Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ei enää koskaan yksin & paras mahdollinen joukkuepelaaja

Kirjoitettu 31.07.17
Esseen kirjoittaja: Harri Mustonen
Kirjapisteet: 4
Kirja: Ei enää koskaan yksin - teen ja opin tiimissä & Paras mahdollinen joukkuepelaaja
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen & Patrick Lencioni
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Timo Lehtosen mukaan tiimissä tekeminen on hauskempaa ja tehokkaampaa. Opitaan yhdessä erilaisia tietoja ja taitoja, sekä lisäksi kehitytään hyviksi tiimipelaajiksi. Opitaan hallitsemaan kaaosta ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Millainen sitten on paras mahdollinen joukkuepelaaja? Patrick Lencionin kirjaan Paras mahdollinen tiimipelaaja on koottu tiimiläisen kolme parasta ominaisuutta. Ne ovat nöyryys, nälkä ja älykkyys. Avataan näitä käsitteitä pian lisää. Toimivaan tiimiin tarvitaan tietysti myös paljon muuta kuin nöyriä, nälkäisiä ja älykkäitä yksilöitä. Kirjassa kyseenalaistetaan paljon sitä, että voiko vastaus tiimiläisen parhaista ominaisuuksista olla noin yksinkertainen. Kuitenkin se todetaan yksinkertaisuudessaan hyväksi pohjaksi toimivalle tiimille. Uskonkin, että tiimin toimintahäiriöistä päästään helpommin yli kun perusta on kunnossa. Kun yksilöt ovat nöyriä, nälkäisiä ja älykkäitä.

 

Nöyryys

Ihmisiä jolta puuttuu nöyryys, on kahta tyyppiä. On tärkeää ymmärtää, että ne ovat erilaisia keskenään ja vaikuttavat tiimiin eri tavoin. Toinen laji on avoimesti ylimieliset ihmiset, jotka keskittyvät vain itseensä. Heidät on helpompi huomata, koska he usein rehentelevät asioilla ja janoavat huomiota. Tällaista ihmistä ohjaa ego, joka heikentää tiimiä aiheuttamalla mielipahaa ja hajaannusta, sekä harrastaa politikointia.

Toinen tyyppi on ihminen, jolta puuttuu itseluottamusta. He ovat kuitenkin jalomielisiä ja myönteisiä muiden joukossa. Heillä on kuitenkin taipumus vähätellä omia lahjojaan ja omaa panostaan. Sellainen ei kuitenkaan ole nöyryyttä. He eivät ole ylimielisiä ihmisiä, mutta heidän kyvyttömyytensä ymmärtää omaa arvoaan on kirjan mukaan myös rikkomus nöyryyttä vastaan. Tällainen nöyryydenpuute on vähemmän huomiota herättävä, mutta vahingoittaa toiminnallaan tiimejä, koska he eivät puolusta omia mielipiteitään tai he eivät saa kiinnitettyä muiden huomiota näkemiinsä ongelmiin.

 

Nälkä

Nälkäiset ihmiset tavoittelevat enemmän asioita tehtäväksi. He haluavat oppia uutta ja ottaa lisää vastuuta. He etsivät jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja ovat motivoituneita ja ahkeria työntekijöitä. Nälkäinen yksilö ei myöskään halua, että hänet havaittaisiin laiskuriksi.

On täysin ymmärrettävää, että nälkäisiä ihmisiä halutaan tiimiin. On tärkeää kuitenkin ymmärtää, että aina nälkä ei ole parhaaksi tiimille. Nälkä voi olla ohjautunut itsekkäällä tavalla, joka taas ei ole hyväksi tiimille. Myös joidenkin ihmisten nälkä on voinut mennä äärimmäisyyksiin ja työnteko on ihmiselle liian tärkeää. Se hallitsee hänen elämäänsä liikaa ja kaivertaa identiteettiä. Harvoin tuottamattomat ihmiset jätetään kuitenkaan huomiotta, sillä he erottuvat joukosta ja aiheuttavat erimielisyyksiä muissa. Johtaja saattaa kuitenkin pitää tällaista tuottamatonta ihmistä esimerkiksi hyvänä ja nöyränä tyyppinä, jolloin hänen nälänpuutettaan ei oteta selkeästi esille.

 

Älykkyys

Älykkyys ei liity tiimin yhteydessä älylliseen kapasiteettiin vaan sosiaaliseen älykkyyteen. Eli yksinkertaiseen maalaisjärkeen ihmisten suhteen. Sosiaalisesti älykäs ihminen on asiallinen ja valpas tiimin kanssakäymisessä. He esittävät kysymyksiä, kuuntelevat mitä muut sanovat ja osallistuvat aktiivisesti mukaan keskusteluihin. Heillä on myös usein taito nähdä mitä ryhmätilanteessa tapahtuu kokonaisvaltaisesti ja miten muiden kanssa kannattaa menetellä, jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että sosiaalisesti älykkäät henkilöt voivat käyttää lahjojaan niin hyvässä kuin pahassakin. Eli esimerkiksi henkilö joka on sosiaalisesti älykäs ja omaa etuaan ajava, voi helposti manipuloida muita ihmisiä siihen tarkoitukseen.

 

3 hyvettä yhdessä

Nämä kolme hyvettähän näyttävät melko ilmeisiltä. Ne eivät ole ainutlaatuisia yksittäisinä ominaisuuksina, vaan kaikkien kolmen yhdistelmänä. Kirjan mukaan mikäli yksilöltä puuttuu yksikin näistä hyveistä, vaikeutuu tiimityö jo merkittävästi. Vaikka asiat näyttävätkin ilmeisiltä paperilla, voit nyt hetken miettiä oman tiimisi yksilöitä. Onko heillä puutteita näissä ominaisuuksissa? Tai onko sinulla puutteita näissä ominaisuuksissa?

Hyvät yksilöt eivät kuitenkaan ole takuu toimivalle tiimityölle. Google on tutkinut paljon tiimityöskentelyä ja ovatkin yrittäneet selvittää tekijöitä, mitkä tekevät toisista tiimeistä menestyvämpiä. Tekniikka & talous lehdessä julkaistiin artikkeli Googlen tekemästä tutkimuksesta, jossa analyytikoiden ja henkilöstöhallinnon ennakkoarvio oli täysin väärässä. Ennakkokäsitys oli, että menestyvä tiimi teknologiayrityksessä syntyy kun tiimissä yhdistyy parhaat insinöörit, kaupalliset osaajat ja alansa huippua edustava tohtori. Mielestäni hieman huvittava ennakkokäsitys, sillä tiimityöskentely ei ole tapana uusi. Ei tähtipelaajilla varustettu jääkiekkojoukkuekaan ole menestyvä tiimi ellei yhteistä kulttuuria osata luoda.

Googlen arvion mukaan tiimityöskentelyyn vaikuttaa viisi olennaista tekijää.

  • Luottamus: Jäsenet saavat työtehtävät tehtyä aikataulun ja tavoitteiden mukaisesti.
  • Rakenne ja selkeys: Tiimin tavoitteet ja roolit ovat jokaisen tiedossa.
  • Tarkoitus: Työ luo jokaiselle ryhmän jäsenelle henkilökohtaisen merkityksen.
  • Vaikuttavuus: Työllä uskotaan olevan päämäärä ja tarkoitus.
  • Psykologinen turvallisuus: Tiimin jäsenet uskaltavat kommentoida, kysyä ja kyseenalaistaa avoimesti pelkäämättä seurauksia.

Niin kuin tiimipelaajan kolme parasta ominaisuutta, tämäkin tutkimustulos näyttää yksinkertaisilta ja melko ilmeisiltä. Tiimityöskentely ei ole paperilla vaikeaa, vaan se on paljon yksinkertaisia tekoja. Mikäli kuitenkin tiimi on rakennettu nöyristä, nälkäisistä ja sosiaalisesti älykkäistä ihmisistä helpottuu esimerkiksi tiimin tavoitteiden, päämärän ja tarkoituksen luominen varmasti.

On mukavaa huomata taas kerran, kuinka paljon me tiimiakatemialaiset olemme oppineet jo tiimityöskentelystä ja tiimien muodostamisesta. Se on varmasti meidän yksi isompia voimavarojamme tulevaisuudessa ja toivottavasti Tiimiakatemia valmistaa vielä jatkossakin mahdollisimman monta parasta mahdollista joukkuepelaajaa.

Mitä sitten tapahtuu kun tiimi ei lähdekään lentoon? Mistä se johtuu? Tiimiakatemialla tietysti haasteena on se, että tulemme hyvin erilaisista lähtökohdista opiskelemaan. Monet tulevat perinteisestä koulumaailmasta ja meille on syntynyt hyvinkin vahvoja mielenmalleja oppimisesta. Siirtyminen yrittäjyyteen ja liike-elämään onkin yksi suurin taistoista johon meitä pyritään kolmen ja puolen vuoden aikana kasvattamaan. Emme ole enää opiskelijoita, olemme yrittäjiä. Tämänkin takia uskon, että tiimiakatemialla aloittavat opiskelijat eivät ole aluksi kovin nälkäisiä, nöyriä tai sosiaalisesti älykkäitäkään. Olemme tietämättömiä. Tämän matkan aikana osa löytää ihan uudenlaista nälkää itsestään tukiverkoston avulla ja osa oppii käsittelemään ihmisiä paremmin. Kaikkien matka ei kuitenkaan mene samalla tavalla, Johannes Partasen mukaan lopulta ”paska tippuu rattaista”. Ne ovat ehkä sitten yksilöitä, jotka eivät löydä nälkää tekemiseen ja ovat epäkunnioittavia muita yksilöitä kohtaan. Tai ehkä he eivät löydä merkitystä omalle tekemiselle, sekä tiimin toiminnalle ja päättävät muuttaa suuntaa.

Patrick Lencioni on kirjoittanut myös kirjan Viisi toimintahäiriötä tiimissä.

  1. Luottamuspula
  2. Tulosten huomiotta jättäminen
  3. Konfliktien pelko
  4. Vastuun välttely
  5. Sitoutumisen puute

Nämä toimintahäiriöt voi vahvasti yhdistää googlen tekemään tutkimukseen. Yhtäläisyyksiä löytyy paljon. Mielestäni luottamuspula on näistä kohdista kaikista myrkyllisin. Luottamuksen puute vaikuttaa vahvasti myös kaikkiin muihin osa-alueisiin. Hyvin monen mielenmalli tiimiakatemialle tultaessa on, että tulen opiskelemaan. Teen mitä opettaja minulta vaatii, enkä sitäkään kovin määrätietoisesti. Haasteemme ja samalla voimavaramme onkin, että tiimiemme täytyy luoda itse oma kulttuurinsa ja tarkoituksena. Hyvin harvoin ollaan kertomassa mitä seuraavaksi tulisi tehdä. Tämän yhteisen matkan muodostaminen luokin onnistuessaan vahvan luottamuksen tiimin sisälle. Kaikki eivät kuitenkaan selviä tästä matkasta, sillä kulttuurin muutos saattaa olla liian suuri ja luottamus koko systeemiin horjuu.

 

Miten asioita saadaan eteenpäin? Tekemiseen keskittyessä kulttuuri tiimin ympärille syntyy vähän kuin itsestään. Tiimin toimintatavoista täytyy puhua, eikä se ole puppua, se on hyvin tärkeää. Kuitenkin kun on tekemistä, nämä keskustelut syntyvät aidommin. Johonkin tarpeeseen.
Lehtosenkin kirjaan on kasattu 6 asiaa, mistä täytyy huolehtia, jotta asiat etenevät.

  1. Yhteinen ymmärrys siitä mitä tehdään ja miksi sitä tehdään
  2. Henkilökohtainen pohdinta siitä miten yhteinen tekeminen tulee vaikuttamaan yksilön elämään ja arkeen.
  3. Määritetään tarkasti toiminnan tavoitteet ja päämäärät. Kaikkien tulee pystyä sitoutumaan niihin.
  4. Kaikki merkitsevät kalenteriin teot, mitkä pitää tehdä, jotta tavoitteisiin päästään.
  5. Seurataan tarkasti, että teot tehdään ja niissä pysytään aikataulussa.
  6. Juhlitaan yhdessä pääsemistä tavoitteisiin ja nauretaan epäonnistumisille.

Edelleen yksinkertaisen näköisiä asioita paperilla, mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Mutta mitä jos tiimissä olisi ainoastaan nöyriä, nälkäisiä ja sosiaalisesti älykkäitä joukkuepelaajia? Olisiko nousu tiimiytymisen portaita vähemmän kivinen? Uskon, että olisi. Ihan jokaisen pahin heikkous on kuitenkin pelko.

Pelko omasta epäonnistumisesta, pelko muiden sanomisista, pelko siitä, että omat mielipiteet ovat jollain tavalla vääriä. Pelot voi kuitenkin voittaa ja se onkin tiimin yksi tärkeimmistä tehtävistä. Ei tarvitse olla yksin. Viisaasti käytettynä pelko on hyvä keino kehittymiselle sillä usein se auttaa pääsemään lopputulokseen. Myönteiset ja kielteiset tuntemukset voivat osoittautua hyödyllisiksi, sillä itseä tarkkailemalla voi oppia mitkä tuntemukset edeltävät onnistumista. Jotta onnistumisia tulee, onkin uskallettava uskoa itseensä, muihin ihmisiin, uskoa tavoitteisiin ja päämääriin, sekä Tiimiakatemian tai oman organisaatiosi malliin. Pelon vuoksi katsomme myös usein asioita sormien välistä. Usein tästä hyötyy yksilöt, jotka eivät ole nälkäisiä, nöyriä tai sosiaalisesti älykkäitä.

Paras mahdollinen joukkuepelaaja –kirjassa käydään läpi myös keinoja, miten tällaisia yksilöitä voidaan löytää ja mitä asioita rekrytoinnissa kannattaa ottaa huomioon. Haluan kuitenkin vielä lopuksi saada sinut ajattelemaan hieman oman pääsi sisällä. Miten me Tiimiakatemialla voisimme rekrytoida keskuuteemme yhä enemmän nälkäisiä, nöyriä ja älykkäitä yksilöitä? Uskon itse, että liiketalouden pääsykoe ei meille näitä vastauksia harmillisesti anna. Tai mikäli olet esimerkiksi työelämässä, osa tiimiä tai tiimien muodostaminen yksinkertaisesti kiinnostaa sinua, mieti millä keinoin sinä pyrkisit löytämään näitä parhaita mahdollisia tiimipelaajia ympärillesi.
Kiitos lukemisesta!

Harri Mustonen
harri@aitoidea.fi
044 988 0443

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!