Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dettmann ja johtaimsen taito

Kirjoitettu 13.03.19
Esseen kirjoittaja: Esa Salonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Dettmann ja johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Saarikoski Saska
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
Saarikosken mielestä ”Johtajuus on äärimmäistä ihmisenä olemista”, eli toisin sanottuna sinun tulisi olla sellainen kuin olet, sillä yrittämällä olla jotain muuta, se paistaa räikeästi läpi. Mieleeni herää kuitenkin kysymys: Onko se sitten toisaalta huono asia, että yrittää olla jotain muuta kuin on? Jos yrittääkin vaikka puskea itseään pidemmälle kuin missä on nyt? Ja kun se näkyy läpi, näkevät muutkin sen itsensä kehittämisen palon.
Mitä jos muotoilu olisikin ollut: ”Johtajuus on äärimmäistä ihmisenä ihmiselle olemista”? Jolloin painopiste olisi selkeästi siirtynyt ihmisten välisen vuorovaikutuksen tärkeyteen. Ehkä tämä olikin juuri se, mitä Saarikoski tarkoitti. Mitä sitten ylipäätänsä on äärimmäinen ihmisenä oleminen? Onko se kultaisen säännön mukainen ”Tee muille niin kuin haluat itsellesi tehtävän”? Tässä mielestäni tullaan kuitenkin siihen, minkä Thomas Erikson nosti kirjassaan ’Idiootit ympärilläni’ jälleen mullistavasti kirjallisuudessa esille ”Ihmisiä on erilaisia”. Eihän tämäkään näkökulma siis toimi. Ajatellaan esimerkiksi johtajaksi punainen: suorasanainen ja tehtäväorientoitunut ihminen, jonka toimiessa niin kuin itselleen haluaisi tehtävän – voi vihreä ihmisorientoitunut herkkä ihminen tuntea jäävänsä jyrän alle. Eihän sekään siis toimi? Johtaminen onkin paradoksi, niin kuin Rehn kirjassaan ”Johtamisen ristiriidat” mainitseekin.
Seuraava poimimani Saarikosken pointti oli se, että kun ihmisiä johtaa, he voivat keskittyä omiin tehtäviinsä. Tämä sama pointti nousi esille, kun mietimme ihanteellista johtamisen tilannetta, jossa jokainen johtaa itseään ja johtaja vain organisoi tätä toimintaa. Sama tilanne siis eri tavalla muotoiltuna. Tiimin alkuvaiheessa tähän kuitenkin liittyy perustavanlaatuinen ongelma: Kaikilla ei vielä ole omaa täytettävää tehtäväänsä. Tätä mietelmää onkin siis vielä yllättävän vaikea lähteä seuraamaan.
Näin litteässä organisaatiossa sitä jokaisen täytettävää tehtävää, kuten kaikkea muutakin rakennetaan yhdessä. Kuitenkin Saarikoski nostaa aiheeseen liittyen pohtimisen arvoisen pointin: ”Muiden kuuntelu voi pohjautua vain johtajan varmuuteen, ei koskaan epävarmuuteen. Ellei valmentaja tiedä mitä hän tahtoo – muiden kuunteleminen on varmin tapa saada laiva pois kurssiltaan”. Mitä jos valitseekin ympärilleen, esimerkiksi johtoryhmään sellaisia ihmisiä, jotka ovat sinua parempia joissain asioissa? Esimerkiksi itselläni strategisten asioiden miettiminen ei kuulu todellakaan vahvuuksiini, joten käännyn näissä asioissa hyvin usein asiakkuuspäällikömme puoleen. Oleellisempaa voisi siis sanoa olevan löytää muiden vahvuudet – etenkin omissa heikkouksissa – joita kannattaa sitten missäkin asioissa kuunnella.
Tästä päästäänkin pointtiin, jonka mukaan ”päävalmentajan on saatava valita omat apuvalmentajansa ja tunnettava omat pelaajansa, jonka pohjalta menestys kasataan – mikä on kenenkin paikka vahvuuksien merkeissä, muut keskittyivät heikkouksien parantamiseen”
Itsensä on etenkin johtoryhmässä ympäröitävä ihmisillä, joiden kanssa rakennetaan menestystä ja toimintaa ja joiden ominaisuudet tukevat toistensa ominaisuuksia, sekä jotka johtavat koko tiimiä eteenpäin. Kuten Saarikoski mainitsee, omat ’apuvalmentajat’ eli meidän tapauksessa johtoryhmä ihannetilanteessa valittaisiin itse. Tällöin ympärilleen pystyisi valitsemaan sekä itseään, että toinen toisiaan mahdollisimman hyvin tukevan johtoryhmän, joka puolestaan vie koko tiimiä veturin lailla eteenpäin.
Ennen kuin tällaista ihmisten pelipaikoilleen löytämistä ja omien täytettävien tehtävien löytämistä pystyy harjoittamaan, on tunnettava ihmiset. Sitten vasta, kun tietää ihmisten vahvuudet, heikkoudet ja kiinnostuksen kohteet on mahdollista alkaa muodostamaan oikeaa tiimiä, jota pystyy johtamaan siten, että ihmiset voivat keskittyä omiin tehtäviinsä.
Tästä sainkin nyt heti seuraavan steppini tiimin johtamisen kehittämisessä: tutustu ihmisiin paremmin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!