! Janoan ymmärtää sitä enemmän ja enemmän. Ja miten olen tähän pisteeseen päätynyt? Ryhtymällä tarkastelemaan Tiimiakatemian aikana itseäni ja ajatuksiani. Olen siirtänyt huomioni ulkomaailmasta sisäänpäin. Olen hylännyt valmiiksi pureskeltujen vastausten nielemisen ja ryhtynyt ajattelemaan omilla aivoillani.

Johtaminen on mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan elämän ymmärtämistä ja kykyä auttaa muita toimimaan samoin. Asiat ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia, mutta teemme niistä monesti niin kovin vaikeita, kun emme osaa tarkastella itseämme ja ajatuksiamme suhteessa ympäristöömme. Tästä eteenpäin tarvitaan vielä enemmän tarkoittaa mielestäni sitä, että ymmärrämme keitä olemme ja mitä meidän tulee tehdä toisin, jotta voimme edetä tai kehittyä yksilöinä sekä yhteisöinä.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!