Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Elämäni Wookieena

Kirjoitettu 17.03.21
Esseen kirjoittaja: Jesse Branthin
Kirjapisteet: 2
Kirja: Elämäni Wookieena
Kirjan kirjoittaja: Joonas Suotamo & Hippo Taatila
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4.1. Johtavat ajatukset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Roar! Elämäni wookieena

Joonas Suotamo & Hippo Taatila

 

’’Mut konkreettisesti haettiin himasta näyttelemään Star Warsiin.’’
– Joonas Suotamo

 

 

Mennäänpä ensimmäiseksi mun elämässä vähän taakse päin.
Olin about 6- vuotias – hyväuskoinen, innokas ja ilmeisesti myös tuleva jedioppilas.
Isoveljeni oli nimittäin juuri uskotellut mulle Star wars- leffan jälkeen, että mut tullaan noutamaan minä hetkenä hyvänsä kaukaiseen galaksiin – jediritarin koulutusohjelmaan. Mullahan oli vielä eskari pahasti kesken ja etupihallakin oleva lumilinnaprojekti aivan vaiheessa.

Rohkenin parin päivän ikkunasta tarkkailemisen jälkeen avautua aiheesta äidille ja ilmaisin olevani kovin huolestunut pian koittavasta lähdöstäni. Totuus löikin nopeasti vasten kasvojani. Vaikka olinkin kovin ilahtunut, ettei minua ole kukaan hakemassa avaruuden toiselle puolelle niin samalla mielikuvituksellisen ja vilkkaan pienen pojan mieli oli maassa – Eikö mitään tuollaista sittenkään voi tapahtua tässä maailmassa.

 

’’Jokainen tsäänssi on mahdollisuus’’
– Matti Nykänen

 

 

Tämä kirja ja Joonas Suotamon tarina loi minuun kuitenkin uskoa. Ei ihan tuohon nuoren Jessen uskomukseen vaan enemmänkin siihen, että tässä maailmassa voi tapahtua vaikka ja mitä kunhan lähtee rohkeasti kokeilemaan ja tarttuu pieniinkin mahdollisuuksiin. Jos näyttelijöiden agenttitoimisto avaa roolihaun ja etsii ilmoituksessaan sun kaltaistasi jamppaa niin kannattaa kokeilla. Voit päätyä, vaikka näyttelemään seuraavaan Star Warsiin.

Akatemialla tsäänssejä tulee säännöllisen epäsäännöllisesti tarjolle yhteiseen Teams- kanavaan, mutta en ole itse niihin pahemmin tarttunut, vaikka oma projektitilanne olisikin sillä hetkellä näyttänyt heikolta. Tarjolle tulevien projektien työnkuva tietenkin vaihtelee laidasta laitaan, mutta liian usein sitä ajattelee, että haluaa kunnianhimoisempia projekteja ja, että ikävämmät projektit on jäänyt jo menneisyyteen. ’’Eihän nyt 2. vuoden akatemialainen enää voi mitään p*skahommia tehdä’’ Tämänkaltaiset fiilikset kumpuavat tietyllä tavalla nykyhetken passiivisuudesta, jonka on tässä omassa ja jokseenkin mukavuudenhaluisessa koronakuplassa itselleen kotisohvalle rakentanut.

Tuon kaltainen asenne on aivan järkyttävä ja onneksi olenkin päässyt siitä jo projektien lisäännyttyä eroon. Oli tarjolla oleva projekti sitten minkälainen tahansa niin se:

  • Avaa sinulle uusia ovia
  • Kasvattaa verkostoasi
  • Tarjoaa mahdollisuuden testata opittua teoriaa käytännössä
  • Luo tekemisen meininkiä sinuun ja ympärillä oleviin (tiimiin)
  • Tarjoaa onnistumisia
  • Tarjoaa vaihtoehtoisesti epäonnistumisia, jotka ovat vielä tärkeämpiä!
  • Ja muita lukuisia juttuja, joita en tähän keksinyt.

 

Akatemia-aikanani olen hylännyt useamman projektin ja täten jättänyt kääntämättä monta kiveä, joiden alta olisi voinut löytyä vaikka ja mitä. Kaikkia projekteja ei tietenkään voi ottaa vastaan mitä tarjolle tulee, mutta on tärkeää pitää koko ajan käynnissä muutamia projekteja, jotka pitää yllä ja tarjoaa aiemmin mainitun listan asioita.

Suotamon kirja tarjosi mukavaa behind the scenes näkökulmaa Star Wars fanille ja onhan Joonaksella aivan älyttömän hieno tarina koko jutun taustalla. Mikäli Joonas tämän joskus lukee niin hän voisi kertoa muistuttaa niitä Jediritareita, että muo ei muuten ikinä haettu koulutukseen tai ei lähetetty edes kirjettä, että ’’Kiitos mielenkiinnostasi Jedikoulutusta kohtaan, mutta valintamme ei valitettavasti kohdistunut sinuun’’

 

Nyt soi: Jokainen tsäänssi on mahdollisuus – Matti Nykänen

 

 

 

 

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!