Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Kirjoitettu 29.04.13
Esseen kirjoittaja: Jari Savolainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito, 4.5 out of 5 based on 2 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.5/5 (2 votes cast)

Luin tällä kertaa William Isaacsin kirjoittaman kirjan ”Dialogi”. En pitänyt tätä kirjaa mitenkään tärkeänä luettavana tässä vaiheessa, mutta onneksi luin sen. Kirjasta ilmeni useita sellaisia seikkoja, mihin olen etsinyt vastauksia omassa kommunikoinnissa, johtamisessa ja esimerkin näyttämisessä. Sain tästä kirjasta muutaman konkreettisen kopin, mikä varmasti herätti minut.

Koko meidän tiimillämme oli tehtävänä lukea jokin dialogikirja, joka auttaisi viemään Idealekan treenien dialogia laajemmalle sekä parantamaan siitä saatuja tuloksia. Tähän mennessä olemme mielestäni käyttäneet dialogia hyvin, mutta henkilökohtaisesti minulla ei ainakaan ollut mitään konkreettista teoriaperustaa tälle, miten toimin tiimin yhteisessä dialogissa. Nyt tämän kirjan luettuani sain aika perusteellisen käsityksen ainakin muutamasta tavasta, joita voimme käyttää treeneissämme hyödyksi.

Dialogi on keskustelua, jossa on ydin ja jossa ei valita puolta. On erittäin tärkeää pitää dialogia kokoajan puolueettomana. Meillä aina aika-ajoin asiat ajautuvat niin vakaviksi, että joku tiimistä heittää puolia jakavan kommentin. Tämän jälkeen on hyvin vaikea saada maksimaalista tehokkuutta irti dialogista koko ajalla. Riippuen asian tärkeydestä ja vakavuudesta, meillä on hyvin erilaisia lähestymistapoja, jotka käytännössä tähän mennessä on muovautunut sen kautta, minkälainen fiilis meillä on sinä päivänä juuri ollut. Tämä ei välttämättä ole hyvä eikä huono asia. Voisi sanoa, että ilman teoriatiedon käyttämistä pärjäsimme hyvin, ja nyt kun kaikki meidän tiimiläiset lukevat jonkin dialogikirjan, uskon vakaasti, että treenimme parantuvat huomattavasti.

Meidän pitää oppia

♦ Toimimaan johdonmukaisesti

♦ Luomaan joustavia vuorovaikutusrakenteita

♦ Antamaan dialogille sen tarvitsema tila

 

Kirjassa on lueteltu 4 periaatetta, osallistuminen, ilmeneminen, tietoisuus ja johdonmukaisuus, joiden täytyy ilmetä myös meidän dialogista. Näillä periaatteilla pystymme rakentamaan paremman työskentelytavan ja jopa uuden elämäntyylin yhdessä. Koko dialogin muodostaminen alkaa itsestä. Jos treeneissä on esimerkiksi neljäsosa osallistujista hiirenhiljaa tekemättä mitään, tämä luo tietynlaisen tunteen kaikille tilassa oleville -ja se ei ainakaan ole luova. Jotta oppisi hyödyntämään dialogia, täytyy kysyä ensin itseltään: ”Miten hyvin osaan kuunnella itseäni ja puhua itseni kanssa?” Jos vain olettaa, että itse on ainoa kellä on painavaa sanottavaa ja puhuu jatkuvasti vain toisten päälle, voi olla varma että muutkaan dialogiringissä olevat eivät kuuntele sinua täysillä.

 

Parantuminen dialogissa edellyttää neljää taitoa:

♦ Kuunteleminen

♦ Kunnioitus

♦ Odotus

♦ Suora puhe

Henkilökohtaisella tasolla olen jo pystynyt parantamaan kuuntelutaitojani. Kun tulin Tiimiakatemialle, en kuunnellut lähellekään näin hyvin ja tarkasti kaikkia muita ja mitä heillä on sanottavana. Kunnioitusta on mielestäni löydyttävä kaikilta kellä on vähänkään pelinhenkeä, herrasmiesgeenejä. Kunnioitus on hyvin tärkeä tiimiyrityksemme kannalta. Ilman täydellistä kunnioitusta kaikkia tiimiläisiämme kohtaan emme pysty keskittämään kaikkia voimavarojamme ulospäin, projekteihimme vaan joudumme käyddämään harmittavan paljon energiaamme riitelyyn ja asioidenselvittelyyn. Odotus mielestäni muovautuu yhteen kunnioituksen kanssa. Mikäli tarvitsemme aikaa missä tahansa tärkeässä asiassa, on sitä myös löydyttävä, ja sen lisäksi myös tukea muilta tiimiläisiltä! Oman mielipiteen tärkeys on toissijainen dialogia käytäessä. Dialogissa nimenomaan pitäisi unohtaa järkkymätön oma henkilökohtainen mielipide ja koittaa luoda aivan uusi, yhteinen ratkaisu. Tällöin dialogi on parhaimmillaan. Oma henkilökohtainen mielipide ei aina ole se ainoa oikea ratkaisu, joten on kaikilla tavoin hyvä pitää dialogi elävänä antaen muidenkin puhua ja kertoa ratkaisuja, joilla päästäisiin ihannetuloksiin.

Omasta mielestäni pystyn hyvin puhumaan suoraan joka kerta, kun siihen on tarvetta. Haastan hiukan myös muita ajattelemaan ja heitän yleensä aukinaisia mietteitä ilmoille, josta voimme luoda ne meidän yhteiset ideat. Suoraan puhuminen on mielestäni hyvin tärkeää meidän käyttämässä opinahjossa ja ympäristössä. Tällä tavoin nopeutamme asioiden kulkua, kun kaikki pystyvät ilmaisemaan oman rehellisen ajatuksen asioista, mitä käymme sillä hetkellä lävitse. Meidän tiimin sisällä pinnalle tulee yhä enemmän tiimiläisiä, ketkä uskaltaa sanoa suoraan mikä heitä vaivaa tai mitä mieltä he ovat jostain asiasta. Olemme hyvää vauhtia menossa kohti loistavaa tiimin kesken toimivaa dialogia.

 

Opettele kuuntelemaan

Miten itse kuuntelen tällä hetkellä?

Miten meidän tiimiläisten pitäisi kuunnella muita tiimiläisiä?

Näillä apukysymyksillä pystyn jo hiukan hahmottamaan kuuntelemisen tärkeyttä ja arvostamaan muiden tiimikollegoideni mielipiteitä. Keskustelu on hyvinvoipaa, kun jokainen ihminen ottaa kantaa ja mikä tärkeintä, kuuntelee kantaaottanutta henkilöä tarkasti ja kannustaa häntä tällaiseen toimintaan. Kun tiimiläinen uskaltaa ottaa roolia ja heittää ilmoille aatteita ja mietteitä, on myös elintärkeää ottaa ennakkoluulot pois näistä ajatuksista. Dialogi ei pysty kehittymään, jos esimerkiksi vanhoista kanssakäymisistä kivenmurikaksi muuttuneet asiat muodostavat ennakkoluulot tuleville lauseille, jota toinen tiimiläinen heittää. Ennakkoluulot tappavat inspiraation ja innovaation. Kun tällaista tapahtuu, ihmiset eivät uskalla aina lausua mielipiteitään koska heille voi käydä huonosti riippumatta siitä, mitä he sanovat.

 

Näe ihmisten ongelmat dialogin sisällä ja nimeä ne

Muu tiimiläinen voi vastata eri tavalla millä voisin olettaa, ja hän voi tarkoittaa tiedostamattaan eri asiaa, mitä oli tarkoitus ilmaista. Tällaisia tapauksia on käynyt myös meidän yrityksen sisällä. Jotakin tiettyä asiaa ei ole käyty perinpohjaisesti läpi, ja jonkin henkilön kommentti on jäänyt piikittelemään. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut tuoda asiaa tällä tavalla esille, mutta se jäi ilmoille, koska sitä ei avattu sen tarkemmin eikä korjattu. Tällaisien seikkojen kanssa on oltava tarkkana, koska pahimmassa tapauksessa nämä voivat aiheuttaa eripuraa tiimin keskuudessa.

 

Pitkitä varman mielipiteen muodostamista

Älä niinsanotusti blockaa muiden luovuutta ja ajatuksenjuoksua töksäyttämällä jotain asiaa, jota pidät itsestäänselvyytenä. Tämä myös vahingoittaa luovuuden kasvamista dialogissa. Jos olet jostain aivan varma, kuuntele muiden mielipiteet tästä asiasta ja punnitse asiaa molemmilta puolin: ”Kun kollegani ajattelee näin, miksi minä en ajattele niin?” ”Millä tavalla se on mielestäni väärä vaihtoehto” ”Voisiko meidän mielipiteet yhdistää ja synnyttää aivan uuden tason välimaastosta?” Kun asiaa on punnittu monelta eri kantilta, voidaan valita niistä yhdessä parhaimmalta kuulostava tai synnyttää mahdollinen kompromissi tavasta, jolla pystymme löytämään parhaimman mahdollisen ratkaisun.

 

Abracadabra = Luon, kun puhun

 

Kirjassa kerrotaan dialogin eri johtamistavoista. Näistä johtamistavoista pystyy ottamaan koppeja Idealekankin dialogin johtamiseen.

 

Herätä kuva ihanteesta.

Millaisia mahdollisuuksia on tällä hetkellä tässä ryhmässä, jossa käymme asiaa lävitse?

 

Rohkaise osallistujia uneksimaan ääneen. Pystymme tällä viemään dialogin aivan eri tasolla. Välttämättömänä tässä kohdassa on mielestäni tiimin tuki!!

 

Korosta kuuntelun merkitys.

Ryhmä ei voi edetö uutta luovaan keskusteluun, elleivät sen jäsenet oivalla, että heidän pitää osata kuunnella.

 

-Vaadi kärsivällisyyttä

Mielipide-erojen käsittely vaatii myös odottamisen taitoa, jota tarvitaan aluksi. Kyky suhtautua avoimesti muihin näkökantoihin. Johtajuus on dialogiympyrässä osallistuvaa.

 

-Palvele ryhmää

Vetäjä ei ole asiantuntija, vaan haastaja ja osallistuja samalla tavalla kuin kaikki muutkin ympyrässä olevat. Hän auttaa ryhmää ideoinnissa. Pohdi koko prosessia – niin suppeasti kuin leveästikin ja etsi ratkaisuun johtavia teitä.

 

-Kierrätä johtajuutta!

Tämä on meillä hyvin käytössä omalla tavalla Idealekalla, kun treenien pitäjät vaihtuu kokoajan. Myös dialogin johtamista tulee kierrättää. Johtajuus on aina sillä, joka pystyy pukemaan sanoiksi senhetkisen tilanteen.

 

Kuka soittaa sinun musiikkiasi, jos et sinä itse?

Sain kirjasta yllättävän paljon irti verrattuna siihen, minkälaisena pidin alussa tätä kirjaa. Hyvin monta käytäntöön vietävää asiaa henkilökohtaisella tasolla!

Meidän on otettava mallia keisaripingviineistä. Nämä pingiivit selviytyvät alle -45c asteessa kun tuuli puhaltaa yli 160km/h. Heillä on yksinkertainen puolustustapa. Keisaripingviinit menevät piiriin, lämmittävät toisiaan ja ei anna lämmön karata minnekään piiristä. Samalla tavalla me voimme Idealekan kesken mennä piiriin, aloittaa luovan dialogin ja yhdistää voimavaramme, luoden tarvittavaa sitkeyttä ja voimaa kaikille tiimiläisillemme!

 

Käytäntöön:

– Kuuntele!

-Vaali luovuutta, niin henkilökohtaista kuin muidenkin

– Pitkitä varman mielipiteen muodostamista!

 

 

Jari Savolainen

Osuuskunta Idealeka

jari.savolainen@idealeka.fi

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!