Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Kirjoitettu 28.02.18
Esseen kirjoittaja: Aleksi Iittainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kirjan kirjoittaja: William Isaacs
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 1.5. Oppimisen klassikot, 1.6. Oppimisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Mitä dialogi on?

Dialogi on ääneen ajattelua ja vuoropuhelua, jonka tavoitteena on saavuttaa yhteinen näkemys asioista. Tiimiakatemialla dialogi on yksi oppimisen kulmakivistä. Harjoitamme sitä joka viikko kaksi kertaa treeneissämme, jotka kestävät neljä tuntia kappale. Tiimimme dialogi kehittyy jatkuvasti ja sen virtausta on parhaimmillaan mahtavaa seurata.

Tiimimme dialogin parhaita puolia on se tunne, että kaikki kuuntelevat ja ovat aidosti kiinnostuneita siitä mitä sanot. Emme juurikaan enää puhu toistemme päälle, kunnioitamme puheenvuoroja ja huomioimme henkilöitä, jotka eivät meinaa saada puheenvuoroa. Riitoja treeneissämme ei ole ollut aikoihin, mutta ehkä tämä johtuu vielä osaltaan konfliktien pelosta.

Dialogin kolme vuorovaikutustasoa:

Meidän pitää oppia…

  1. Toimimaan johdonmukaisesti
  • Ihmisillä on taipumus tehdä asioita joita heidän ei ole tarkoitus tehdä. Dialogi vaatii meitä kiinnittämään tähän: se mitä sanomme ei useinkaan käy yksiin tekojemme kanssa.
  1. Luomaan joustavia vuorovaikutusrakenteita
  • Pinnan alla olevia voimia ei usein huomaa. Tästä syystä usein tulkitaan toisten teot ja omien sanojen vaikutus muihin
  1. Antamaan dialogille sen tarvitsema tila
  • Ympäröivällä näkymättömällä tilalla on iso vaikutus oivallusten laatuun, ajatusten selkeyteen ja tunteiden syvyyteen. Tämä tila rakentuu ihmisten käyttämistä ajattelutavoista ja tarkkaavaisuuden laadusta.

Nämä kolme vuorovaikutustasoa ovat hyviä sääntöjä muistaa dialogissa. Treeneissämme olen huomannut, että dialogin taso saattaa vaihdella huomattavasti porukan mielentilan mukaan. Taustalla saattaa vaikuttaa asioita, joita ei saada tuotua ilmi. Kolmoskohdan huomaan erityisen vaikuttavana. Kun treeneissä innostutaan jostakin, luo se ihan uuden ilmeen koko lopputreenien ajaksi. Kun taas tunnelma on lamaantunut kantaa se usein läpi koko treenin.

 

Keskustelu vs. Dialogi

Keskustelun tarkoituksena on päätöksenteko. Toisin kuin dialogissa, jossa pyritään luomaan mahdollisuuksia ja näkemään uusia vaihtoehtoja. Keskustelussa pyritään pääsemään lopputulokseen ja saamaan käsiteltävä asia pois päiväjärjestyksestä.

 

Kuunteleminen

Dialogin ytimenä on yksinkertainen, mutta syvällinen kuuntelemisen taito. Kuunteleminen ei tarkoita vain sanojen kuulemista, vaan kykyä ottaa sanat vastaan ja hyväksyä ne sekä vaimentaa oma sisäinen hälinänsä. Ei riitä, että kuuntelemme muita, vaan meidän tulee oppia myös kuuntelemaan itseämme ja omia reaktioitamme.

Isaacs mainitsee myös hyvin: ”Kun olemme päätyneet johonkin mielipiteeseen, etsimme vain todisteita sen paikkaansapitävyydelle ja vältämme kaikkea mikä osoittaisi mielipiteemme vääräksi.”

Yksinkertaisin apukeino kuuntelemiseen on olla hiljaa. Tätä olen muutaman kerran kokeillut viime aikoina ja huomannut sen olevan melko mielenkiintoista. Tällöin tulee paljon enemmän kiinnitettyä huomiota muiden keskustelijoiden äänenpainoihin, reaktioihin ja läsnäoloon.

Dialogissamme pistetään paljon arvoa kuuntelemiselle. Tiimistämme suurin osa kuuntelee ja tarkkailee mieluummin kuin on äänessä. Tällöin minunlaiseni henkilö, joka tykkää puhua huomaa usein olevansa jatkuvasti äänessä. Väitän kehittyneeni tällä saralla akatemiavuosien aikana jo todella paljon. Tykkään yhä saada oman mielipiteeni kuuluviin ja saada siihen myös eriäviä mielipiteitä, mutta olen oppinut myös antamaan muille enemmän tilaa ja aikaa. Kehitettävää olisi yhä puheenvuoron saamisessa, sillä olen ajoittain melko kärkäs aloittamaan oman lauseeni heti toisen perään, jos koen, että minulla on jotain lisäarvoa tuottavaa sanottavaa. Kuuntelemisessa on hyvä muistaa, että kuuntelenko oikeasti vai odotanko vain vuoroani päästä puhumaan. Aidosti kuunteleminen tekee hyvää dialogille, sillä aiheet käsitellään läpi paremmin ja pääsemme lopulta yhteisymmärrykseen.

 

Kunnioita

Kunnioituksella tarkoitetaan toisen ihmisen kokemusten alkuperän aktiivista etsimistä. Tällä uskoisin tarkoitettavan keskustelun ja äänessä olevan henkilön kontekstia. Meidän tulee tarkastella kokonaisuutta tarkemmin. Tällöin tajuamme, miten paljon meiltä on jäänyt aikaisemmin huomaamatta.
Kunnioituksessa on tärkeintä ymmärtää, että kaikki meistä ovat tasa-arvoisia tiimi jäseniä ja meidän tulisi kuunnella, sekä yrittää ymmärtää kaikkia muita.

 

Odota

Kuunnellessasi muita teet valinnan:
Joko muodostat omaa mielipidettäsi tukevia argumentteja ja vastustat puhujan ajatuksia. Etsit todisteita sille, että olet oikeassa ja toinen on väärässä.
Toinen vaihtoehto on olla kärsivällinen ja lykätä oman mielipiteen muodostamista ja sitä tukevien perustelujen keräämistä.

Odottaminen ei tarkoita omien ajatusten tukahduttamista, vaan sitä, että niitä ei tuoda esiin yksipuolisen vakaumuksen nojalla. Odottamisella haetaan ymmärrystä muiden näkökulmiin ja kantoihin, sekä omasta mielipiteestä luopumista. On ymmärrettävä, että vastaväitteet eivät ole henkilö- vaan asiakohtaisia.

 

Puhu suoraan

Suoralla puheella tarkoitetaan oman aidon itsensä ilmaisemista riippumatta muista vaikuttavista tekijöistä. Puhuaksesi suoraan dialogissa tulisi osata vastata yhteen kysymykseen: ”Mitä nyt on tarpeen ilmaista?”.

Suoraan puhuminen on aitojen mielipiteiden ilmaisemista. Sen juuret ovat jokaisen meistä minuudessa, jonka takia jokaisen olisi hyvä pystyä tuomaan omat mielipiteensä julki. Kukaan muu ei osaa asettua juuri sinun asemaasi tarkastelemaan tätä kyseistä haastetta/kysymystä/ongelmaa.

Suoraan puhuminen vaatii itseluottamusta. Kun opit näkemään, että sanoillasi voi olla merkitystä muille, saat voimaa ja itseluottamusta jakaa näkemyksesi muille yhä useammin.

Yksi askel kohti suoraa puhetta on itsesensuurin voittaminen. Kaikilla on taipumus sensuroida itseään ja pitää ajatuksensa omina tietoinaan. Tässä hyvänä apuna on kysyä itseltään, mitä minulla on vaarana menettää, jos en nyt puhu suoraan, ja mitä tapahtuu, jos teen sen nyt.

 

Nämä neljä kohtaa muodostavat yhdessä meille hyvin tutut dialogin neljä periaatetta:

Kuuntele – Kunnioita – Odota – Puhu Suoraan

 

Dialogi ja johtajuus

Meidän tiimissä ei hirveästi tällä hetkellä kukaan johda dialogia. Usein on myös check in kierroksen ja muiden aloitusten jälkeen hieman epäselvää johtaako treenejä ylipäätänsä kukaan. Osittain tämä on varmaankin tietoinen valinta, että johtajaa ei dialogissamme ole ja se soljuu vapaana sen haluamaan suuntaan, mutta joskus huomaan kaipaavani jonkin näköistä rotia dialogimme suuntaan. Harvoin kukaan meistä alkaa ohjailemaan dialogiamme kesken keskustelun, mutta johdattelua takaisin oikeille raitelle tapahtuu jonkin verran, useimmiten valmentajamme toimesta. Olemme omaksuneet aika herkän dialogityylin, jonka vauhtiin päästyä tuntuu, että kukaan ei halua sitä pysäyttää tai ohjata.

Kaipaisin treenien vetäjältä hieman aktiivisempaa otetta ajoittain ohjaamiseen ja siinä voisi auttaa mm. nämä keinot:

  • Herätä kuva tilanteesta ja aiheen mahdollisuuksista
  • Rohkaise uneksimaan ääneen
  • Korosta kuuntelun merkitystä
  • Rohkaise vastustajia ja eri mieltä olemista
  • Vaadi kärsivällisyyttä

 

Kantorin keskusteluroolit

David Kantor on kehittänyt neljä keskusteluroolia, jotka keskustelu usein vaatii ollakseen hyvää. Nämä roolit ovat:

  1. Aloitteentekijä
  2. Kannattaja
  3. Vastustaja
  4. Katsoja

Aloitteentekijä ohjaa keskustelun kulkua. Hänen kanssaan samaa mieltä oleva henkilö on aloitteentekijän ajatuksen kannattaja. Ajatuksen vastustaja on vastustaja, hänen kauttaan saadaan aiheeseen toinenkin näkökulma, joka sytyttää keskustelun. Katsoja on keskustelun sivusta tarkkailija, joka osallistuu keskusteluun tuomalla esiin muiden näkemyksistä poikkeavia ja näkökulmaa laajentavia ajatuksia.

Nämä ovat siis neljä hyvään keskusteluun vaadittua roolia. Roolien tulee olla joustavia ja vaihdettavissa missä tahansa vaiheessa kesken kaiken. Tämä tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja saada oma näkökulma ilmi.

 

Lopetus

Dialogi on erinomainen työkalu asioiden läpikäymiseen ja työstämiseen, mutta muistammeko aina, kuinka hyvä keino se on kehittää toimintaamme ja oppia toisistamme? Meidän tulisi arvostaa enemmän yhteistä aikaamme treeneissä ja tsempata itsemme aamusta sellaiseen moodiin, että treenit eivät valuisi hukkaan. Meidän tulisi myös vaalia hyviä päiviä/treenejä ja yrittää monistaa niitä käytettäväksi jatkossakin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!