Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Drive

Kirjoitettu 15.10.15
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 2
Kirja: Drive: The Surprising Truth About What Motivates Us
Kirjan kirjoittaja: Daniel H. Pink
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämä on yksi ekoista johtamisajattelun kirjoista, joita olen lukenut sinä aikan kun toimin Inton tiimiliiderinä. Ehkä siksi kirjan opit upposivat minun ajatteluun kuin kuuma veitsi voihin. Luin kirjan keskellä metsää kun olin yksin mietiskelyretriitissä. Siellä oli hyvin aikaa ajatella kirjan asiat useampaan kertaan läpi, joskin johtamiskokeilujen tekeminen yksin metsässä ei onnistu.

Kirjan pointti on pitkälti se että johtamisopit ovat vanhentuneita, nykyään ei tiedetä miten muita motivoidaan. Samoja keinoja käytetään yhä mitä teollistumisen aikana käytettiin, vaikka johtamisesta on huomattavasti enemmän tutkimustietoa nykyään. Kyllähän vanhat johtamisen keinot toimivat, eihän niitä muuten käytettäisi. Ongelma tulee vastaan kun yritetään käyttää yksinkertaiseen suorittavaan työhön sopivia motivaattoreita luovuutta vaativaan ajatustyöhön.

Perinteinen motivoinnin keino on lyhytaikainen palkitseminen. Lyhytaikaisessa palkitsemisessa on tutkimuksenkin mukaan negatiivisia vaikutuksia varsinkin ajatustyössä. Koiralle voi opettaa temppuja tällä keinolla, mutta ihminen on vähän älykkäämpi olento. Silti usein käytetään tätä keinoa kun halutaan että joku muu tekee jotain. Mitä käy, jos palkkio on liian pieni. Tekijä kokee että ei ole valmis tuhlaamaan aikaansa niin pienen palkkion vuoksi. Mikäli palkkio on liian suuri, sokaisee palkkio tekijän. Silloin tekijä saattaa käyttää kyseenalaisia keinoja lopputuloksen saavuttamiseksi. Tästä hyvä esimerkki on röyhkeä myyjä jonka ainoa tehtävä on saada asiakas ostamaan, vaikka pitkällä tähtäimellä yritykselle olisi hyödyllisempää että myyjä auttaisi asiakasta ja loisi tämän kanssa asiakasuhdetta. Veronkierto on toinen asia missä ihminen käyttäytyy epäeettisesti rahan kiilto silmissään.

Palkkiolla on myös yksi iso taloudellinen ongelma. Kun annat kerran tehtävästä palkkion, tulee siitä oletusarvo, eikä tehtävää haluta tehdä enään ilman palkkiota. Tämä saattaa päteä, jopa töihin joiden tekemisestä työntekijä on ennen nauttinut. Usein kuulee sanottavan että paras tapa pilata harrastus on ruveta tekemään rahaa sillä. Tottakai ihminen välittää rahasta. Jokainen haluaa tulla toimeen. Palkkiota pitäisi maksaa tarpeeksi jotta sitä ei tarvitse ajatella.

Lyhyt aikainen palkitseminen on toki oiva keino liukuhihnamaiseen työhön, jossa nopeus ja lopputulos ovat tärkeimpiä. Tämmöisessä työssä kannattaa ehdottomasti antaa tekijälle mahdollisimman paljon autonomiaa, koska pohjimmiltaan palkkiotoiminta riistää heiltä todella paljon heidän autonomiaa. He myyvät omaa vapauttaan rahaa vastaan. Anna autonomiaa kehittää toteutusta omaan tyyliin sopivaksi, anna vapaus pitää taukoja ja tehdä niin pitkiä, tai lyhyitä sessioita kuin tekijä haluaa.

Luovassa monimutkaisessa ajatustyötä vaativassa projektissa palkkion esitteleminen etukäteen kannustaa epäeettiseen ja kyseenalaiseen toimintaan ja on siksi hyvin riskaapeli motivaattori. Koita motivoida tekijää muilla keinoilla.

  • Tee tehtävästä mahdollisimman mielenkiintoinen.
  • Painota tehtävän tärkeyttä isommassa kuvassa silloin voit myös painottaa deadlinea. Tämä on näistä syistä tärkeää, siksi se on tehtävä tähän mennessä.
  • Palkitseminen on oikein mukava asia, kunhan sen tekee vihjeitä antamatta vasta kun tehtävä on suoritettu. Tällöin palkkio on hyvä ele ja ansaittu, eikä se aiheuta negatiivista vaikutusta tehtävää tehdessä.
  • Sanallinen kiitos voi olla yllättävän tehokas.
  • Anna palautetta. Ihminen nauttii kun kehittyy ja oppii, palautteen saaminen on iso osa oppimisprosessia. Palautteen tulisi olla informatiivista, joten ei ole hyvä keskittyä vain lopputulokseen.

Keskeinen tajuaminen omasta motivaatiosta ja toiminnasta oli se että itse olen keskittynyt liikaa palkkion jahtaamiseen. Tekemisestä on puuttunut itseä kiinnostavat asiat. En koe tekemistäni merkitykselliseksi, koska en näe suurempaa kuvaa, mahdollisuutta tulevaisuudessa. Vaikka minulla on autonomia valita mitä teen, koen että en ole vapaa, vaan pakotettu tekemään asioita mistä tulee rahaa.

Tämän ymmärrettyä olen voinut paremmalla mielellä keskittyä tiimiliiderinä toimimiseen. Teen tätä tiimiläisten hyväksi, ja olen itse valinnut että olen tähän ryhtynyt. Jos tiimi onnistuu, niin minä olen onnistunut. Tiimin onnistuminen on minulle se suurin palkkio mitä voin saada työlleni. Olen huomannut että onnistumisia tulee, kun olen valmis näkemään vaivaa ja käyttämään aikaa tiimin johtamistoimiin.

Tiimi tasolla olemme monesti myös tehneet todella typerästi. Olemme väkisin pilanneet vapauden tunteen ja luoneet pakotteita tehdä asioita jotta saavutamme, jotain mikä ei ole tuntunut tärkeältä.

 

Mestaruus

Driven mukaan parhaat taiteilijat ja huippu-urheilijat, joilla on pisin ura pyrkivät mestaruuteen. Tavoite on jotenkin isompi, kuin vain kisojen voitto ja ennätyksen rikkominen. Nämä alojensa menestyneimmät tiedostavat sen että aina voi olla parempi ja se voi olla joskus vähän turhauttavaa. Tavoittamattomissa oleva mestaruus ei kuitenkaan ole se tärkein asia, vaan se itsensä voittamisen tunne ja flow mikä seuraa kovasta työstä.

Tämän kirjan johdosta ymmärrän vähän paremmin mistä Lokki Joonatan kirjassa oli kyse. Lokki Joonatan piti lentämisestä. Hän ei kuitenkaan pyrkinyt mihinkään tiettyyn tavoitteeseen, hän vain  halusi olla aina vain parempi lentämään. Lokki Joonatan teki sitä mistä piti ja pyrki aina vain paremmaksi siinä, siksi hän eli onnellisen elämän. Loppujen lopuksi hän myös oli parempi lentäjä kuin kukaan muu lokki. Ennen kun hän oli tehnyt tiettyjä juttuja vallitseva uskomus oli että sellaiset jutut olleet mahdollisia lokeille.

Muille lokeille Joonatan oli mestari lentämisessä mutta itse hän ei kokenut niin. Mestaruus on loputon, aina voi olla parempi, aina voi tietää enemmän, eikä koskaan voi tietää mistään kaikkea. Merkittäviä ovat ne ihmiset ja lokit jotka keskittyvät mestaruuden tavoittelemiseen vaikka tietävät etteivät voi sitä saavuttaa. Tällaiset ihmiset vievät kehitystä eteenpäin enemmän kuin muua ja nauttivat siitä. He ovat pioneereja, he näyttävät mikä on mahdollista. Heidän työstään voi heidän jälkeen tulevat oppia, he ovat näyttäneet että tämä on mahdollista. Dokumentaation avulla on voitu tallentaa opit ja jakaa niitä eteenpäin vielä heidän kuoltuaan.

Heitä kutsutaan mestareiksi, vaikkeivat koskaan itse kokeneet saavuttaneensa mestaruutta. Ikään kuin Lokki Joonatan joka saavutti mestaruuden vasta kuoltuaan.

 

Miksi teemme jotain työtä?

Myynti on Intolle ollut aina todella hankala paikka. Oikein kukaan ei haluaisi tehdä sitä. Ja nyt on ollut käsillä iso projekti jossa on pakko ollut myydä. Projektin nimi on Millio 24H johon tarvitaan toimeksiantajat. Pohdin että miten ihmiset motivoidaan tähän. Lähdin kokeilemaan hyvän tekemiseen vetoamista. Sanoin tiimille että olemme tekemässä Milliolle isoa palvelusta. Tehdään heille ikimuistoinen kokemus, jota he eivät unohda ikinä. Ilokseni olen huomannut että tämä motivaation keino on toiminut, ainakin joillekkin yksilöille. Osalla on niin kova palo kehittää itseään myynnissä, joten ovat pistäneet itsensä niin kovasti likoon, että myynnistä on tullut ihan mukavaa puuhaa.

Visio tai tarkoitus meidän tiimille ei voi olla oman opin pumppaamista. Se ei vaan riitä motivaattorina pitkälle. Emme voi tuntea ylpeyttä siitä että tulemme joka päivä tekemään hommia itsekkäästi oman oppimisen takia. Joskin oma kehittyminen on kyllä hyvä tunne. Olen ruvennut miettimään että tiimin tarkoitus tulisi olla jotain sellaista mistä voisimme oikeasti olla ylpeitä esim. työllistäminen, ekologia, uuden liiketoiminnan käynnistäminen yms. Hyvän tekemisestä on helppo olla ylpeä.

 

Käytäntöön satunnaisia ideoita

Jorypalautteeseen mukaan otettava vapauden mittari: Kuinka vapaaksi koet itsesi Intossa asteikolla Pohjoiskorean vankileiri – Woodstock.

Sägmeister vuosi. Miksi odottaa vanhaksi että pääsee eläkkeelle, kun voi ottaa eläkeestä 5 vuotta pois ja ripotella ne pitkin poikin työikää. 5 vuotta tarkoittaa vuoden vapaata n. 7 vuoden välein.

Olen pyytänyt tiimiä valmistautumaan vision synnyttämiseen tutustumalla visioon liittyävään teoriatietoon. Yhdessä tiedämme enemmän. Minkälainen visio on hyvä? Minkälainen visio tuottaa halla yritykselle? Mikä on vision tarkoitus?

Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!