Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Double the essay!

Kirjoitettu 13.04.14
Esseen kirjoittaja: Henry Vesin
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kysymisen taito, Tekemisen taito
Kirjan kirjoittaja: Jaana Venkula
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 8. Henkinen kasvu, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin peräkkäin Jaana Venkulan kirjat Kysymisen taito ja Tekemisen taito. Olin jo vuosi sitten lukenut Jaana Venkulalta kolmannen kirjan, Epävarmuudesta ja varmuudesta, joten osasin odottaa tietynlaista tiukkaa teoriapakettia. Teoripaketin taakse ja kokonaiskuvaa katsoessa on kuitenkin helppo löytää todella syvällistä ja elämänasennetta muuttavaa tekstiä ja ajatusta. Jos olet lukenut muita henkisen kasvun klassikoita, jotka ärsyttävät tietentahtoisella provosoinnillansa, niin lue myös tämä. Kirjat itsessään ovat jopa tylsääkin tekstiä asiapitoisine otteineen ja sivistyssanoineen, mutta ajatus ja merkitys näiden takana on erittäin kiehtova elämän virtaavuudesta, kysymisestä ja tekemisestä.

Olen Tiimiakatemian aikana lukenut paljon ajatteluun keskittyvää kirjallisuutta, ja huomaan edelleen kuinka se kiehtoo minua suuresti. Tämä essee jää siis jälleen enemmän henkisen pohdinnan tasolle kuin arkiseen aherrukseen, mutta toivottavasti ajatus on silti herkkä ja istuu sinunkin mieleesi.

 

Tiimiakatemiaympäristö ja kysyminen

“Sen [kysymisen] avulla huomataan näet että ihmisiä eivät erota toisistaan vaikeasti muutettavissa olevat ominaisuudet, vaan juuri kysymisen avulla helposti kehitettävissä olevat toimintatavat.”

Kysyminen on mielenkiintoinen ja haastava taito. Meillä Tiimiakatemialla pyritään opettelemaan vahvasti tätä taitoa, ensin oman tiimin kanssa treeneissä, sitten hieman asiakkaiden kanssa ja loppuunsa tarkoituksena koko oman elämän kanssa. Kysymisen yhtenä tärkeimpänä aspektina Tiimiakatemiaympäristössä on konfliktinratkaisu. Kun ihmisillä on kähinää ja kitkaa keskenään, syntyy työn tekemistä haittaava soppa. Anu on menestyksekkäästi Mittavassa kehittänyt Pelikenttä-mallin auttamaan konfliktien ratkaisemisessa. Tämä Pelikenttä-malli keskittyy yksinomaan yhden kysymyksen ympärille: “Mikä estää minua toimimasta sataprosenttisesti?” Toisin sanoen, mitkä asiat toisen ihmisen toiminnassa estävät minua toimimasta täydellä teholla ja tuomaan sen esille. Tässä tullaan kappaleen alussa olevaan lainaukseen Venkulalta. Meidän on Mittavassa ja Tiimiakatemiassa ylipäätään tärkeää huomata että ärsytystä ja ahdistusta muissa ihmisissä ei aiheuta muut ihmiset itse, vaan heidän toimintatapansa. Ja toimintatapoja on mahdollisuus muuttaa, molemmin puolin.

Kysymyksillä on mahdollisuus myös tunnistaa onko projektiympäristö varmaa vai epävarmaa, tuotantolinja vai luoviva prosessi. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että on nähtävä projektin tyyppi: tehdäänkö samaa asiaa samalla kaavalla (esim jäppäys) vai pitääkö yrittää keksiä ratkaisuja ja pysyä muutoksessa (esim tapahtumatuotanto). Tämä vaikuttaa ratkaisevasti mm. siihen, tuleeko johtajan olla autoritäärinen vai enemmän kaverijohtaja. Se myös auttaa esimerkiksi omaa mieltäni rauhoittumaan suuresti, kun tietää että käsillä on luoviva prosessi ja kaaos kuuluu asiaan. Käytännön esimerkkinä voisin käyttää Saunalautan viime kesää. Keväällä pakka oli aivan levällään ja projektiryhmä sekaisin, koska kellään ei ollut selkeää varmuutta kokonaisuudesta. Mitä on ajaa Saunalauttaa, miten asiakas ostaa, mistä tiedetään että onko päivä vapaa etc? Tässä kohtaa huomasimme että asiakkaan ostoprosessi linkittyy vahvasti siihen, mitä meidän tulee tehdä missäkin vaiheessa. Henkilökohtaisesti päätin tuolloin että homma täytyy niputtaa kasaan, joten väsäsin eräänä kauniina iltapäivänä Driveen Jäätävän saunistaulukon, joka sisälsi koko kesän kalenterin asiakkaan laskutustietoineen ja projektiryhmän tunteineen. Näin saatiin selvyys Saunalautan tuotantolinjaan ja homma yskähti reippaasti käyntiin. Toisaalta sitten, Saunalautan luova prosessi jäi vaiheeseen koska pidimme kiinni tiukasti tuotantolinjasta. Emme huomioineet oikeastaan mitenkään kehittämistä. Tänä kesänä Samuel on ansiokkaasti saanut meitä ajattelemaan tätä kehitystyötä, ja siinä en voi tehdä jäätävän kokoista excel-taulukkoa. On vain sopeuduttava siihen että kun uutta luodaan ja kokeillaan niin kaaos on läsnä, eikä kaikkea voi ennustaa saatika sitten tietää. On vain luovittava eteenpäin.

On siis ymmärrettävä milloin kaaos tai epävarmuus on tarpeellinen ja milloin tarpeeton, ja voiko sen ratkaista jotenkin.

 

Synnytykset ja kysyminen

Nyt ehkä tämän esseen käytännöllisimpään osuuteen. Bongasin kirjasta Kysymisen taito seuraavanlaisen prosessin:

  1. Ydinkysymyksen on oltava kirkas. On oltava kristallinkirkas näky siitä, mihin on vastattava. Asiakkaalta on tultava selkeä kysymys, johon tiimimme vastaa.
  2. Seuraavaksi pirstaloidaan ydinkysymys osakysymyksiin. Miksi juuri näin aseteltu kysymys, mitkä asiat tässä kysymyksessä on oleellisimpia. Mihin tässä halutaan vastata?
  3. Kolmas vaihe on haastavin; fyysinen ongelmanratkaisu. Tässä vaiheessa käytetään ideointimenetelmät ja avaaminen ja sulkeminen etc.
  4. Neljännessä vaiheessa implementointi, eli raportin tekeminen ja käytännön askelien muodostaminen.

Tämä pysyy mielessä kun seuraavan kerran synnytetään tiimin voimin. Luovuus keskittyy ennenkaikkea avoimien kysymyksien ympärille. On tärkeää oppia kysymään mitä- ja miksi-kysymysten lisäksi kuinka-kysymyksiä. Se tuo esiin ihmettelyä ja avoimuutta, joka auttaa näkemään omien mielenmallien yli isompiin kokonaisuuksiin. Kuinka-kysymys siirtää myös fokuksen itse asiasta siihen, miten asia tehdään. Näin esimerkiksi asiakas saa konkreettisia vastauksia ja askeleita omaan haasteeseensa.

 

Minä ja kysyminen

Sytyn ajattelemisesta! Mulla on ikävä LÄNiä. Lieköhän tässä taas heräteltävä Uniklubia, ehkä uusilla nimillä ja uusilla tavoitteilla. Kaipaan kovasti niitä kertoja kun on synnytetty yhdessä asioita. Vaikka iso osa on jäänyt vain paperille, niin se matka on ollut todella arvokas. Siinä koulutusohjelmassa huomasin myös sen, kuinka ympäristön esteettisyys tai tunnelma ruokkii ajatuksenjuoksua. Oikeanlaisia kysymyksiä esittämällä on mahdollista saada äärimmäisen arvokasta tietoa itsestä, muista ja koko ympäristön toiminnasta. Lopullista vastausta ei voi koskaan saada, mutta syvemmälle voi aina mennä. Syvemmälle kiitos!

Viime viikolla pidimme myös yhteistreenit Idealekan kanssa ja olipa paikalle saapunut ristipölyttäjiä Milliostakin. Treeneissä jakauduimme pienempiin ryhmiin ja ryhdyimme ajattelemaan tulevaisuutta, kulttuurin muutosta ja IODn slogania. Yhtäkkiä huomasin jälleen olevani siinä, keskustelemassa ihmisten kanssa tulevaisuudesta ja ennen kaikkea innostumassa ja innostamassa. Yhden tärkeimmän voimavaran äärellä Tiimiakatemiassa. Tullaan jälleen siihen samaiseen, iänikuiseen ydinkysymykseen; Miten saada ihmiset innostumaan ja toimimaan? Tähän en luultavasti koskaan saa suoraa vastausta, mutta mikäli joskus opin rohkaisemaan ja ymmärtämään ihmisiä niin uskon että tätä tapahtuu. Silloin tiedän todella oppineeni jotain ensiarvoisen tärkeää, joka tulee muuttamaan koko maailmaa.

 

Tekoja tämä maailma kaipaa

Ihminen on tekijä. Monen työttömän keskusteluja kuulleena tiedän, että esimerkiksi työttömää uhkaa masennus jo siitä syystä, että rutiinit puuttuvat. Se, että on töissä, on paljon laajempi kokonaisuus kuin vain työntekeminen. On aamulla herättävä tiettyyn aikaan, suoritettava tiettyjä aamutoimia, liikuttava työpaikalle jne. Ihmiset nauttivat konkreettisesta tekemisestä. Mieti hetki vaikka omaa elämääsi. Mikä fiilis sinulla on sunnuntaina kun heräät yhdeltätoista, et tee mitään muutamaan tuntiin ja sitten kolmelta alat miettimään että hetkinen, kohta on ilta ja mentävä nukkumaan. Apatia myllää. Otappa sitten sunnuntai uudelleen, mutta sillä erotuksella että vaikka heräät samaan aikaan niin lähdet aamulla lenkille tai ulos kääntämään kukkapenkkiä. Kello on kohta kolme ja susta tuntuu että voisit vaikka muuttaa maailman tänään. Samppa ja Teo on viime aikoina käynyt aamupuntilla ja jätkät on kyllä joka kerta ihan erilaisella meiningillä sitten aamukasilta kuin joku vasta herännyt jäpikkä.

Toinen perustavanlaatuinen huomio minkä kaikki Tiimiakatemialaiset varmasti tietävät ja allekirjoittavat, on tekemällä oppiminen. Tadaa! Yllättävää eikö totta. Ihminen todellakin oppii tekemällä. Lapsi oppii hahmottamaan asioita liikuttamalla niitä, rakentamalla ja hajottamalla. Moni ihminen räplää jotain kynää tai jotain muuta ajatellessaan, koska toiminta ruokkii ajattelemista. Meillä Tiimiakatemialla kaivataan ajattelemista ruokkivaa toimintaa ja siksi edellen puhun esimerkiksi legohuoneen puolesta! Me tarvitsemme huoneen joka on täynnä legoja!

 

Asenne ja toiminta, toiminta ja asenne

Kuinka usein olet kuullut lausahdusta “joo se on kiinni vaan asenteesta”? Raivostuttava lausahdus, eikö totta? Todellisuudessa sinulle sanotaan vain että ei tämä työ paskaa ole, sinä vain ajattelet siitä paskasti. Yritä siinä sitten ajatella positiivisemmin. Yksi Tekemisen taidon tärkeimpiä hoksauksia liittyy tähän.

Asenne muuttuu tekojen seurauksena.

Eli ensin teot, sitten asenne, sitten muuttuu rutiinit. Tekeminen ruokkii asennetta, joten katso tarkkaan millä ruokit. Aloita pienistä teoista, jotka saa aikaan sun mielessä muutosta hyvään suuntaan. Lisää sitä, ja huomaat että asenteesi muuttuu. Kun seuraavan kerran joku muistuttaa sinua asenteesta, niin mieti mitä pitäisi tehdä että asenteesi muuttuu. Paino sanalla tehdä.

 

Opettele tekemisen taitoja monipuolisesti

Ihminen ei ole kone. Siksi on kummallista, että esimerkiksi lukiossa painotetaan niin vahvasti tiedon osaamista, eikä tiedon soveltamista. Pelkällä tiedolla pärjää kun tilanteet on ennustettuja. Kun tulee yllättävä tilanne, joka on ennustamaton, niin pärjää taidolla. Tälläisessä tilanteessa kone menee lukkoon ja huutaa erroria, ihminen puolestaan ylittää itsensä. Treenaa toiminnan taitoja monipuolisesti. Opettele tekemään erilaisia asioita käsilläsi ja itselläsi. Ajattele mitä teet, koska se tuo elämääsi paljon syvyyttä! Kirjoita asioita, opettele uusia taitoja, tee jotain mitä et ole koskaan tehnyt. Tämä kaikki ensinnäkin rikastuttaa elämääsi ja toisekseen, myös opettaa sinulle arvokkaita taitoja joista voi olla hyötyä tulevaisuuden yllättävissä tilanteissa.

Ainoa hetki, joka sinulla on, on nykyhetki. Opettele käyttämään se viisaasti. There are no ordinary moments.

 

Lopuksi

“Kun nykyään viihtyminen on suuressa suosiossa, voisi ajattelemista suositella siis myös viihteeksi, sen elämään mukanaan tuoman hilpeyden tähden.”

Mitä tapahtuu käytännössä? Opettelen kysymään, opettelen tekemään. Tai oikeastaan, unohdan sanat ja tavoitteet ja keskityn toimintaan. Parempi selittää sitten myöhemmin. Kaikesta tekemisestä kehittyy kokemukset ja tulevaisuudessa pärjää kokemuksella. Parempi lähteä tekemään asioita. Uusia, vanhoja, kaikenlaisia asioita! Ja pilke silmäkulmassa tottakai, kysyen jatkuvasti kysymyksiä itseltäni ja muilta, löytääkseni aina vain syvemmälle elämän ytimeen. Aijjett’!

 

 

 

Henry Vesin
Matalentoinen bisnesenkeli
Osuuskunta Mittava Innovations
p. 040 734 8559
henry@mittava.fi

 

P.s. Uniklubi, ma tulen ja teen kyllä sinulle jotain!

Tagit: , , , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Double the essay!”

  1. Letim sanoo:

    Loistava essee! Arvioisin sen tuonne 4 tasolle, eli huippu. Ihan selvästi olet kehittynyt jäsentämään ja reflektoimaan asioita selkeällä tavalla.
    Tällaista pohdintaa olen niin kovasti Tiimiakatemialla kaivannut, pitää päästä syvempiin vesiin, pohtimaan ja filosofioimaan. Tiimiakatemia on äärettömän henkinen paikka, siksi kaikkien pitäisi päästä kurkistamaan esiripun taakse, tai päästä vilkaisemaan edes hetkeksi jään alle. Mieluusti ottaisin tästä tekstiä Valmentajan tieteellis-taiteelliseen vuosikirjaan. Valmista ja arvokasta tekstiä. Voi kun treeneissä keskustelun tasoa olisi tällainen kuin esseessäsi! Tämä oli lukuelämys, jolle annan suuren arvon.

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!