Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Digitalisaatio

Kirjoitettu 29.05.19
Esseen kirjoittaja: Emilia Niemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Digitalisaatio
Kirjan kirjoittaja: Aleksi Neuvonen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämä kirja on edelleen ajankohtainen, sillä elämme hurjassa digitaalisessa murroksessa. Digitalisaatio pistää meidät rakentamaan toimintamallimme uusiksi. Hyvänä esimerkkinä toimii Nokia, joka ei pysynyt teknologian kehityksen perässä ja romahti täysin.

Teknologian ja digitalisaation kehittyessä asiakaskäyttäytyminen on muuttunut. Uusia digitaalisia palveluita tulee kokoajan,  jotka helpottavat ihmisten elämää. Ihmiset haluavat koko ajan asioita helpommin, nopeammin, edullisemmin ja laadukkaammin.

Nykyään on todella helppoa ostaa vain netistä kaikki, ilman että liikuttaa eväänsäkään. Esimerkkinä kirjassa oli, että nykyään ihmiset menevät ostoskeskukseen vain hengailemaan ja oikeasti shoppailu tapahtuu netissä kotisohvalla. Asiakkaalla on kaikki tieto saatavilla netissä, ja hän voi helposti vertailla tuotteita keskenään ennen ostamista.

Tämä asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisen nopeus on huomattavissa vahvasti. Kaikki halutaan heti ja nyt. Varmaan tästä syystä kaupat ovat pidentäneet aukioloaikoja ja yrityksen nettisivuilla oleva chat asiakaspalvelu on auki 24/7. Mielestäni tämä on aika hurjaa. Onko tämä enää inhimillistä?

Moneen paikkaan on tullut itsepalvelu pisteitä. Kaupassa kassatyöntekijöitä ei tarvita enää niin paljoa, sillä ihmiset toimivat itse omina kassaneitinään. Itse asiassa tiimi-illassa tällä viikolla kävimme mäkkärissä ja hämmästyin kun sieltä oli poistunut kassa kokonaan ja tilalla oli 4 isoa näyttöä, josta tilataan itse ruuat ja maksetaan. Tämä on varmasti ihan fiksua, sillä korvataan työntekijät ruuduilla. Ei tämä kyllä asiakaskokemusta tai ravintolaelämystä nosta, mutta ehkä se ei kuulukaan pikaruokaravintolan tavoitteisiin. Uskon vaikka miten digitalisaatio nousisi, ei kunnon asiakaspalvelua ravintolassa voita mikään robotti. Samoin esimerkiksi vaatekaupassa, itse arvostan sitä, että saan henkilökohtaista palvelua oikealta ihmiseltä.

Pelottavaa digitalisaatiossa on mielestäni se, miten paljon ihmisistä kerätään dataa. Onko yksityisyydensuoja kehittynyt yhtä nopeaa kuin datankeruu? Mielestäni ei. Laitteet keräävät meistä dataa, ovat yhteyksissä toisiinsa ja yhdistyvät lopussa yritykseen. Tämän datan avulla yritykset pystyvät seuraamaan netin käyttöämme ja vaikuttamaan vahvasti päätöksentekoomme netissä. Kaikista hurjinta minusta on se, että puhelimet kuuntelevat mitä puhumme. Puhun kavereideni kanssa esimerkiksi telkkareista ja seuraavan kerran kun selaan Instagramia, siellä on Gigantin mainos uudesta 500 tuumaisesta telkkarista. Onko tässä digitaalisessa elämässä enää mitään yksityisyyttä? Puhelin tietää kokoajan missä menet, sillä karttapalvelut mittaavat sitä ja lähettävät tietoa muille laitteille.

Miten taas käy yritysten, jotka eivät pysy mukana digitalisaatiossa? Luultavasti monia perinteisiä yrityksiä tulee kuolemaan, sillä niiden tilalle tulee uusia nykyaikaisempia versioita. Tässä kohtaa yritysten pitäisi elää aallonharjalla ja miettiä, miten he reagoivat digitalisaatioon, voivatko he muuttaa joitain käytäntöjä enemmän digitaalisiksi.

Alustalous on ollut pitkään jo pinnalla. Air BNB:llä ja Uber ovat vahvasti nousussa. Yksityisten ihmisten on helpompi ryhtyä yrittäjäksi. Ja kuluttajan näkökulmasta kohta ei kannata enää omistaa mitään, sillä kaikki on vuokrattavissa. Asunnon voit vuokrata air BNB:stä, auton voit liisata autokaupasta ja kodinkoneitakin saa vuokrattua. Kysymys kuuluu, jos autojen liisaaminen nousee entisestään, kuka loppujen lopuksi omistaa autot? Omistavatko autot itse itsensä ja raha joka kulkee käytetään autojen parantamiseen. Vai syntyykö monopoli asema jollekin yritykselle? Jenkeissä autojen liisaus on todella nousussa, yhä harvemmin ihmiset enää omistavat autoa itse. Miten tämä taas vaikuttaa ekologisuuteen? Autoja saa yhä helpommin ja autoilu lisääntyy myös niille, jotka ei välttämättä tarvitsisi autoa. Myös Uberista on puhuttu paljon, että se ei ole vähentänyt päästöjä, sillä Uberia käyttävät ovat ne jotka muuten menisivät julkisilla. Miten taas käy julkisen liikenteen? Muuttuuko juna jonkinlaiseksi alukseksi, joka toimii sähköllä ja kulkee yläilmoissa. Julkisten matkalippujakaan ei varmaan tarvitse kohta ostaa, kun tietokone osaa lukea jo päämme sisältä minne olemme menossa.

Mielestäni on mielenkiintoista pohtia tulevaisuutta, millainen on tulevaisuuden asiakas ja ostokäyttäytyminen. Meidän tulisi Waiston kanssa myös miettiä, mitkä voisivat olla niitä tulevaisuuden juttuja. Yritykset ovat niitä jotka kehittävät tätä maailmaa eteenpäin. Jos kukaan ei innovoi uusia sähköllä toimivia aluksia julkiseen liikenteeseen, ei niitä tule. Monissa lehdissä on myös puhuttu, että olemme hieman jäljessä digitalisaation kanssa. Maailma on muuttunut niin nopeasti, että emme ole ehtineet luoda tarpeeksi konsepteja ja uusia toimintamalleja. Uudet digitalisaation mahdollisuudet nimittäin luovat äärimmäisiä mahdollisuuksia uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Tässä täytyy myös ottaa huomioon nuorempi sukupolvi, joka on kasvanut suoraan digitalisaatioon ja ovat syntyneet jo puhelin kädessä. Millaisia juttuja nämä ihmiset haluavat kymmenen vuoden päästä? Yrittäjän on elettävä jo askeleen edellä tulevaisuudessa. Päätin, että aion järjestää treenit syksyllä liittyen digitalisaatioon ja tulevaisuuteen. Meidän yhdeksän hengen poppoon innovointi voisi tuottaakin huippuja ideoita yrityksille. Osuuskunnallamme on jo kaksi verkkokauppaa, joten jollain tapaa olemme jo reagoineet nykyajan ostokäyttäytymiseen. Nyt voisimmekin pohtia, millainen on tulevaisuuden verkkokauppa, millaisia juttuja siellä on millä erotumme muista? Hmm.. tätä jään pohtimaan syksyyn!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!