Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Eläköön erilaisuus!

Kirjoitettu 10.12.15
Esseen kirjoittaja: Teo Tarri
Kirjapisteet: 2
Kirja: Eläköön erilaisuus!
Kirjan kirjoittaja: Barbara Prashnig
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 1.5. Oppimisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ja sehän on juuri kuin oppimisen guru Barbara Prashnig sanoo, meillä kaikilla on mahdollisuus oppia ja ottaa oma elämä haltuun! Koen, että aksulaisena oppimisen erilaisuuden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää ymmärtääkseen oppimisen hitautta. Meillä on kuitenkin ympärillämme erikoinen oppimisympäristö, jonka toiminan prosessinomaisuuden ja riippuvuussuhteiden ymmärtäminen helpottaa selviytymistä kaiken kaaoksen keskellä. Lisäsin loppuun aiemmin SOL France tapahtumaan kirjoittamani blogipostauksen aiheeseen liittyen.

Oppiminen on aina prosessi, joka johtaa kokemuksen muuntamiseen. Oppimisprosessi avaa uusia mahdollisuuksia ja parhaassa tapauksessa muuntaa käyttäytymistä. Täten oppiminen on ikään kuin oman tietoisuuden rakentamista. Ajatukset ovat irrallisa, kunnes ne saadaan sidottua aiempiin kokemuksiin.

Opetuksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään uutta tietoa. Asian muistaminen ja oikeiden vastausten antaminen ei merkitse sitä, että oppija oppii ja ymmärtää käsiteltävän asian. Tietäminen edellyttää asian ymmärtämistä sekä sisäistä oivallusta tai näkemystä asian luonteesta.

Opetuksen teoria voidaan jakaa kahteen valtasuuntaukseen, jotka ovat realistinen ja konstruktivistinen malli. Näitä erottavat käsitykset todellisuuden, tiedon ja oppimisen luonteesta, sekä oppimisen ohjaajan vallankäytön sekä oppijan autonomian suhteesta. Näitä kahta teoriaa pidetään länsimaisen kasvatuksen perusteemana. Realistinen malli kuvaa yleissivistävän kasvatuksen ihanetta, kun taas konsturktivistinen malli tukeutuu älyllisen vapauden tärkeyteen. Realistisen lähestymistavan mukaan opetuksen pyrkimyksenä on, että ihminen on kosketuksissa todellisuuden kanssa kokemuksellisesti, käytännöllisesti sekä käsitteellisesti. Todellisuus ei riipu oppijan käsityksistä, vaan hänen hänen käsityksensä tulisi saada samansuuntaiseksi olemassa olevan todellisuuden kanssa.

Konstruktivismissa painopiste on taas siinä, mitä oppija itse aktiivisesti rakentaa ja tuottaa, ei siinä, mitä hän opetuksen kautta vastaanottaa. Oppijan tuottamia ajatuskonstruktioita ei arvioida sen perusteella, mite hyvin ne vastaavat todellisuutta, koska jokaisen oppijan todellisuus määräytyyy hänen omien ajatustensa pohjalta. Oppimisen ohjaajan tehtävänä ei ole johtaa oppijaa oikeisiin käsityksiin asioista, koska ei ole olemassa ehdottomia kriteereitä käsitysten todenperäisyydelle. Uskon, että ihminen luo itse oman maailmansa ja on oman elämänsä keskiössä. Sillä jos et sinä niin kuka sitten?

 

Ihminen oppii mitä vain, jos saa oppia omalla tavallaan. Olemme kuulleet mitä ihmeellisimpiä oppisihmeitä maailmalta. Mielestäni kirjailija ja moniosaaja Tim Ferris on filosofian ilmentymä. Hänellä on hallussaan Guinness World Recordseja tango käännöksistä kiinalaisen kickboxingin mestaruuteen. Siksi olen kehittänyt itselleni malleja oman toimintani ja priorisoinnin tarkastelun

He yltävät parempiin suorituksiin, jos heidän työskentelyolosuhteensa sopivat heidän mieltymyksiinsä. Ihmiset voivat siis oppia kaikenlaisia asioita, jos käytettävät opetusmenetelmät vain vastaavat heidän oppimismieltymyksiään. Jos ihmisten erilaisuutta arvostetaan ja hyödynnetään oppimisprosesseissa ja taitojen hankkimisessa, oppimistulokset ovat tällöin myönteisiä. Oppijat kokevat mielihyvää silloin kun he oivaltavat oppineensa jotain uutta.Tällöin heidän motivaationsa lisääntyy ja he tuntevat olevansa itse vastuussa oppimisprosessistaan.

Tiedon omaksuminen riippuu paljolti siitä, kuinka ihmiset suhtautuvat siihen. Kun oppijoita opetetaan heidän omalla oppimistyylillään, huomataan heti käyttäytymisen muuttuvan myönteisempään suuntaan ja tuloksien parantuvan. Ihmisen oppimistyylit jaotellaan karkeasti neljään ryhmään. Oppija voi olla visuaalinen, auditiivinen,taktiilinen tai kinesteettinen. Visuaalinen oppija omaksuu uutta tietoa havainnoimalla ja tarkkailemalla ympäristönsä tapahtumia. Tällöin näköaistista tulee erittäin tärkeä oppimisen kannalta. Auditiivinen henkilö oppii helposti asiat kuulonsa avulla ja pystyy muistamaan 6 monimutkaista kuultua tietoa. Taktiilinen oppija oppii käsin koskemalla ja tekemällä, jolloin hän on vuorovaikutuksessa esineiden ja ihmisten kanssa. Kinesteettiselle oppijalle on tärkeää liike ja koko kehon osallistuminen tekemiseen. Oppijaa ei voi jakaa tiettyyn ryhmään, vaan jokaisella ihmisellä jotkin oppimistyylit ovat suuremmassa roolissa kuin toiset.

Perinteinen korkeakouluopetus ja aikuiskoulutus perustuvat paljolti tiedon omaksumiseen kuulo- ja näköaistin avulla. Tekemällä oppiminen ja kokeileva oppimineneivät ole yhtäsuuressa roolissa. Kuuntelemalla oppiminen on useimpien ihmisten kohdalla haastavin tapa muistaa monimutkaista tietoa. Visuaaliset oppijat pystyvät muistamaan noin kaksi viidesosaa lukemastaan tai näkemästään tiedosta. He muistavat paremmin kuvia, piirroksia, graafisia esityksiä ja symboleita. Suurimmiksi oppijaryhmiksi voidaan lukea taktiiliset ja kinesteettiset oppijat. Useasti oppijat oppivat tehokkaimmin ja muistavat parhaiten asioita, kun he tekevät jotain käytännössä, esimerkiksi leikkivät tai tekevät käsillä.

 


 

 

I have written also a blogpost about learning processes in Tiimiakatemia

We are who we think we are

We learn to speak ourselves as Entrepreneurs rather than students, and tend to head to office rather than school. Couse we act like we think. In Tiimiakatemia the learners are guided by coaches not teached by teachers. We do stuff that matters and things from where we can learn.

Teampreneurs are built to trust on processes.

For a penguin (freshman) the “trust on process” is the saying with pinch of community humour and comprehension. Been there done that, we could say. All in all there are three main processes that every learner faces.

1) Team’s learning
2) Individual’s learning
3) Teamcompany’s learning

We start building trust to unknown people around us by dialogue training sessions, where we at first start learning business. At first the team works as a platform for new ideas and we try to make solutions and rules good for everyone. We meet customers, read and do tasks the team sets. During the months and years we find through our own paths the important things to us. Every team faces minor and major conflicts. Usually at the second year teams face breaking point through a trusted based conflict. Then team members normally found out can they commit or not.

Individual process starts right away at door step of Tiimiakatemia. Stereotypes and mental models about school and way of learning are crushed. Learning can really start after learner admits that he need to change. We grow learning by doing and feedback we’re giving and given. After a while starts a journey to inner self. Who am I? Then we start asking why? We reflect our doings and create rather than find ourselves.

And then there is for sure the business side. We create ideas and form them into a concrete products. We expand and develop materials and metrics of working. As time goes by teamcompany creates it’s own culture from which the younger teams tend to copy. We network continuously with other teamcompanies and learn from others.

We are not held by liabilities. By those we mean fewness of strict rules of doing things in practise and curriculum. Teampreneurs learn to build up their own calendar, arrange meetings and test projects. Our 3,5 years lasting studies are great insight to business and learning. Tiimiakatemia is not just a school or incubator, it is a place to start a life lasting learning.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!