Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kilpailuvaltti koneita vastaan – tiimiäly

Kirjoitettu 13.03.20
Esseen kirjoittaja: Ella Saikkonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tiimiäly
Kirjan kirjoittaja: Ilona Hiila, Maaretta Tukiainen ja Ida Hakola
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kaikkialla kuhistaan työelämän muutoksista, työn tulevaisuudesta ja digitaalisaation ajasta, kun koneet ja tekoäly syrjäyttävät ihmisen. Fakta on, että digitaalisaatiota ei voi pysäyttää eikä edes kannata, tämä on tietysti vain henkilökohtainen mielipiteeni. Ihmisen tulee kuitenkin löytää kilpailuvaltti, jossa koneet häviävät – tiimiäly. Tiimiäly tarkoittaa tiimin jäsenten älykästä toimintaa yhdessä.

Tiimiäly on ollut kantava voima Tiimiakatemialla jo pitkän aikaa ja akatemialla keskeinen oppi varmasti on jo pitkälle kehitetyt tiimiälyä hyödyntävät käytänteet. Dialogi ja litteän organisaation nopeat viestintäkeinot ovat asioita, jotka ovat monille yrityksille aivan uutta, meille puolestaan arkipäivää. Tämä kilpailuvaltti on merkittävässä roolissa niin työmarkkinoilla kuin menestyvän ja muuntautumiskykyisen yrityksen luomisessa.

 

Gravi tiimiälyä hyödyntävänä organisaationa: (viisi tiimiälytaitoa)

 

Rikastava vuorovaikutus

Arjemme osana on tietysti Tiimiakatemian käytännöt kuten dialogitreenit kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi aloitamme joka viikon maanantaina viikkopalaverilla, jossa jokainen asettaa itselleen viikkotavoitteet ja jakaa ne koko tiimille. Tämän käytänteen tarkoitus on ollut tuoda läpinäkyväksi jokaisen viikon ohjaavat tavoitteet ja sitouttaa ihmiset työskentelemään niiden eteen, kun ne on jaettu koko tiimille. Tämän vastineeksi puolestaan viikon lopussa, perjantaina, käymme tavoitteet läpi; päästiinkö tavoitteisiin ja jos ei niin miksi? Keskeinen haaste tavoitteiden kanssa on ollut ihmisten sitouttaminen. Vaikka kyse on henkilökohtaisista tavoitteista, tulee koko tiimin luoda myös näihin liittyen vaatimisen kulttuuria, ennen kaikkea minun tiimiliiderinä. Olemme käyttäneet tässä motivaattorina viikon gravilaisen palkitsemista, kuitenkin huomaan, että lipsumista tulee edelleen eikä viikkotavoitteita esimerkiksi aikatauluteta kalenteriin, jolloin itse toteutus jää vailinaiseksi. Seuraavaksi maanantain viikkopalaveriin tulisin ottaa käytäntö, jossa tavoitteen asettamisen ohella jokainen budjetoi sen vaatiman ajan kalenterista. Tällöin selitys ”ei ollut aikaa” ei mene läpi tai kertoo siitä kuinka omaa aikaa voi budjetoida realistisemmin.

Tarpeesta huomasimme, että näiden lisäksi meidän tulee käydä projekteja läpi viikoittain, jotta tieto välittyy kaikille eikä vaan ohimennen kahvipöytäkeskusteluissa tai sähköisten viestintäkanavien kautta. Tälle varaamme kalenterista yhteisen ajan, jolloin voimme pitää kaikki tietoisina projektien tilanteista sekä uusista projekteista. Tällä edistämme ennen kaikkea sitä, että jokainen on tietoinen mitä muut tekevät, joka puolestaan ehkäisee epätietoisuuden tuomaa luottamuspulaa.

 

Lupa ja vastuu toimia

Jokaisella on oikeus ja vastuu toimia parhaaksi näkemällään tavalla, tiimi huomioiden. Olemme yhdessä määrittäneet tiimin toimintaa ohjaavat käytänteet ja säännöt, joiden rajoissa jokainen tekee itsenäisesti ja yhdessä päätöksiä. Haluan omalla johtamisella tuoda jokaiselle tunteen, että omien mielenkiinnonkohteiden ja intohimojen suhteen saa toimia itsenäisesti eikä ole tilivelvollinen negatiivisessa mielessä kenellekään. Tiimin viestintää tietysti kuuluu kaikkien pitäminen ajan tasalla ja tiimin perimmäinen tarkoitus on kehittää itseämme ja toimintaamme, yhdessä.

Jokainen saa käydä itseään kiinnostavien asiakkaiden kanssa esimerkiksi lounaalla ja firma maksaa tämän. Näinkin pienellä käytänteellä on merkitystä siihen, että olemme saaneet kynnystä asiakaskäynneille lähtemiseen madallettua. Lisäksi kuukausittain kaksi tiimiläistä saa järjestää haluamaansa ohjelmaa koko tiimille vähintään yhdeksi päiväksi, oli kyse sitten mökkireissusta tai asiakkuuspäivistä. Meillä on Gravissa useita projekteja myös tiimin ulkopuolelta, johon myös haluan kannustaa. On opettavaa työskennellä itselle uusien ihmisten kanssa ja tuoda näistä projekteista opit koko tiimin tietoon.

 

Salliva ilmapiiri

Yksi merkittävin sallivan ilmapiirin osa on epäonnistumisten hyväksyminen ja kokeilukulttuuri. Nämä osat ovat Gravissa hyvin nostaneet päätään suhteellisen lyhyen yrityshistoriamme aikana. Olemme yhdessä kokeneet epäonnistumisia, joista on yhdessä löydetty konkreettiset opit. Nämä epäonnistumiset ovat varmasti luoneet koko tiimiin luottamusta, että epäonnistuminen on sallittavaa ja ennen kaikkea inhimillistä tiimissä.

Liiderinä haluan kannustaa kokeilemaan ja ottamaan yrityksestä kaikki opit mitä on mahdollista. Olen huomannut sallivan ilmapiirin merkittävämpänä osana niinkin yllättävän kuin viestinnän. Mitä avoimempaa viestintää, sen sallivampi ilmapiiri. Kun projekteista ja omasta tekemisestä ei avoimesti viestitä muille syntyy nopeasti kuppikuntautumista ja epäluuloa tiimin sisällä. Tämä noidankehä erottaa entisestään tiimin ytimen ja ulkokehän toisistaan. Viestiminen onkin tiimiyrittäjien joka päiväinen keskeisin tehtävä, jota täytyy ylläpitää jatkuvasti.

 

Yhteinen suunta

Gravin yhdessä määritelty suunta ja tavoite Tiimiakatemian aikana on tehdä liiketoiminnallisesti kasvavaa toimintaa, jossa jokainen pääsee toteuttamaan omia mielenkiinnonkohteita ja haastamaan itseään yhdessä tiimin kanssa. Nämä arvot ja tavoitteet olemme yhdessä määritelleet, mutta haasteena on ollut löytää tarkat tavoitteet, jotka motivoivat kaikkia ja tuoda tavoitteiden eteneminen mahdollisimman läpinäkyväksi. Yksi tavoitteistamme on Tiimiakatemian himoittu palkinto Golden Step, mutta merkittävää onkin kuinka puramme sen systemaattisesti käytäntöön; näymme tapahtumissa, edistämme akatemian visiota, viestimme avoimesti koko talolle jne. Tämä on kuitenkin haasteellisempi tavoite seurata kuin esimerkiksi liikevaihtotavoitteemme, sillä tähän ei ole yksiselitteistä ”kaavaa” onnistumiseen. Meidän tulee tehdä jatkuvasti asioita tiimin eteen, onnistua sekä viestiä oppeja avoimesti. Kun olemme koko taloon näkökulmasta onnistuneet tässä, olemme ansainneet palkinnon. Olemmekin pääasiallisesti aina sataprosenttisesti paikalla, viestimme avoimesti muille tiimeille ja olemme tehneet rohkeita kokeiluita.

Yhteisen suunnan puute on omaa tiimiä enemmän mielestäni haitannut joissakin projekteissa, joiden projektiryhmät ovat kasaantuneet useammasta tiimistä. Kun ei ole tarkkaan kaikkien tiedossa projektin tavoitetta ja yhteistä näkemystä siitä millainen panos jokaisella on projektiin ja mikä on ideaali johon tähdätään, on seurauksena useasti ollut vaikeasti johdettava kaaos. Tiimillä kokonaisuutena on usein itseisarvona, että toiminnalla tulee olla tavoitteet. Tämä kuitenkin lyhyemmissä projekteissa unohtuu. Projektiryhmän jäsenillä voi olla henkilökohtaisia tavoitteita esimerkiksi oppimiseen liittyen, mutta ryhmän yhteistä suuntaa ei ole tarkkaan hiottu. Tämä aiheuttaa paljon ristiriitaista viestiä niin ulos kuin sisäänpäin sekä epäluottamusta. Olen nyt yhden pienempi muotoisen tapahtumaprojektin osalta törmännyt tähän ongelmaan. Osa on ollut huomattavasti toisia suuremmalla panoksella ja viestintää asiakasosapuolille on niin montaa erilaista kuin projektiryhmäläistäkin.

 

Itsetuntemus

Keskustellessamme äskettäin tiimin kesken asiakkuuspäivien jälkeen ruokapöydän ääressä, nousi pintaan haaste, joka oli tullut vastaan myyntikäyntejä käydessä; emme osaa myydä muiden osaamista. Jokaisella on tieto omasta osaamisalueesta ja vahvuuksistaan, mutta koko tiimin potentiaali jää helposti hyödyntämättä. Viikoittainen projekticheck varmasti auttaa tässä siinä mielessä, että jokaisella on tuorein tieto kenelle projekteja voi tiimissä myydä ja millaisia projekteja ollaan innokkaita tekemään.

Karkeasti voisi mielestäni sanoa, että noin puolella on selkeä kuva omista vahvuuksista ja heikkouksista, kun taas puolella ei. Tämä on hyvin suoraan verrannollinen tekemiseen; tiimiläiset, jotka kokeilevat laajasti ja ennakkoluulottomasti erilaisia projekteja, löytävät sitä nopeammin omat vahvuudet ja kehityskohdat. Vahvuuksia ja heikkouksia voi loputtomasti miettiä ja listata toimiston seinien sisässä, mutta lopulta todellisuus perustuu tekemiseen. Esimerkiksi tiimin yhteiset haasteet ovat kasvattaneet valtavasti me-pystyvyyden tunnetta koko tiimissä ja luottoa niin muiden kuin omaankin osaamiseen.

 

Kun organisaatio ja yksilöt pystyvät kehittämään näitä viittä tiimiälytaitoa, on kilpailuvaltti niin koneita kuin kilpailijoitakin kohtaan valtava. Alat, jotka pystytään aukottomasti koneistamaan, tullaan automatisoimaan, siksi jokaisen yksilön ja yrityksen tulee löytää ne osat liiketoiminnasta, joissa ihmisellä on aukoton kilpailuetu ja kehittää näitä huippuunsa.

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!