Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi

Kirjoitettu 18.01.13
Esseen kirjoittaja: Jonna Tuovinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

” Haluan oppia taitavaksi puhujaksi”, kirjoitin oppimissopimukseeni viime syksynä.  Mitä jos keskittyisinkin esin oppimaan taitavaksi kuuntelijaksi? Pääsisinkö sitä kautta paremmin kiinni dialogin perusteisiin?

William Isaacsin Dialogi on erityisesti liike-elämän viestintään paneutunut kirja täynnä esimerkkejä yritysmaailmasta. Tiimiyritykselle dialogin perusteiden ymmärtäminen on käytännössä katsoen välttämätöntä, koska koko yritystoiminta perustuu pitkälle vietyyn yhdessä tekemiseen.  Tämä kirja on harvinainen, koska ei ole väärää aikaa lukea Dialogia. Todennäköisesti se pitää lukea jopa useampaan kertaan.

 

Mitä on dialogi

Dialogilla tarkoitetaan kykyä ajatella ja puhua yhdessä valitsematta puolia. Erona tavalliseen keskusteluun on dialogin tuomat uudet mahdollisuudet, siinä missä keskustelulla on tarkoitus saada aikaan päätöksiä. Olennaista on siis pystyä ajattelemaan jotain, mitä ei ole vielä olemassa. On yritettävä olla turvautumatta jokaiseen ikävään muistoon tai pelkoon, jotka aiheuttavat ennakko-oletuksia tilanteille. Jotta tällainen tila saadaan aikaiseksi, pitää jokaisen osallistujan lupua toisten manipuloimisesta puolelleen keinolla millä hyvänsä ja yrittää itse vihdoin ymmärtää muiden näkökulmia. Näin voidaan saada aikaan tilanteeseen sopivia ratkaisuja entisten kopioimisen sijaan. Dialogissa kaikkein tärkeintä on kuuntelu, kunnioitus, odotus ja suora puhe.

 

Kuuntelu

Ihmiset eivät kuuntele, vaan lataavat asettaan.

Kuuntelemisen opettelu on tullu esille jo useissa Tiimiakatemian aikana lukemissani kirjoissa. Siihen on annettu hyviä harjoitteita, ohjeita ja vinkkejä. Ehkä olen niiden avulla kuuntelutaitojani jo kehittänytkin, mutta en tarpeeksi. Isaacsin lähestymistavoista uutena tuli vilpittömyys. Se saa ihmiset kuuntelemaan ja ymmärtämään puhujaa empaattisella tasolla. Silloin etsitään kokonaisuuksia ja pyritään ymmärtämään ajatuksia sanojen takana. Monesti treenien dialogiympyrässäkin huomaa miten kukin vuorollaan tarttuu toisten puheiden osiin tarkemmin kun siihen mitä toinen yritää sanoa. Kun tiimimme vahvistui tammikuun alussa unkarilaisella tiimiyrittäjällä ja kieli vaihtui pääsääntöisesti englanniksi, oli muutos keskittymisessä valtava: koska ei puhuta kenenkään äidinkieltä, jokainen miettii oikeasti mitä toinen haluaa kertoa! Toivottavasti samanlaista ymmärrystä saadaan siirrettyä myös suomenkielisiin dialogeihimme.

Kunnioitus

Dialogissa kunnioituksella tarkoitetaan aktiivista toisen lähtökohtien etsimistä, eli perimmiltään ymmärrystä siihen miksi hän sanoo näin ja miksi suhtautuu noin. Ymmärtämällä aikaisempien kokemusten vaikutuksen muiden reaktioihin pystymme auttamaan heitä ottamaan erilaisia näkökulmia samaan asiaan. Edelleenkin kunnioituksella tarkoitetaan taustojen hyväksymistä, eikä mielipiteitä ole tarkoitus kääntää.

Odotus

Lykkää varman mielipteen muodostamista.

Dialogissa kannattaa pysähtyä hetkeksi ja kysyä mielessään: Mitä tunnen? Miksi tämä aihe herättää minussa tämmöisiä tunteita? Miten aihe vaikuttaa muihin? Miksi? Kyseenalaistamalla itsensä ja varmat mielipiteensä pystyy varautumaan liikaan muistoihin tukeutumiseen, joka hidastaa uuden kehittämistä. Tilanteen seuraaminen sivusta voi saada uusia näkökulmia esiin. Ja toisaalta, onko mielipide koskaan valmis?

Isaacs kertoo kirjassa tarinan lääkäristä, joka vertaa työtään ja dialogia toisiinsa. Ei hän potilaan kanssa anna diagnoosia heti oireet kuultuaan: rintakivun voi aiheuttaa useampi eri sairaus. On tehtävä lisätutkimuksia ennen kuin diagnoosi kerrotaan potilaalle. Keskustelussa hän kuitenkin toimii päin vastoin ja päästää suustaan hätäisiä arvioita tilanteesta miettimättä muita vaihtoehtoja loppuun! Hienoa tässä on se, että lääkäri tiedostaa ristiriitansa ja pystyy siten kehittämään toimintaansa.

 

Suora puhe

Vaikka Isaacs kannustaakin kyseenalaistamaan omat mielipiteet ja odottamaan, ilman suoraa puhetta ei ole dialogia. Mielipide voi olla keskeneräinen, mutta jos sitä ei kukaan jaa ei synny keskustelua ja vastaväitteitä. Ilman kyseenalaistusta on turha haaveilla uuden ratkaisun kehittämisestä. Suorassa puheessa piileekin kaksiteräinen miekka: liian vähäinen suora puhe aiheuttaa samaa mieltä olemisen illuusion eikä rohkaise muutokseen, mutta toisaalta liian suora puhe voi viedä tilaa muilta keskustelijoilta.

Millio on vielä tiimin kehitysvaiheissa sellaisella asteella, joss suoraa puhetta tulee mutta harkitusti. Joissain tapauksissa, kuten palautekeskustelussa, olisi vieläkin suorempi puhe tarpeen. Toisaalta tässä vaiheessa pyrimme vielä varomaan loukkaamasta muita tiimiläisiä, mikä on toisaalta hyvä koska kaikkia ei tunne vielä tarpeeksi hyvin osatakseen lukea heidän reaktioitaan oikein.

Mikä estää dialogia

Suurin dialogia rajoittava tekijä on ihmisen taipumus puolustaa omaa mielipidettään, ikään kuin väärässä oleminen olisi vaarallista ja henkilökohtainen puute. Sama näkyy esimerkiksi yrityksissä ostojen välisenä kilpailuna: jos yhteistyötä tehdään, pyritään se tekemään niin että oma osasto hyötyy siitä. Onko se kuitenkaan kokonaiskuvaa katsoen paras vaihtoehto? Joryvalinta joulukuussa oli yksi niistä mieleenmuistuvista tilanteista, joissa Millio on tietoisesti keskittynyt ajattelemaan yksilöiden napaa pidemmälle ja välttämään itsensä puolustelua.

Ihmisillä on tapana erotella asioita kokonaisuuksista eli abstrahoida: peukalo on osa kättä mutta tykkäämme puhua siitä silti peukalona. Dialogissa liika abstrahointi voi aiheuttaa ison kuvan katoamisen ja epäolennaisuuksiin tarttumisen. Puheenvuorossa tartutaan vain joko mielenkiintoisiin tai outoihin seikkoihin ja jäädään analysoimaan niitä. Dialogin ydin pääsee silloin unohtumaan.

Kuinka dialogia voidaan kehittää?

  1. Ei pidä olettaa mitä toiset ajattelevat
  2. ”Mitä meiltä on jäänyt huomaamatta?”
  3. Itsetuntemuksen kehittäminen ja itsetunnon kohottaminen (ei tarvetta suojamuureille)
  4. Opi sietämään jännitystä reagoimatta siihen

 

Jonna Tuovinen

Osuuskunta Millio

jonna@millio.fi

040 9606 758

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!