Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi- avain innovatiivisuuteen

Kirjoitettu 09.01.13
Esseen kirjoittaja: Elias Markkula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Dialogi- avain innovatiivisuuteen
Kirjan kirjoittaja: Jorma Heikkilä & Kristiina Heikkilä
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Dialogi – Avain Innovatiivisuuteen

Jorma Heikkilä & Kristiina Heikkilä

 

Luin kirjan, Dialogi- Avain innovatiivisuuteen. Kirja käsittelee meille tiimiakatemialla opiskeleville tärkeää dialogin taitoa. En ymmärtänyt aluksi dialogin eroa normaaliin keskusteluun, mutta vähitellen minulle alkaa valkenemaan sen merkitys ja tarkoitus oppimisessamme akatemialla. Kirjan lukeminen tähän vaiheeseen opintojamme oli tärkeää, sillä toimiva dialogi on yksi tärkeimpiä edellytyksiä yhdessä oppimisellemme. Onhan yhdessä oppiminen tärkeimpiä päämääriämme tiimiakatemiassa.

 

Dialogia ei pidä sekoittaa normaaliin keskusteluun. Normaali, jokapäiväinen keskustelu on hyvin pintapuolista informaation vaihtoa. Normaalissa keskustelussa kaikki keskusteluun osallistuvat ovat piiloutuneet omien persooniensa taakse turvaan ja koittavat sen suojista perustella omia näkökantojaan muille. Tämä on normaalin keskustelun ongelma. Ollaan niinsanotusti suoja-asemissa. Omat tärkeäksi koetut mielenmallit ja mielipiteet koetaan totuuksiksi. Keskustelusta koitetaan poimia muiden mielipiteitä, jotka myötäilevät tai vahvistavat omia näkökantoja. Omista poikkeavat mielipiteet tyrmätään ja koitetaan kumota. Itse huomaan tämän usein, nykyään vähenemässä määrin onneksi. Ennen oli varma omista mielipiteistäni, enkä kyseenalaistanut niitä. Kun joku toinen oli toista mieltä, koitin perustella entistä kiivaammin omaa näkökulmaani. Oli liian tuskallista todeta olleensa väärässä. Koin väärässä olemisen kuin häviämisenä jossain pelissä. Oikeassa olemisen tunne on tärkeää ihmiselle. Tällöin sivuutin kuitenkin suuren oppimisen mahdollisuuden. Kuuntelemalla tarkasti toisen sanomaa, pystyn kasvamaan ja tärkeimpänä, muuttamaan omaa ajatteluani ja pinttyneitä ajatusmallejani.

 

Treeneissä kokoonnumme ympyrään ja keskustelemme tiimimme asioista. Alussa kommunikaatiomme noudattikin normaalin keskustelun polkuja. Ne olivat eniten äänessä, jotka kokivat että oma mielipide oli tärkeätä saada kuuluville. Usein puhuttiin toisen päälle ja keskustelu saattoi karata ihan muihin juttuihin. Itse huomasin olleeni usein hiljaa ja mielessäni vain arvioinut, onko joku toinen oikeassa vai väärässä. Tiimini kommunikaatio on kuitenkin parantunut ja menossa kohti oikeaa suuntaa. Nykyään osaamme kuunnella paremmin, emmekä juurikaan puhu toistemme päälle. On tärkeätä keskittyä kuuntelemaan tarkasti, mitä toinen henkilö sanoo, sillä on muistettava, että se on hänelle yhtä totta kuin omat mielipiteet itsellemme. On pystyttävä asettumaan toisen asemaan, mutta samalla arvioida hänen sanomaansa neutraalisti. Se on haastavaa, koska jos omat mielenmallit ovat erilaisia, pyrkii mieli estämään toisen sanoman sisäistämisen. Omien mielenmallien muuttaminen ja horjuttaminen voi olla erittäin stressaavaa.

 

Mitä tarvitsemme dialogin kehittymiseen tiimimme kesken? Tärkeätä on oppia kuuntelemisen taitoa. Ymmärrys vaatii avointa kuuntelua. Kuuntelu tulisi erottaa kuulemisesta. Kuuntelun tulisi olla empaattista kuuntelua. Se tarkoittaa kuuntelemisen viemistä uudelle tasolle. Keskitytään puhujen sanojen yli ymmärtämään sanomaa ja käsityksiä. On otettava huomioon sanojen lisäksi ilmaisutapa ja äänenpainot, sekä eleet. Olen lukenut jostain, että suurin osa kommunikaatiosta on ”non-verbaalista” eli kaikkea muuta kuin pelkä sanat. Samalla kuuntelun tulisi olla tukevaa ja puhujaa rohkaisevaa, jotta tämä tuntisi olonsa kunnioitetuksi. Vain tällöin puhuja pystyy rentoutumaan ja tuntemaan oman sanomansa tärkeäksi. Kunnioitus toista kohtaa onkin dialogin peruspilareita.

 

Dialogissa tulisi pyrkiä olemaan täysin omana itsenään ja sanomaan asiansa suoraan. Silloin yhdessä oppimisesta tulee tehokkaampaa. Tämä vaatii kuitenkin syvää luottamusta toisia kohtaan. Se vaatii myös itsevarmuutta, että uskaltaa sanoa omat mielipiteensä, vaikka ne olisivatkin ristiriidassa muiden kanssa. On tärkeätä saada mahdollisimman monen näkökulma käsiteltävään asiaan, jotta yhdessä pystytään pohtimaan ja pyörittelemään asiaa monelta näkökantilta. Näin saadaan monipuolisempi kokonaiskuva ja pystytään luomaan yhdessä parempia ratkaisuja, kuin kukaan yksin pystyisi itse tekemään. Se onkin dialogon hienous. Koskaan ei tiedä etukäteen mihin päädytään, sillä aina löytyy joku uusi näkökulma asiaan. Yhdessä päätösten tekeminen on myös paljon mielekkäämpää kuin korkeammalta taholta tullut melivaltainen päätös, koska jokainen tuntee olleensa mukana tekemässä päätöstä. Tämä on tärkeää meille Milliolle, jotta saamme kaikki yhdessä tekemään kaikille mielekkäitä päätöksiä. Hyvän dialogin kehittymiselle on kuitenkin annettava aikaa kehittyä vapaasti, koska kaikki avautuvat ja oppivat luottamaan toisiinsa eri tahtia. Uskon kuitenkin, että saamme pikkuhiljaa dialogimme korkealle tasolle ja pääsemme murskaamaan omia tunkkaisia mielenmallejamme ja luomaan uusia!

 

Elias Markkula

 

elias@millio.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!