Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia Trenders

Kirjoitettu 04.04.20
Esseen kirjoittaja: Ella Saikkonen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Tiimiakatemia Trenders 25.3.2020
Kirjan kirjoittaja: Mikko Sjögren (Varapuu) ja Pia-Maria Nickström (Mimmit sijoittaa)
Kategoriat: 1. Oppiminen, 9.02. Yhteisöllisyys, 9.03. Yrittäjyys, 9.10 Tapahtumat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sain ensimmäiset sijoitukseni lahjaksi useita vuosia sitten, mutta vasta viime vuosina olen todella kiinnostunut siitä mitä pörssissä tapahtuu ja kuinka siellä voi tienata, tai ajoittain myös hävitä. Sijoittaminen on ollut viime vuodet erityisesti nuorten keskuudessa nouseva trendi ja siksi projektiryhmällä ajattelimmekin, että se olisi myös loistava ajankohtainen aihe ensimmäiseen Tiimiakatemia Trenders -tapahtumaan. Vähänpä tuolloin vielä tiesimme, että kun tapahtuma koittaisi koronakriisin keskellä, aihe olisi aiempaakin ajankohtaisempi.

 

Kun viime viikot olen liki päivittäin seurannut pörssin kehitystä ja uutisten virtaa, on mieleen piirtynyt kohtalaisen suoraviivainen kuva tulevaisuuden näkymistä; laskua on edessä ja sen seurauksia sitäkin enemmän. Korona ei kuitenkaan ole näkynyt omassa markkinakäyttäytymisessä millään tavalla; en ole ostanut, sillä opiskelijana minulla ei ole mahdollisuutta tarttua ostopaikkoihin kovinkaan hanakasta – vaikka ajoittain haluaisinkin. En ole myöskään myynyt, sillä sijoitushorisonttini on pitkä eikä minulla ole intressejä realisoida osakkeita rahaksi.

Mikko Sjögren painotti puheenvuorossaan, jossa käsitteli trendien vaikutusta pörssiin, koronakriisin laajuutta. Useat aiemmat historiassa pörssiä myllänneet pörssiromahdukset ovat vaikuttaneet talouteen, mutta pääasiallisesti vain finanssitalouteen eli markkinoihin, joissa käsitellään rahaa ja osakkeita kuten pörssiin. Koronakriisi iskee kuitenkin lujaa myös reaalitalouteen eli talouteen, jossa konkreettiset tuotteet ja investoinnit vaihtavat omistajaa. Ihmiset ovat pääasiallisesti kotonaan, jolloin kulutus romahtaa huomattavasti. Tulevaisuuden näkymät heikkenevät ja työtilanne on vaakalaudalla, jolloin investointihalukkuus romahtaa ja kulut minimoidaan. Ravintolat suljetaan kahdeksi kuukaudeksi, jolloin suuri osa niiden liiketoiminnasta häviää. Tässä on vain muutamia esimerkkejä, mutta niistä on helppo päätellä, että reaalitalous on pinteessä erityisesti, kun pääasiallinen osa esimerkiksi Suomen bruttokansantuotteesta perustuu palvelualoihin, joihin tämä kriisi iskee kaikista kovimmin.

Itse piensijoittajana en pelkää omien sijoitusteni puolesta, sillä pörssiyritysten konkurssit ovat pienyritysten konkursseja huomattavasti harvinaisempia. On oletettavaa, että jotkut kriittisessä asemassa olevat pörssiyritykset ovat vaarassa joutua konkurssiin, mutta omat rahani on vakavaraisissa ja suhteellisen turvallisissa yrityksissä. Uskonkin, että tämä talouskriisi näkyy omassa elämässäni huomattavasti vahvemmin reaalitalouden puolella. Joka puolestaan heijastelee seurauksiaan pörssiin; pörssiyhtiöiden asiakasyrityksiä ja alihankintayrityksiä kaatuu, ihmiset realisoivat omaisuuttaan ja yksilöiden kulutus romahtaa jne.

 

Pia-Maria Nickströmin puheenvuoro oman sijoitussuunnitelman tekemisestä nosti esiin keskeisen osan, jonka olen omassa sijoitusstrategiassa sivuuttanut täysin, hajauttamisen. Olen viimeisten vuosien ajan omistanut useiden pörssiyhtiöiden osakkeita, mutta tällä hetkellä kaikki pörssissä olevat rahani ovat yhdellä yhtiöllä, joka löytyy pankkisektorilta. Vaikka kyseinen yhtiö on vakavarainen tulosta tuottava yritys ja hyvä osingonmaksaja, ei pankkisektori ole koskematon eikä suojassa tältä kriisiltä, saatikka maksamisen muuttuvilta trendeiltä. Toimialahajauttaminen onkin siis täysin sivuutettu nykyisessä salkussani. Osakesalkku koostuu pitkällä aikavälillä ostetuista eristä, joten ajallista hajauttamista on, mutta minulla ei ole käytössä esimerkiksi kuukausittaista osakesäästösopimusta, joka tasaisi hankintahintaani entisestään. Ja aivan kuten voi päätellä osakesalkkuni yksipuolisesta sisällöstä, puuttuu maantieteellinen hajauttaminenkin riskienhallinnasta. Nämä asiat haluan korjata tulevaisuudessa ja aloittaa kuukausittaisen säästämiseen indeksirahastoihin, jotka hajauttavat riskiä niin toimialallisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta näkökulmasta. Aionkin aloittaa sijoittamaan rahoja OMXH25-rahastoon eli Helsingin pörssin kahteenkymmeneenviiteen vaihdetuimpaan osakkeeseen.

Loppuun vielä muutama positiivinen seuraus, joita tälläkin kriisillä on; uusia markkinarakoja syntyy ja sitä myötä myös uusia yrityksiä markkinoille, kriisissä näkyy globalisaation kääntöpuolet ja yritykset taatusti tulevat uudelleen arvioimaan esimerkiksi halpatyövoiman seuraukset ja turvautumaan enemmän lähituotantoon, sekä jos nyt on varaa sijoittaa pörssiin pitkäksi ajaksi se kannattaa tehdä! Kriisin pituudesta ei ole tällä hetkellä tietoa, mutta pörssin kautta aikainen kurssi on ollut nouseva ja nyt voidaan ajatella, että osakkeet ovat ns. alennusmyynnissä, joten tuottomahdollisuudet pitkällä aikavälillä ovat erittäin hyvät. Ennen koronakriisiä osakkeiden arvot huitelivat taivaissa ja tämä oli täysin kestämätön tilanne. Pörssiromahdus oli siis oletettavissa, mutta sen aiheuttaja ei!

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!