Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Elämä kuosiin Hintsan opeilla

Kirjoitettu 13.06.18
Esseen kirjoittaja: Anna-Mari Back
Kirjapisteet: 3
Kirja: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tutuksi tullut mielikuva työelämässä huippumenestyneestä ihmisestä on juurikin sellainen, joita Aki Hintsan kirjassa, voittamisen anatomia, kuvaillaan. He tekevät pitkää päivää ja saattavat olla kärttyisiä sekä väsyneitä, aina kiirehtimässä paikasta toiseen. He antavat kaikkensa työlleen oman terveytensä uhalla. Ruokavalioon ei kiinnitetä huomiota, yöunet ovat lyhyitä, työpäivät ovat liian pitkiä, omaa aikaa ei ole ja perheelle tai ystäville ei jää energiaa. Tällaisia tarinoita löytyy niin businessmaailmasta kuin ihan tavallisimmistakin töistä. Olen itse kotoisin maalta ja nähnyt monta huonosti päättynyttä tarinaa, kun stressi ja burnout maatilan pyörittämisestä ovat päättyneet kuolemaksi.

Kukaan ei toivo omalle kohdalleen tapahtuvan näin. Ihmiset haluavat nauttia työstään ja vapaa-ajastaan ja pitää niiden välillä tasapainon, mutta on aivan liian helppoa lipsahtaa huonojen tapojen puolelle, jotka ovat pois hyvinvoinnistamme. Pitkän työpäivän jälkeen ei jakseta valmistaa terveellistä ruokaa itselle vaan mennään helpoimman kautta ja haetaan ravintolasta tai kaupasta valmis ruoka. Jätetään aamupalan välistä ja syödään juuri ennen nukkumaanmenoa eniten. Käytetään alkoholia ja tupakoidaan. Katsellaan iltaisin telkkaria tai juututaan kännykkään kiinni. Mennään nukkumaan aivan liian myöhään jättäen yöunet niin lyhyiksi, että aamulla herääminen tuntuu kamalalta ja koko työpäivän on epäkeskittynyt. Väsymyksen kierteen takia ei olla hyvällä tuulella eikä jakseta keskittyä lähimmäisiin ihmisiin tai omiin harrastuksiin. Omasta kunnosta ei pidetä huolta vaan jäädään mieluummin sohvalle makaamaan.

Yllä luettelemani huonojen tapojen listaus kuulostaa varmasti hyvinkin yleiseltä ja saatetaan ajatella, että tällaistahan tämä elämä vain on, minkäs sille tekee. Tällainen meidän maailmamme ja työelämämme on. Mutta asioiden ei ole pakko mennä niin! Aki Hintsan kirja sai ymmärtämään, että jo aivan pienilläkin muutoksilla on todella suuri vaikutus hyvinvointiimme, sitä kautta koko elämäämme ja menestymiseen. Mutta ennen kuin näitä asioita aletaan muuttamaan, täytyy vastata kolmeen tärkeään kysymykseen, jotka Aki Hintsa kysyi aina asiakkailtaan ihan ensimmäiseksi.

1.) Tiedätkö kuka olet? Tällä ei tarkoiteta ikää, harrastuksia ja työpaikkaa vaan jotain syvempää. Ihmisen täytyy tuntea itsensä aidosti, jotta hän voi lähteä työstämään itseään. Minkälainen ihminen olen, mitä arvoja minulla on, mistä minä nautin ja mistä en?

2.) Tiedätkö mitä haluat? Ilman selkeää päämäärää on vaikea lähteä liikkeelle. Mistä unelmoit elämässä, kaipaatko muutosta mihinkään ja miksi? Kun ymmärtää konkreettisesti mitkä ovat omat tavoitteet ja mistä syistä, voi niitä lähteä työstämään.

3.) Hallitsetko omaa elämääsi? Tämän kysymyksen pohjalta on hyvä lähteä miettimään mikä ei välttämättä ole täysin kunnossa tällä hetkellä. Onnistuuko muutosten tavoittelu? Jos ei, mikä tarraa tielle?

Näiden kolmen kysymyksen on tarkoitus luoda pohja, jolla lähdetään hakemaan muutosta elämään. On tärkeää, että pohja, eli core, on kunnossa ennen kuin siirrytään eri elämän osa-alueiden käsittelyyn tarkemmin. Tuntemalla itsensä voi sitoutua ja saada aidon motivaation.
Aki Hintsan kirjassa keskitytään hyvinvoinnin kuuteen eri osa-alueeseen, joita ovat: yleinen terveys, biomekaniikka, palautuminen, ravinto, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia.

Ikinä ei pidä ottaa liikaa muutoksia kerralla elämäänsä, vaan aloittaa muutamasta asiasta, joita lähtee korjaamaan, Hintsan oppien mukaisesti. Itselle olen valinnut kolme asiaa, joita lähden työstämään ensin. Näitä ovat:

1.) Uni. Yöunet ovat yksi merkittävimmistä asioista ja sen vaikutukset on helppo huomata. On harvoja ihmisiä, jotka pärjäävät vain kuuden tunnin yöunilla vaan yleensä kahdeksan tunnin yöunet ovat kaikille parempi vaihtoehto.
Oma unirytmini on tällä hetkellä pahimmassa kunnossa ikinä. Tilanne on niin paha, että en edes kehtaa kirjoittaa siitä rehellisesti. Siihen aikaan, kun kaikki muut nukkuvat ja minkään talon yhdessäkään ikkunassa ei enää loista valo, olen minä kaikkein virkeimmilläni. Kun aamu koittaa, koen niin puuduttavaa väsymystä, että olen varma, että en ole koskaan kokenut mitään pahempaa tunnetta. Päiväunet ovat pakollisia.
Koen, että haluan antaa itselleni omaa aikaa ja se on yleensä aina myöhään illalla tai yöllä ja tämän vuoksi nukkumaan menoni venyy myöhälle yölle jättäen minulle noin neljän tunnin yöunia. Sanomattakin on selvää, että seuraavana päivänä olen aivan pöhnässä enkä keskity kunnolla mihinkään. Kierteestä on todella vaikea irtautua, mutta itseasiassa juuri tänään päätin saada aikaan muutoksen. Herään joka aamu seitsemältä ilman poikkeuksia, mutta ongelmakseni ovat koituneet päiväunet. Tänään päätin, että vaikka kuinka väsyttää, en nuku päikkäreitä. Tulin kahvilaan tietokoneeni kanssa, jossa teen töitä koko päivän, koska täällä ei voi nukkua. Illaksi olen hankkinut ohjelmaa myös niin, että en voi nukkua. Olen varma, että viime yön muutaman tunnin unien jälkeen, olen illalla niin rättipoikkiväsynyt, että saan unirytmini oikaistua menemällä normaaliin aikaan nukkumaan.
Hintsan kirjassa oli monia businessalan huippuja, jotka olivat tietoisesti päättäneet, että nukkuvat esimerkiksi neljän tunnin unia, koska kokivat unet ajanhukaksi. Työt tuntuivat paljon tärkeämmiltä ja niitä oli aina vain enemmän. Kuitenkin Hintsan oppien avulla muutos huomattiin pian. Enää töihin ei tarvinnutkaan käyttää niin paljoa aikaa, koska hyvien yöunien avulla oltiin keskittyneempiä ja saatiin lyhyessä ajassa paljon enemmän aikaan kuin ennen. Tähän riitti vain säännöllinen unirytmi lisäunitunneilla.

2.) Tupakka. Ihmisillä on tapana myrkyttää itseään monilla asioilla, joita olemme ajan saatossa tottuneet kestämään, mutta jotka silti vaikuttavat terveyteemme. Itse olen nikotiiniriippuvainen ja tiedän sen vaikuttavan terveyteeni, että keskittymiskykyyni. Olen ollut nyt tupakoimatta arkipäivät jo toista viikkoa ja seuraavaksi otan lukuun kirjan nimeltä Stumppaa tähän, sillä todella tahdon lopettaa nyt oikeasti!

3.) Ruokailu. Minulla on aina ollut todella epäselkeät ruokailuajat. Yleensä jätän aina aamupalan syömättä ja saatan tuntea nälkää seuraavan kerran vasta myöhään päivällä. Jos olen vain kotona, voi olla, että syön ensimmäistä kertaa koko päivänä vasta myöhään illalla, esimerkiksi kuudelta. Tiedän kuitenkin, että olisin paljon energisempi jos söisin hyvän aamupalan ja selkein väliajoin siitä lähtien sopivan kokoisia annoksia. Ruokavalioni on suht. terveellinen. Syön kasvisruokaa, enkä juo limsoja tai syö karkkia tai muita sokerijuttuja kovinkaan usein. Paheeni on suolaiset ja rasvaiset herkut, kuten sipsit. Nyt olen itsestäni aivan yllättynyt, sillä olen pärjännyt koko kesän ilman sipsiä, jos ei lasketa mukaan illanistujaisia, joissa niitä on ollut tarjolla. Ennen ostin vähintään kerran viikossa pussin sipsiä, jota mussutin menemään. Kun pahoista tavoista pääsee eroon, huomaa, ettei niitä enää edes kaipaakaan.

Näitä kolmea kohtaa olen siis alkanut nyt työstämään ja uskon saavani itseeni paljon enemmän puhtia ja energiaa niin vapaalle kuin työelämään näiden avulla. Tiedän myös jo seuraavat kehityskohteeni ja ne ovat somen ja ruudun tuijottamisen vähentäminen, läheisille enemmän aikaa ja urheilun lisääminen elämään. Jos ihminen päättäisi muuttaa kerralla liikaa asioita, olisi se psyykeelle liikaa. Kaikkea ei pysty sisäistämään kerralla ja liian suuri muutos aiheuttaa stressiä ja stressi taasen kääntää kehon itseään vastaan. Esimerkiksi ihmedieeteille ryhdyttäessä, mietitään jatkuvasti sitä, että nyt olen dieetillä ja koko elämäni muuttuu, mutta silloin aivot alkavat tuottamaan entistä enemmän nälän tunnetta, sillä asiaa mietitään liikaa. Pienillä muutoksilla ja pikkuhiljaa saa helpoiten aikaan muutoksen.

Kirjassa oli myös todella mielenkiintoisia asioita, niiltä ajoilta, kun Aki Hintsa työskenteli Afrikassa lääkärinä. Etiopiasta oli tullut monet olympiavoittajajuoksijat ja Aki alkoi seuraamaan heidän elämäänsä ja harjoittelutekniikoitaan. Monesti länsimaalaiset ajattelevat afrikkalaisten olevan voittamattomia juoksijoita, koska heidän geenit vain kerrassaan ovat parempia. Heillä on pitkät jalat ja luonnostaan enemmän voimaa ja niin edelleen. Kuitenkin aivan kenellä tahansa urheilijalla olisi mahdollisuus olla maailman paras juoksija, jos he eläisivät samalla tavalla kuin Etiopian juoksijat elivät. He juoksevat pitkiä matkoja jo lapsesta lähtien. Koulumatkat saattavat olla yli kymmenen kilometriä suuntaansa ja ne juostaan totuttaen itsensä jo lapsesta lähtien juoksemisen elämäntapaan. Opitaan kestämään kipua. Ruoka mitä syödään, on terveellistä ja päivärytmi menee auringon kulun mukaan. Kun aurinko on laskenut, mennään nukkumaan ja auringon noustessa, herätään, ilman poikkeuksia. Elämä on hyvin kurinalaista, mutta toisaalta, heille se on täysin normaalia. Heillä ei ole houkutuksia, kuten meillä, jotka saavat horjahtamaan raiteilta. Ei ole pikaruokaravintoloita, joihin mennä tai tietokonejuttuja tehtävänä yön pimeinä tunteina. Gebreselassie on etiopilaianen, yksi kaikkien aikojen parhaista pitkän matkan juoksijoista ja Hinta oli hänelle hyvin läheinen. Gebreselassien vieraillessa suomalaisessa sairaalassa, hän totesi, että jos Etiopiassa olisi näin hyvät oltavat, ei heillä olisi yhtään huippu-urheilijaa. Askeettinen elämäntyyli on heille etu, sillä asioiden eteen on totuttu näkemään vaivaa.
Gebreselassien motivaatio juoksemiseen tuli yksinomaan hänestä itsestään. Hänellä ei ollut valmentajia, eikä minkäännäköisiä ohjelmia ruokavalion tai treenaamisen suhteen. Hänelle harjoittelu ei ollut keinotekoista vaan se oli osa hänen elämäänsä, jota ilman ei olisi voinut elää. Jos hän ei olisi voinut juosta joka päivä, olisi hänellä ollut todella huono mieli. Gebreselassie osasi luultavasti vastata hyvin selkeästi Hintsan kolmeen kysymykseen ja etenkin siihen, mitä haluat. ”Aina on aikaa juosta.” Jos motivaatio lähtee näin syvältä omalta itsestään, on menestyminen taattua! Täytyy vain tietää ensin mitä haluaa

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!