Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Kirjoitettu 11.02.18
Esseen kirjoittaja:
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Dialogi on yksi keskeisimmistä asioista akatemian arjessamme. Istumme joka viikko kahdeksan tuntia dialogiringissä ja käymme läpi liiketoimintaamme, tiimiimme tai henkilökohtaisiin asioihin liittyviä asioita. Mielestäni jokaisen pitäisi lukea tämä kirja ja jos on mahdollista niin heti nyt. Dialogi kehittyy ajan kanssa varmasti ilman teoriatietoakin mutta jos kaikki tiimissä lukisivat tämän kirjan heti akatemian alussa, uskoisin että dialogin kehittymien olisi nopeampaa. Valitsin tämän kirjan siksi, että saisin enemmän teoriatietoa ja pääsisin dialogin syvimpään ytimeen. Olisi pitänyt lukea tämä kirja jo aikaa sitten. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Dialogi ja sen kehittyminen ovat mielenkiintoista koska meitä on kuitenkin ringissä 10 erilaista henkilöä, jotka ajattelevat asioista eri tavalla ja ehkä hyvä dialogi käsitteenäkin ymmärretään eri tavalla.

Wiren kanssa olemme kehittyneet dialogissa huomattavasti kahdessa vuodessa. Se menee linjassa tiimin kehityksessä. Tunnemme toisemme jo hyvin ja mielestäni valetiimivaihe on jo ohitettu. Pystymme käsittelemään vaikeita asioita ja olemaan suoria. Pystymme antamaan palautetta ja ottamaan sitä vastaan. Myös dialogin kulku on mielestäni hyvää. Kaikki puhuvat ja antavat muiden puhua. Treenimme ovat parhaimmillaan hyviä terapiasessioita. Yleisellä vireystilalla on suuri merkitys meidän dialogissamme. Jos jengi on väsynyttä se vaikuttaa heti keskustelun tasoon. Meillä on myös muutama henkilö joiden läsnäolo ja aktiivisuus rikastavat keskustelua. Jos he eivät ole iskussa tai ylipäätään paikalla, sen huomaa heti. Siinä meillä on vielä kehitettävää. Silti sanoisin, että dialogimme on hyvää.

Itse koen olevani hyvä kuuntelija. Sen huomaan, että uppoudun usein kuuntelemaan muita ja miettimään heidän sanojaan ja sanojen merkitystä ja unohdan itse puhua. Koen kuitenkin, että olen sisäistänyt hyvän dialogin perusperiaatteet. Pyrin osallistumaan aktiivisesti keskusteluun ja koen, että kun puhun, niin minua kuunnellaan ja saa sanomani kuuluviin. Kun minulla ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin sitten pyrin olemaan hiljaa ja kuuntelemaan muita. Kehitettävää toki on.

 

Dialogia pitää pyrkiä kehittämään koko ajan ja sitä joutuu harjoittamaan myös akatemian ulkopuolellakin päivittäin. Uudessa työpaikassani olen uuden tiimin kanssa päivittäin ja sinne aion viedä kokemuksiani hyvästä dialogista ja edesauttaa uuden tiimin vuorovaikutusta parhaani mukaan. Olen kertonut heille esimerkiksi akatemian dialogiringistä ja siitä, kuinka keskustelutaidon harjoittelu on täällä arvossaan. Heistä toimintatapamme täällä akatemialla ovat mielenkiintoisia ja heistä tämä systeemi on hyvä juttu.

 

Kuuntele, kunnioita, odota ja puhu suoraan ovat hyvän dialogin perus periaatteet.

On ensiarvoisen tärkeää osata kuunnella muita ja sisäistää muiden sanoma. On myös tärkeää kuunnella itseään ja miten reagoi keskusteluun. Kuuntelemaan voi opetella tutkimalla omia tuntemuksiaan, mitä keskustelu itsessä aiheuttaa. Niiden pohjalta pitäisi pyrkiä kehittymään itse. Kannattaa pyrkiä miettimään, miten teet johtopäätöksiä keskustelun lomassa. Niillä on suuri vaikutus keskustelun etenemiseen. Miten päädyt mielipiteeseesi. Onko sinulla jo mielipide valmiina, ennen kuin keskustelu on edes käyty. Jos ei osaa kuunnella tai ei halua kuunnella voi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Keskustelussa voi olla monia häiriötekijöitä. Esimerkiksi jos joku sanoo sinulle pahasti vastaan, jäät todennäköisesti miettimään, sitä etkä enää pysty osallistumaan keskusteluun neutralisti. Sana voi olla vaikka ”idiootti”. Sen jälkeen keskustelun sävy jatkuu negatiivisena.

Pitäisi myös osata olla hiljaa. Hiljaisuus on olotila, jossa voi olla vapaasti. Hiljaa pitäisi olla silloin, jos oma puheenvuoro ei edistä keskustelua mitenkään. Olemalla hiljaa pystyt keskittymään muiden kuunteluun. Yhdessä ajattelemisisen taito kulminoituu siihen, ollaan ns samalla sivulla muun porukan kanssa. Se miten asiat näyttäytyvät omasta näkökulmasta ovat linjassa muiden näkökulmiin. Tällöin keskustelu on hedelmällistä ja jokainen tuntee syvää yhteyttä muihin keskustelijoihin.

Muiden kunnioittaminen on yksi tärkeä osa dialogia. Kunnioittamisella tarkoitetaan toisen ihmisen rajojen huomioon ottamista. Pitäisi aina miettiä mitä voin oppia toiselta, toisen kykyjen huomioon ottaminen. On tärkeää antaa toiselle tilaa, ei tuppaudu liian lähelle. On tärkeää, että ei pyri muuttamaan toista ja hänen mielipiteitään. Vaikka et olisi samaa mieltä toisten kanssa ei tarkoita, että hän olisi väärässä ja sinä oikeassa. Väittelyä kannattaa välttää, se ei johda yleensä mihinkään hyvään.

Pitää muistaa olla kärsivällinen oman mielipiteensä muodostamisessa. Pitää oppia odottamaan omaa vuoroaan ja olla keskeyttämättä muiden puheenvuoroja puhumalla päälle. Meillä tässä ollaan hyvällä tasolla ja jos puhuu toisen päälle, siitä huomautetaan. Kun malttaa odottaa rauhassa omaa vuoroaan pystyy paremmin sisäistämään keskustelun ja sen sisällön. Mikä kysymys kätkeytyy varsinaisen kysymyksen taakse?

Aina pitäisi pystyä puhumaan suoraan. Suora puhe herättää muissa kunnioitusta. Se on kuitenkin vaikeaa välillä, koska ketään ei haluaisi loukata. Olemme tiiminä sillä tasolla, että pystymme puhumaan suoraan, ainakin useimmiten. Kissoja pitäisi uskaltaa kuitenkin nostaa pöydälle useammin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!