Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi

Kirjoitettu 03.12.19
Esseen kirjoittaja: Jaakko Laakso
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Dialogi oli minulle ennen ”opiskelujen” aloittamista aivan umpituntematon asia. En ollut eläessään kiinnittänyt siihen ja sen merkitykseen minkäänlaista huomiota. Ehkä siksi, että siitä ei ole puhuttu tarpeeksi. Halusin kuitenkin haastaa itseäni hiukan ja kirjoittaa esseen Dialogista, sen merkityksestä ja koko ideasta. Peilaan myös dialogia ja sen toimivuutta tiimiimme.

 

Minä olen tässä ajan saatossa huomannut, että olen tiimimme dialogissa aktiivinen. Yleensä tuon mielipiteeni treeniringissä ilmi, jos minulla oikeasti on mielipide. Keskustelun aihe vaikuttaa paljon dialogi-antiini. Yleensä aamulla toisen kahvikupin jälkeen meikäläisen suusta alkaa tulla juttua. Tavoitteeni on olla dialogissa se tyyppi, joka puhuu asiaa, jakaa mielipiteensä vilpittämästi ja tuo myös annoksen huumoria mukanaan.

 

Check-in ja Check-out kierrokset treenien alussa ja lopussa ovat loistava tapa ”avata” dialogi. Kaikki pääsevät ääneen ja siinä toteutetaan ns. ”äänenavaus”, sillä seuraava puhumiskerta ei ole enää niin vaikea, kun on ollut jo aikaisemmin äänessä. Luulen, ett siinä on joku psykologinen juttu taustalla. Minä yritän Check-in-out-kierroksilla yhdistellä yksityiselämäni vapaa-ajan antia sekä projekteja ja silloin tällöin myös tulevia tapahtumia tai asioita. Tärkeimpänä kuitenkin pidän sitä, että jokainen antaisi edes pienen annoksen elämästää, ”miten menee, mitä olet tehnyt, mikä fiilis yms…” Mutta ehdottomasti pitäisi tuoda pala meneillään olevasta projektista mukanaan. Yritän lähes aina kertoa viikkotapahtumia eurheilu.comin ympäriltä lyhyesti, jotta tiimikaverini pysyvät kärryillä. Olen sitä mieltä, että tiimimme dialogi paranee ja kehittyy sen mukaan, mitä avoimempia ihmiset ovat sekä mitä enemmän heillä on tekemistä, eli kerrottavaa.

 

Mielestäni tiimimme dialogi on kehittynyt tiimiakatemian alkamisesta tähän päivää aivan älyttömästi. Suurimpia syitä ovat: avoimuus ja rohkeus. Ihmiset ovat alkaneet tuntemaan ja luottamaan toisiinsa, tällöin avautuminen ja asioista puhuminen ryhmässä on helpompaa. Joillain tiimiläisillä tottakai oli alussa paljonkin vaikeuksia puhua ryhmässä, kun ympärillä 14 muuta tuijottavat juuri sinua, kun yrität sönköttää jotain. Se on ihan ymmärrettävää, mutta en sano sitä, että meidän dialogi olisi valmis, nimittäin se ei ole. Se ei ole täydellinen, sillä mielestäni se vaatii enemmän tasapainoa. Meillä on edelleen dominoivia persoonia, jotka vievät ns. paljon ruutuaikaa muilta. Jos saisimme kaikkien osallistumisen edes jollain tasolla samalle viivalle, niin voisimme sanoa lopullisesti onnistuneemme. Helppoa se ei ole, mutta se vaatii jokaisen panoksen.

 

DIALOGIN 4 TÄRKEINTÄ OMINAISUUTTA:

 

Kuuntele

Sinun tulee pystyä kuuntelemaan muita ympärilläsi ja antaa heille tilaa, jotta voit rakentaa heidän mielipiteiden ympärille oman mielipiteesi, sillä kaikki on otettava huomioon. Jos en kuuntele muita tai keskityn aivan johonkin muuhun asiaan, niin minulta saattaa mennä ohitse joko hyvä mielipide tai hyvä idea. Se ei ole hyväksi ja vahingoittaa dialogia jos tulen pätemään jostain asiasta, josta joku on jo maininnut mielipiteensä. Toistaminen ei ole hyvästä. Huomaan välillä itsestäni, että jos joku treeniringistä sanoo sellaisen asian/mielipiteen, johon minulla itselläni on myös vahva mielipide, niin jotenkin pakonomaisesti tulee tarve keskeyttää ja ns. puhua päälle. Johtuen ehkä siitä, että en halua unohtaa sitä asiaa ja haluan sen vain sylkäistä sanotuksi. Se on väärin tehty, sillä keskeyttäminen ei ole kivaa. Pitäisi osata kirjoittaa asia ylös ja sanoa oma mielipide vasta jalkikäteen.

 

Kunnioita

Kunnioita jokaisen dialogiin osallistuvan mielipidettä. Hyvänä sääntönä voisi toimia vaikka se, että huonoja mielipiteitä ei ole olemassa. Noh, tottakai niitä on, mutta sitä ei tarvitse ääneen sanoa. Kaikki saavat olla juuri omia itsejään. Kun et puhu toisen päälle samanaikaisesti, se on kunnioittamista. Dialogissa ei ole voittajia tai häviäjiä, joten turha kilpailu kannattaa unohtaa. Asiat käydään läpi juttelemalla, joten kenenkään mielipidettä ei tule pilkata. Älä näytä edes elekielellä epäkunnioitusta. Tykkään tiimimme treeneissä seurata dialogin jäsenien elekieltä ja olen huomannut, että joissain asioissa, kun herää tunteita, niin joillekin tulee tarve näyttää se eleenä. Se voi olla joko naaman vääntelyä, poispäin katsomista, silmien pyörittelyä tms.. Se on ärsyttävää katsoa vierestä ja epäkunnioittavaa puhujalle. Näissä tapauksissa on yleensä sanottu joku asia suoraan ja toinen vastaanottaa sen ikään kuin ”loukkauksena” tai ei allekirjoita omasta mielestään asiaa ja tulee dialogiin vasta-argumentin kanssa.

 

Odota

Tätä hieman jo pohjustin aikaisemmissa, mutta tulin siihen lopputulokseen, että ohjenuora itselleni on: Odota, että dialogissa puhuja saa asiansa kerrottua, älä puhu päälle, kirjoita asia ylös, jonka olet sanomassa, niin et unohda sitä. On tärkeää antaa muille dialogin jäsenille tilaa kertoa omat mielipiteensä loppuun saakka. Tiimin hiljaisemmatkin tyypit oppivat puhumaan rohkeammin dialogissa, jos annetaan aikaa siihen, eikä puhuta koko ajan päälle tai välittömästi perään. Hiljaiset hetket eivät välttämättä ole pahasta. Ulkomailla ne saattaisivat olla kiusallisia ja ulkomaalainen tapaa aina hölöttää päälle, mutta suomalaisessa kulttuurissa hiljaisuus on suotavaa välillä.

 

Puhu suoraan

Dialogissa pitää pyrkiä puhumaan mahdollisimman suoraan, oli kyse sitten ajatuksesta, mielipiteestä, tunteesta tai mistä tahansa. Asia pitäisi pystyä rakentamaan rakentavasti, jottei pahoita kenenkään mieltä. Suora puhe ei tarkoita servaamista. Treeneissämme suoran puheen määrä on parantunut uskomattomasti. Mielestäni Lauri, Jussi, Sampsa, Arttu, Johanna ja Hanna ovat siinä ottaneet hienon harppauksen ja johtavat esimerkillä. Mielestäni tuo katras kertoo aina asiat siten miten ne ovat. Minä henkilökohtaisesti olen konfliktipelkoinen, se on myönnettävä. Olen huono sanomaan ns. ”pahoja” asioita rakentavasti, en halua pahoittaa kenenkään mieltä. Sen takia, en aina puhu välttämättä tarpeeksi suoraan. Siinä on minulla suurin kehittymisen paikka dialogissa. Täytyy ymmärtää se, että tässä ollaan oltu yhdessä jo niin kauan, että ei kukaan suutu, jos yritän luonnostella asiani mahdollisimman rakentavasti. Vaikka siinä epäonnistuisin ja joku loukkaantuisi, niin asia olisi siltikin vielä korjattavissa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!