Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Elämän tarkoitus

Kirjoitettu 22.06.20
Esseen kirjoittaja: Riku Kylä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Elämän tarkoitus
Kirjan kirjoittaja: Frank Martela
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Koronakevät tuli ja edessä siintää koronakesä. Paljon aikaa itselle ja omille ajatuksille. Mikä on elämän tarkoitus? Mikä on minun elämäni tarkoitus? Tarvitseeko ja onko hyödyllistä miettiä elämän tarkoitusta? Näitä asioita on pohtinut myös Frank Martela kirjassaan Elämän tarkoitus.

Kirjaa kuunnellessa on helppo havaita joidenkin asioiden toistuvan, kuten yksilön elämän naurettava mitättömyys koko maailmankaikkeuden mittakaavassa, sekä merkityksellisyyden löytäminen. Merkityksellisyydestähän kuulee puhuttavan koko ajan, jos omaa kirjahyllyn, josta löytyy Filosofian Akatemian kirjoja. Martela nivoo näitä aihealueita yhteen kannustamalla hyväksymään merkityksellisettömyytensä ja samalla myös miettimään mikä on itselle merkistyksellistä.

Esille tuodaan vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa ja nimenomaan positiivinen vuorovaikutus. Jos voit tuoda jotain positiivista jonkun elämään, niin todennäköisesti koet merkityksellisyyden tunnetta ja se tuntuu hyvältä. On siis olennaista luoda itsestään merkityksellinen muille. Tämähän sopii hyvin tiimin toimintaan. Jos kaikki auttavat toisiaan tiimissä jollain tapaa silloin kaikki kokevat toisensa ja itsensä merkityksellisiksi tiimissä. Tiimistä tulee merkityksellinen. Meillä on Dynassa aika pitkälti siirrytty siihen, että kaikki tekevät omat projektit itsekseen. Tämä ei minua haittaa. Olen pitänyt tästä mallista. Kuitenkin treenit on käytävä ja niihin sisältöä pitäisi saada. Olisi siis hyvä, että kaikki jakaisivat ahkerasti kokemuksiaan töistään, jotta jokainen voisi oppia niistä. Jakaja tekisi siis hyvää kaikille muille. Hänestä tulisi merkityksellinen tiimille. Kaikkien jakaessa kokemuksiaan kaikki olisivat merkityksellisiä ja siten Dyna olisi taas kerran merkistyksellinen. Tämän hetken tilanteesta en mene takuuseen.

Tämä sama merkityksellisyys tulee esille organisaatioiden johtamisessa. Johtajan tulee saada oma tiiminsä toimimaan, eli voidaan käyttää taas yllä olevaa kaavaa. Tehdään tiimin jäsenistä merkityksellisiä toisille. Johtajan rooli on tässä olla palvelija tiimiläisilleen ja auttaa heitä pääsemään heidän parhaaseen tulokseensa.

Nämä roolienkuvaukset kertovat minusta pitkälti siitä kuinka vanha klassinen ”kova yritysmaailma” on muuttumassa ja on muuttunut jo. Enää ei arvosteta tunteettomia johtajia, jotka naureskelivat tyhmille alaisilleen norsunluutorneistaan, vaan nykyään arvostusta nauttivat ne empatiakykyä omaavat samalla tasolla olevat johtajat, jotka jakavat saman kahvikeittimen ja heittävät vitsejä yhdessä muun organisaation kanssa. Jos mietitään, kuinka tämä näkyy Tiimiakatemialla, niin sanoisin että erittäin hyvin. Talossa on johtajia, mutta he pyrkivät tekemään toiminnastaan koko ajan läpinäkyvämpää, sekä pyytävät apua, kun tarvitsevat sitä. He myös tekevät johtajuustöidensä lisäksi ihan samoja töitä kuin muutkin. En ole kokenut talon päälliköitä ikinä minkäänlaisena elitistisenä kerhona – ja hyvä niin.

Lyhyesti sanottuna, empatia ja merkityksellisyys – niistä on toimiva tiimi tehty.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!