Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Draivi

Kirjoitettu 02.05.21
Esseen kirjoittaja: Aleksi Luukkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Draivi, voiko sisäistä motivaatiota johtaa?
Kirjan kirjoittaja: Frank Martela, Karoliina Jarenko
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nappasin seuraavaksi käsittelyyn kirjan nimeltä Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Kirjan on kirjoittanut Frank Martela ja Karoliina Jarenko. Olen muistaakseni aikaisemminkin lukenut jonkun Martelan kirjoista. Kirja kertoo sisäisestä motivaatiosta ja kuinka sitä voi johtaa. Kirja pureutuu sisäiseen motivaatioon nimenomaan työpaikan kautta ja esittelee näkökulmia, kuinka johtava työympäristö rakennetaan Johtavien yksilöiden ja sitä kautta hyvän tiimin kautta. Ihmisten motivaatiota työpaikalla tulee johtaa.

Sisäinen vai ulkoinen motivaatio

Motivaatiota on kahdenlaista. Sisäistä ja ulkoista. Itselleni sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että innostun ja pääsen flow tilaan jossakin asiassa ja en tarvitse siihen erillistä kehotusta, käskyä tai ohjausta. Se on sisäsyntyistä. Itselleni tämä sisäinen motivaatio on äärimmäisen tärkeää. Jos miettii tiimiakatemiaa niin periaatteessa noin 60 – 70% ajasta voi käyttää työhön ja projekteihin, jotka ovat oikeasti puhtaasti sisäisen motivaation synnyttämiä. Tämän lisäksi on treenejä, kirjapisteitä, viikkopalavereja ja muita ns koulujuttuja, jotka voi ajatella myös sisäisenä motivaationa. Tai ainakin niihin voi löytää sisäisen motivaation, mutta karkeasti, jos ajattelee, niin se on ulkoista motivaatiota. Tai en tiedä, että onko ulkoinen motivaatio tässä asiassa oikea termi. Kirjan mukaan ulkoisella tekijällä tarkoitetaan esimerkiksi Palkkausta tai toisessa ääripäässä jotain rangaistusta.

Kirjassa nostetaan esille neljä perustarvetta, jotka kootusti toimivat päämääränä draiviin ja sisäiseen motivaatioon.

Nämä perustarpeet ovat:

1.Vapaaehtoisuus
2. Kyvykkyys
3. Yhteenkuuluvuus
4. Hyväntekeminen

Mutta miten nämä neljä perustarvetta näkyvät omassa oppimisessa, tekemisessä ja höyrymediassa? Näihin asioihin halusin pureutua hieman tarkemmin.

Vapaaehtoisuus

Noniin. Lähdetään nyt liikkeelle siitä, että lähtökohtaisesti kaikki ovat tulleet akatemialle vapaaehtoisesti ja kaikki saa tehdä juuri sitä mitä haluaa. Itse koen, että olen saanut toimia hyvin vapaasti akatemian aikana ja keskittyä juuri niihin asioihin, joihin olen halunnut. Tiimi ja projektiryhmä on aina tukenut minua. Olen luonteeltani todella ankara itselleni enkä oikein vieläkään myönnä tai tajua sitä kuinka siistejä juttuja olemme päässeet tekemään ja tehdään jatkuvasti. Ylipäätään se, että pyöritämme höyrymediaa kahden huipputyypin kanssa, on jo itsessään siistiä. Tajuan nyt, kuinka jollain tavalla etuoikeutettu olen, kun minun ei ole tarvinnut miettiä, että teenkö tätä ns vapaaehtoisesti. Se on minulle ollut selvää alusta lähtien. Elän jollain tapaa niin omassa kuplassa, että en edes tiedä mitään muuta tapaa tehdä töitä kuin, että se olisi täysin sisäistä motivaatiota ja oma-aloitteista.

Kyvykkyys

Tämäpä onkin haastavampi aihe. Koen, että itselläni ja höyrymedialla on tässä asiassa ehkä eniten kehitettävää. Paljon tehdään oikeita asioita, mutta miten saadaan itsestämme ja tiimistämme täysi potentiaali irti. Yksi iso päänvaiva on roolittaminen ja vastuualueet. Paljon me näistä puhumme, mutta koska kaikki tekee vähän kaikkea, niin tämä on hankalaa. Veikkaan, että tämän asian kanssa tulemme painimaan ainakin koko akatemian ajan. Mutta toisaalta ei se haittaa. Se on iso opin paikka, eikä kiire ole minnekään.  Jos mennään itse meidän tuotoksiimme eli videoihin, miten kyvykkyys siellä näyttäytyy. Pääasiassa teemme hienoja videoita ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Suunnittelu ja käsikirjoitusvaihe aiheuttaa välillä meille päänvaivaa ja yhteisen vision löytäminen yksittäiseen videoon.
Tässä vaiheessa tätä esseetä piti piipahtaa linkedinin puolella ja kaivaa Jussi Riekin päivitys, joka kolahti itselle ja osuu myös tähän aihealueeseen. Jussi on myös monipuolinen video/valokuvaaja. Hän sanoi näin ”Tässä ollaan vielä alkutaipaleella niin monessa mielessä. Usein mua turhauttaa oma kykenemättömyys, mutta toisaalta mittarissa on vasta kolme vuotta”. Kommentoin tähän postaukseen, että hyvin paljon samoja ajatuksia pyörii päässä ja me on tehty höyrymediaa kolmen vuoden sijaan vasta noin 9kk. Jotenkin kuitenkin ne yhteiskunnan paineet ja muiden kokeneempien tekeminen saa oman tekemisen näyttäytymään välillä siltä, että emme ole kyvykkäitä. Tämä ajatusmalli on hyvä tiedostaa, mutta tuskin siitä irti pääsen ainakaan kokonaan.

Yhteenkuuluvuus

Tämä on kyllä ehdottomasti asia mihin akatemialla paljon panostetaan ja hyvä niin. Uskon, että täältä kasvaa työpaikoille paljon sosiaalisia ja nimenomaan yhteen hiileen puhaltavia osaajia. Kaikkihan täällä oikeastaan lähtee yhdessä oppimisesta ja tekemisestä. En ole myöskään itse ainakaan huomannut akatemialla syrjintää tai ulkopuolella jättämistä. Näin ollen myös ne ujoimmat ja hiljaisemmat ovat päässeet kasvamaan ja kehittämään omia kykyjään.

Meidän tiimimme on kyllä niin hyvä porukka ja jengi, että tässäkin voisi helposti kuplautua ja ajatella, että eihän olekaan mitään muuta vaihtoehtoa. Jos haluaa menestyä ja tehdä siistejä juttuja on pakko tutustua, luottaa ja kunnioittaa tiimiä. Höyryssä yksi meidän arvoistamme on kaverillisuus, johon liitän tämän yhteenkuuluvuuden. Kaikki saavat olla omia itsejään ja muut tukevat erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Työpäivät ovat lähes aina todella rentoja ja huumoria ei niistä puutu. Seuraava steppi höyryllä onkin saada vielä asiakkaat rennommin mukaan tähän yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Hyväntekeminen

Lähtökohtaisesti autamme asiakkaita saavuttamaan parempia tuloksia ja sitä kautta teemme siis hyvää. Mutta ollaan nyt rehellisiä. Höyrymedia ei ole vielä pureutunut hyväntekemiseen, muuten kuin esimerkiksi tuottamalla ihmisille viihdettä, kontenttia ja huumoria videoiden muodossa. Tästä esimerkkinä Viikon kuljailut sarja instagramissa. Mutta meidän visiomme tai missio ei suoranaisesti ole tehdä maailmasta parempaa paikkaa. Me emme ota tekemisellämme kantaa esim ilmastokysymykseen, politiikkaan tai vähemmistöjen oikeuksiin. Nyt kun tätä alkaa pohtimaan niin pitäisi varmaankin enemmän pureutua myös tähän aiheeseen. Ymmärrän, että hyvää voi tehdä myös monella muulla tavalla ja nostin tuohon muutaman aika ison asian, mutta en muutenkaan tiedä miten me höyrymedialla tuomme ilmi hyväntekemistä. Todella vaikea ja mielenkiintoinen aihe.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!