Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tilannetaju

Kirjoitettu 15.11.20
Esseen kirjoittaja: Ella Saikkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tilannetaju - Päätä paremmin
Kirjan kirjoittaja: Helena Åhman, Harri Gustafsberg
Kategoriat: 5. Valmentaminen, 5.1. Valmentaminen, 8. Henkinen kasvu, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tilannetaju on kykyä muodostaa kokonaiskuva kuhunkin hetkeen vaikuttavista tekijöistä ja toimia tämän pohjalta parhaiten sopivalla tavalla.”

”Tilannetaju eli tilannetietoisuus ohjaa päätöksentekoamme havaintojen kautta.”

Kirjassaan, Tilannetaju, Åhman ja Gustafsberg esittelevät tilannetietoisuuden elementit James Reasonin mallia mukaillen. Mallissa on eritelty kahdeksan tilannetajuun vaikuttavaa tekijää, joita kehittämällä voi parantaa tilannetajua. Kahdeksan tilannetajuun vaikuttavaa tasoa ovat kiinteästi kosketuksissa toisiinsa, ja jokainen taso vaikuttaa joko parantavasti tai heikentävästi tilannetajuumme.

Tilannetajun tasot lyhyesti:

  1. Vaikuta mielen kuormaan – pitkäaikainen stressi vaikuttaa heikentävästi tilannetajuun ja kuluttaa merkittävästi voimavaroja, asettaen myös terveyden vaakalaudalle. Stressitekijöiden hallinta siis vapauttaa energiaa aivoille ja avartaa katsontakantaa
  2. Maksimoi energiataso – elämäntavoilla ja valinnoilla voi maksimoida oman energiatasonsa, jolla on tilannetajuun merkittävät positiiviset vaikutukset (mm. ravinnon, hengityksen ja liikunnan avulla)
  3. Heikennä havaintoharhoja – havaintoharhat ovat tiedostamattomia kallistumia, jotka estävät tilanteiden ennakkoluulottoman tarkastelun (esimerkiksi kiinnitämme huomiota enemmän omia ajatuksiamme tukeviin tietolähteisiin ja siivutamme puolestaan eri kannalla olevat lähteet)
  4. Suuntaa huomio – keskittymiskyvyllä ja huomion keskittämisellä yhteen asiaan kerrallaan on merkittävä vaikutus aivojen kuormitukseen ja sitä myötä tilanteen ja kokonaisuuden havainnointiin. Huomion suuntaamisella voi myös vaikuttaa mielentilaan, jolla kohtaa esimerkiksi hankalat tilanteet; kiinnittääkö huomion mahdollisuuksiin vai ongelmiin?
  5. Säädä tunteita – tunnista kuinka tunteet vaikuttavat tilannetajuusi ja ymmärrä kuinka sinun tunteesi peilaavat kanssaihmisiin, niin positiivisesti kuin negatiivisestikin
  6. Selkiytä ajattelua – ajattelun selkiyttäminen avartaa ajatusmaailmaa ja ajattelun selkeyttämisellä on mahdollista katkaista katastrofiajattelun kierteitä ja ehdollistaa ajattelua mahdollisuuksille ongelmien sijaan
  7. Herkistä intuitiota – intuitio auttaa meitä havaitsemaan ja tulkitsemaan tietoa mitä älyaivojen olisi hankalaa yksinään käsitellä, saatikka tiedostaa
  8. Jalosta tapoja – tavoilla on suuri merkitys tiedostamattomiin ja opittuihin valintoihin arjessa. Tilannetajun kannalta on oleellista tunnistaa hyödylliset ja haitalliset tavat sekä tietää kuinka tapoja voi muokata ja opetella uusia

 

Resilienssi – muutoskyvykkyys

Resilienssi kuvaa yksilön kyvykkyyttä sopeutua muutokseen siten, että se vie mahdollisimman vähän energiaa ja muutokseen sopeutuminen tapahtuu mahdollisimman nopeassa ajassa, minimoiden näin muutosten negatiiviset vaikutukset yksilön elämään. Resilienssikyvykkyyttä mitataan seitsemän ”muutosmuskelin” eli ominaisuuden kautta, joiden painotukset kuvaavat sitä mitä ominaisuutta kukin yksilö käyttää muutokseen sopeutumisessa. Ihannetila olisi, että muutoksen kohdatessaan kaikkia muutosmuskeleita käyttäisi tasaisesti.

Resilienssi on liitoksissa myös tilannetajuun; mitä enemmän on relienssikykyä muutostilanteissa, esimerkiksi nopeasti muuttuvassa arjessamme, sitä vähemmän muutokset vievät energiaa tilannetajulta ja sitä paremmin tilannetaju toimii muista mielen rasitteista huolimatta. Omassa henkilökohtaisessa resilienssi-profiilissani korostuu merkittävästi muutamat ominaisuudet, kun taas hajontaa eri ominaisuuksien välillä on paljon. Olen törmännyt useastikin tänä syksynä resilienssini ja tilannetajuni heikkouksiin, ja vasta nyt hiljalleen pystynyt peilaamaan tilanteita ominaisuuksiini ja opittuihin tapoihin ja ajatusmalleihin.

Kun syksyn aikana oikeastaan ensimmäistä kertaa tiimimme historiassa on puhuttu eriävistä tavoitteista ja haaveista, sekä siitä tarjoaako tiimi kaikille tarvitsemiaan menestyksen työkaluja, olemme törmänneet dialogissa useampiin tiimin sisäisiin arvoristiriitoihin. Arvokeskustelut ovat ehdottomasti olleet merkittäviä tiimiä muovaavia teemoja, mutta väistämättä ne ovat tuoneet mukanaan myös muutoksia muun muassa tiimidynamiikkaan, jolloin tilannetajun ja resilienssin rajoja on havaittu. Kyseiset keskustelut ovat henkilökohtaisesti aiheuttaneet paljon tunteita ja pelkoa siitä, että selviämmekö näistä konflikteista yhdessä. Tällöin olen huomannut resilienssini käytännössä: mielessäni alkoi pyörimään katastrofiajattelun ketju, jota oli hyvin hankala katkaista ja en nähnyt tilanteissa mahdollisuuksia, uhkia kyllkin. Huomasin myös rakenteen ja prioriteettien puuttuvan tilanteen hallinnasta ja eteenpäin menemisestä. Tuli tarve saada vastauksia mahdollisimman nopeasti ja ohjata kaikki energia tilanteen ratkaisemiseen, pölyn laskeutumisen sijaan. Kompensoinkin näitä ominaisuuksia etsimällä luovia ratkaisuita ja innostavia yhteisiä haasteita tiimihengen ja merkityksellisyyden tunteen nostamiseksi. Myös koin tarvetta tukeutua muihin tiimiläisiini tilanteen purkamiseksi.

Tilannetaju oli myös koetuksella näiden keskustelujen tuiskeessa, eikä taatusti ylilyönneiltäkään vältytty. Katastrofiajattelu ja oman mielen hallinta olivat varsinkin alussa haastavia. Kun koin tiimin ja oman merkityksen olevan uhattuna, aiheutti se minulle pelon tunteita, jotka taatusti heijastuivat minusta ulospäin luoden epävarmuuden tunnetta koko dialogiin. Minulle on luonnollista monestikin suurennella kauhukuvia mielessäni ja kun rulla lähtee pyörimään, on sitä hankalaa pysäyttää. Usein saatan myös tukeutua ympärillä oleviin ihmisiin, mutta hakien vahvistusta minun omalle kannalleni, en pysäyttääkseni katastrofiajattelua. Usein myös käsittelin asioita ja keskusteluita mielessäni ilta-aikaan, jolloin jo pelkästään heikentyneen vireystilan takia on hankalampaa nähdä mahdollisuuksia.

Kuitenkin ennen odotettua keskustelua aiheeseen liittyen tiimin treeneissä, valmistauduin tietämättäni Tilannetaju -kirjan oppien mukaan. Mietin jo etukäteen ennen dialogia kuinka toisin omat ajatukseni mahdollisimman selkeästi ja arvopohjaisesti keskusteluun, syyttelyn ja vastakkainasettelun sijaan. Tämän lisäksi pohdin paljon tiimin sisällä olevia tiedostamattomia valtasuhteita; kenen sanomisella on vaikutus kehenkin ja missä määrin. Päätin jättäytyä keskustelusta hieman sivummalle, sillä kun olen dialogin ytimessä ajoittain argumenttini eivät ole kovin jäsenneltyjä ja tunteet ottavat vallan. Pyrin koko treenien ajan keskittämään huomion muiden sanomisiin omieni sijaan ja selkeyttämään ajatteluani sekä tunnistamaan keskustelussa olevia tasoja ja arvopohjia, joihin muiden argumentit pohjautuivat. Nämä opit olivat merkityksellisimpiä oppeja tilannetajusta, joita aion jatkossakin pyrkiä huomioimaan.

 

Kuinka minä parannan tilannetajuani:

  • Liikunta ja hengitys: Olen pyrkinyt viime aikoina liikunnan ja joogan avulla katkaisemaan aivojen jatkuvan käsittelyn hetkeksi ja löytänyt muun muassa joogan kautta hengityksen merkityksen kehon rentouttamisessa.
  • Mielikuvien voima ja ajattelun laajentaminen: Pyrin muistelemaan parhaita asioita tiimissä ja sitä kautta löytämään ratkaisuita sekä näkemään mahdollisuuksia. Viimeksi jutellessamme tavoitteista treeneissä, pohdimme parhaita asioita mitä Tiimiakatemia on tarjonnut. Hyvin nopeasti keskusteluun nousi Learning Circus-reissu Romaniaan. Aloimmekin etsiä vastauksia sen kautta, kuinka voisimme luoda samanlaisia kokemuksia omalla toiminnallamme koko yhteisölle.
  • Tunteiden ja niiden juurisyiden tunnistaminen: Dialogissa pyrin tunnistamaan sanomattomia tunteita ja mistä ne syntyvät; esimerkiksi aiemmassa esimerkissä pelon tunne, joka pohjasi pelkoon hylkäämisestä. Pyrin tunnistamaan myös inhimilliset tunteet dialogin toisessa osapuolessa, jolloin voin tuoda inhimillisen puolen keskustelun ytimeen vastakkainasettelujen sijaan. Lisäksi tunteiden hallintaan liittyy keskeisesti omien tunteiden vaikutuksen tunnistaminen. Jos suhtaudun esimerkiksi johonkin aiheeseen lähtökohtaisesti jo negatiivisesti, se tarttuu muihin ja pahimmassa tapauksessa tainnuttaa dialogin ja mahdollisuuksien syntymisen, kun ajattelu supistuu laajenemisen sijaan. Liiderinä haluaisin löytää työkaluja, joilla saadaan lisättyä me-pystyvyyden tunnetta ja positiivisia ajatuksia itsestä ja kyvykkyydestä jokaisen tiimiläisen arkeen. Laaja mahdollisuuksia näkevä ajatusmalli luo rohkeita kokeiluita ja rohkeat kokeilut vaativat uskoa onnistumiseen ja kyvykkyyteen.

Tilannetajua on ajoittain hankala johtaa ja tietoisesti vaikuttaa tilannetajuun, sillä käytös on usein tiedostamatonta ja kun omat tunteet saavat vallan, on hankala miettiä millä tekijöillä on tilanteessa päätöksentekokykyyni heikentävä vaikutus. Pyrin kuitenkin jatkossa tunnistamaan omia tilannetajua heikentäviä tekijöitäni tehokkaammin ja vaikuttamaan tietoisesti fyysisiin tekijöihin positiivisesti. Tilannetajun monitasoisuudesta huolimatta on keskeistä muistaa, että onnistumiset jo muutamalla tilannetajun osa-alueella voi vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen. Täydellisyyttä ei siis tarvita onnistumiseen. Myös pyrin kehittämään jatkossa resilienssi-profiilini heikkouksia yhteydessä tilannetajuun arjessa.

Tagit: , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!