Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Draivi

Kirjoitettu 12.02.19
Esseen kirjoittaja: Sara Engman
Kirjapisteet: 3
Kirja: Draivi - Voiko sisäistä motivaatiota johtaa?
Kirjan kirjoittaja: Frank Martela & Karoliina Jarenko
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon kirjassa Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? oli mielenkiintoinen yritysidea jo heti esipuheessa. Pienen startup-yhtiö Bettirin toimitusjohtaja Mike Chen oli pitkään unelmoinut palvelusta, josta saisi mitä vain. Niinpä hän ryhtyi tuumasta toimeen ja laittoi pystyyn verkkosivun nimeltä “Magic”. Sivustolla oli Chenin puhelinnumero ja teksti “Tekstaa tähän numeroon saadaksesi mitä ikinä haluat”. Parissa päivässä tekstiviestejä tulikin lähes 20000. Maailmaa muuttuu niin nopeasti, että tulevaisuutta on yhä vaikeampaa ennakoida. Muuttuvassa maailmassa johtaminenkaan ei voi enää perustua käskyttämiseen ja ennalta laadittuihin strategisiin muistioihin. On päästävä tilanteeseen, jossa työntekijät päivittävät jatkuvasti osaamistaan ja ymmärrystään osaamisalueestaan. Ainoa tapa saada tämä aikaan on oppia johtamaan sisäistä motivaatiota.

Sisäinen motivaatio syntyy silloin, kun ihmisen psykologiset perustarpeet ovat kunnossa. Kirjassa esitellään neljä psykologista perustarvetta, joiden täyttyminen synnyttää innostusta, merkityksellisyyttä ja tekemisen draivia. Nämä perustarpeet ovat vapaaehtoisuuden tarve, kyvykkyyden tarve, yhteenkuuluvuuden tarve ja hyväntekemisen tarve. Uskoisin, että myös tiimissä jokaisella tulisi olla nämä tarpeet kunnossa, jotta sisäinen motivaatio löytyy ja hommat lähtevät rullaamaan. Osalla varmasti jo onkin, mutta usealla meidän tiimissä tämä ei vielä toteudu, vaikka nämä ovatkin suurimmilta osin itsestä kiinni. Vapaaehtoisuuden tarve on tiimiakatemialla helppo täyttää, sillä kaikki ovat ensinnäkin tulleet tänne omasta tahdostaan ja täällä on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavia asioita itse valitsemallaan tavalla. Toisaalta ongelma tässä on, että kaikki eivät vielä tiedä mitä haluavat tehdä. Itsekään en ole vielä löytänyt oikein suuntaa tekemiselleni.

Kotakahvila on ainoa järkevä juttu mitä teen tällä hetkellä ja mihin minulla on kiinnostusta. Sen avulla olen välillä saanut draivia tekemiselleni, kun olen saanut hoidettavakseni kodan kauppareissua tai esitteiden viemistä hotelleille. Kotakahvilan avulla olen myös pikkuhiljaa päässyt pahimmasta soittelupelosta, kun olen myynyt yrityspaketteja. Toisaalta minun pitäisi ehkä keksiä joku oma projekti, josta innostun ja josta saisin johtamisen ja vastuunoton kokemuksia. Ehkä jopa yllätykseksenikin olen huomannut, että pelkään ottaa vastuuta isoista jutuista. Mieleeni vain tulee, entä jos mokaankin tämän? Tai että ehkä joku muu hoitaisi asian paremmin. Minun pitää ehkä vain aloittaa pienistä asioista. Kun tunnen, että saan jotkin pienemmät vastuut hoidettua, osaan paremmin luottaa itseeni ja sitä kautta ottaa myös enemmän vastuuta. Tämä varmasti vie aikaa, mutta tiimiakatemia on loistava paikka oppia näitä asioita. Myös kyvykkyyden tarve on helppo täyttää tiimiakatemialla. Täällä on mahdollisuus haastaa itseään, mikäli vain uskaltaa, ja käyttää parasta osaamistaan. Mielestäni yhteenkuuluvuuden tarve toteutuu nykyään jo hyvin tiimissämme. Tunnemme olevamme samassa veneessä ja kaikki arvostavat toisiaan. Olemme myös osa koko tiimiakatemian yhteisöä. Hyväntekeväisyyden tarve on ehkä näistä vaikein, eli kuinka kokea saavansa aikaan hyvää työnsä kautta.

Draivissa olevat työntekijät ovat monestakin syystä tuottavampia. Niinpä yritysjohtajien on syytä kiinnittää huomiota johtamiseen. Jos johtajat toimivat niin kuin sisäistä motivaatioita ei olisikaan ja pyrkivät kontrolloimaan työntekijöitään tarjoamalla sopivia porkkanoita, työntekijöitä ei innosta kuin tehdä ne asiat, jotka heidän täytyy välttämättä tehdä. Mutta silloin kun työntekijät ovat draivissa, he ovat luovia ja kokeilevat oma-aloitteisesti uutta. Draivissa olevat ihmiset panostavat enemmän energiaa tekemiseensä ja saavat näin ollen enemmän aikaan. He näkevät tehtävänsä laajemmin ja oppivat nopeammin ja syvemmin. Draivissa olevat ihmiset ovat luovempia ja tuottavat enemmän innovaatioita. He työskentelevät sinnikkäämmin tehtäviensä parissa ja palvelevat asiakkaita paremmin. He vaihtavat harvemmin työpaikkaa ja heillä on vähemmän  sairaspoissaoloja. Mutta kuinka sitten saavuttaa tällainen draivi ja voiko sitä johtaa?

Paras johtaja on sellainen, joka pyrkii “häiritsemään” työntekijöitään mahdollisimman vähän. Nykymaailmassa johdon tehtävä onkin luoda parhaille osaajille parhaat mahdolliset puitteet onnistua ja sitten pysyä itse poissa tieltä. Tämä on varmasti haastavaa ja haastavaa on myös tiimin tiimiliiderinä olo. Kuinka liideri onnistuu saamaan muille tiimiläisille draivin päälle? Onko se ylipäätään liiderin tehtävä, vai kaikkien tiimiläisten? Luulen, että suuressa osassa tässä on tiimin yhdessä luomat pelisäännöt. Onko toimistoaikaa vai mennäänkö tekeminen edellä? Tuleeko myöhästymisistä keppiä? Vai onko jokin porkkana, joka houkuttelee olemaan ajoissa ja tekemään jotain? Vai lähdetäänkö liikkeelle siitä, että kaikki oikeasti haluavat olla ajoissa ja myöhästymisiä ei tule? Lähdimme itse viimeisimmästä liikkeelle ja myöhästymisiä onkin ollut melko paljon tiimissämme. Luulen, että tämä kertoo ainakin jonkin verran siitä, että kaikki eivät ehkä ole niin täysillä mukana hommassa. Itsekin olen myöhästynyt pari kertaa, koska aamulla olisi vain kiva jäädä omaan sänkyyn nukkumaan. Aina kuitenkin mieleeni tulee jokin syy, jonka takia lähteä akatemialle. Sitten pomppaan ylös sängystä ja kiireellä lähden matkaan, pari minuuttia myöhästyen.
Työntekijöille tulisi antaa vastuuta ja vapautta. Vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että työntekijä kokee pääsevänsä tekemään itseään kiinnostavaa työtä niin, että se ei tunnu pakotetulta, vaan on lähtöisin heidän omista innostuksen ja arvostuksen kohteistaan. Vapaaehtoisuutta on kolmenlaista: päämäärien omaehtoisuus eli mihin pyrkii, toimintatapojen vapaus eli mitä tekee ja tekemisen innostavuus eli mitä tekee. Johtamisen kannalta päämäärien omaehtoisuus tarkoittaa sitä, että johtajan on onnistuttava sitouttamaan henkilö hänen työnsä päämääriin. Johtajan on yhdessä työntekijän kanssa löydettävä tavoitteet, jotka ovat sekä organisaation että henkilön itsensä kannalta tavoittelemisen arvoisia. Tässäkin asiassa riittää haastetta löytää jokaiselle tiimiläiselle tavoitteet, jotka ovat sekä tiimin, että tiimiläisen kannalta tavoittelemisen arvoisia. Oppimissopimus onkin loistava työkalu auttaa löytämään itselleen sopivia tavoitteita, joista voidaan puhua yhdessä koko tiimin kanssa.

Toimintatapojen vapaus tarkoittaa vapautta päättää, millä tavalla näitä tavoitteita kohti edetään. Hyvä johtaja ei sano työntekijöille suoraan ratkaisua, vaan pyrkii kysymyksillään johdattamaan työntekijän itse oivaltamaan ratkaisun. Tähän myös tiimiliiderin ja valmentajien olisi hyvä pyrkiä ja mielestäni tämä on toiminutkin hyvin. Mieluummin keksin itse ratkaisun, kun saan sen valmiina. Tekemisen innostavuus tarkoittaa sitä, että tekeminen on itsessään kivaa eikä siihen tarvitse mitään ulkoista päämäärää. Teemme asioita hetkeen heittäytyen miettimättä sen enempää, tuottaako se mitään ulkoisesti arvokasta. Johtamisen kannalta olennaista on oppia tunnistamaan, mitkä tekijät ovat tietylle työntekijälle itsessään innostavia ja pyrkiä mahdollistamaan työntekijöille keskittyminen mahdollisimman paljon juuri häntä innostavaan työhön. Tiimiakatemialla jokainen saa itse tehdä sitä, mikä kiinnostaa, joten tämänkin ainoa ongelma on se, että ei tiedä mikä itseään kiinnostaa.

On kuitenkin syytä muistaa, että työntekijän kannalta vapaaehtoisuuteen perustuva organisaatio tarkoittaa suurta vastuuta. Kun pääsee itse tekemään päätökset, on myös ihan eri tavalla vastuullinen toiminnastaan kuin suoria käskyjä mekaanisesti toteuttaessaan. On opittava itsenäiseen päätöksentekoon. Vapaaehtoisuuteen perustuva organisaatio siis edellyttää työntekijöiltään aivan eri tavalla itsenäistä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä sekä proaktiivista oman tekemisen kehittämistä. Tiimiakatemialla jokaisen tiimissä on tehtävä päätöksiä ja kannettava niistä vastuu. Sisäistä motivaatiota voi siis johtaa ja sen saavuttamiseen löytyy keinoja. Motivaation ja draivin löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Itse en ole tiimiakatemialla päässyt vielä kovinkaan hyvään draiviin, mikä näkyy siinä, että joskus aikaa saattaa mennä esimerkiksi kaverille jutusteluun ja siihen, että koittaa miettiä mitä tekisi ja sitten lopulta ei teekään mitään. Sisäistä motivaatiota minulla ei tällä hetkellä oikein löydy mihinkään muuhun kuin tanssiin. Olen innostunut siitä niin paljon ja aina tunnin jälkeen on hyvä fiilis, vaikka päivä olisi ollut sitä ennen kuinka huono. Harjoittelen sarjojamme ihan huviksi vapaa-ajallakin, koska se on kivaa ja se kuuluukin tekemisen innostavuuteen. Joku tällainen asia pitäisi löytää, mitä voisin tiimiakatemiallakin tehdä innoissaan ja johon jaksaisi perehtyä muutenkin vaan. Tahdon löytää tiimiakatemialle samanlaisen draivin kuin minulla on tanssissa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!