Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Gamestorming: A Playbook for Innovators, Rulebreakers, and Changemakers

By David Gray, Sunni Brown and James Macanufo

 

Gamestorming on varmaan raskain kirja, mitä olen lukenut. Ei sen takia, että se olisi ollut huono, mutta on todella raskasta lukea rykäisyllä läjä pelejä ja niiden sääntöjä. En muista niistä oikeastaan enää yhtäkään, kun niitä oli niin paljon ja tuntui turhauttavalta lukea kirja loppuun. Uskon, että tälle kirjalla on ehdottomasti oma aikansa ja paikkansa työvälineenä. Sen voisi vetäistä laatikoista kun synnytys lähestyy tai treeneissä haluaisi kokeilla jotain uutta ja jännittävää. Kun homma ei etene ja ajatukset on jumissa. Silloin avaisin kirjan ja valkkaisin sieltä pelin, joka sopisi tilanteeseen.

 

Tylsää aloittaa reflektio kirja-arvostelulla, mutta pitää saada jollakin nämä mehut liikkeelle ja ansaittu esseen pituudella 3 kirjapistettä.

 

Halusin kirjasta apua treenien ja synnytysten kehittämiseen, koska olen huomannut, etteivät kaikki viihdy treeneissämme, enkä itse aina nauti olostani synnytyksissä. Osa on avoimesti kertonut, etteivät tykkää olla treeneissä. Välillä meillä voi olla vaikea saada suun vuoroa ja se vaikeuttaa osan osallistumista treeneihin. Sitten, kun tilaa annetaan, niin kukaan ei sano yhtään mitään.

 

Nyt annan avautumis varoituksen.

 

Usein valitetaan, että ekstrovertit kaakattavat menemään eivätkä anna muille tilaa keskustelussa.  Sekin on totta, mutta myös tuntuu, etteivät introvertit ota vastuuta yhteisestä keskustelusta. On varmasti väärin kärjistää tämä introvertteihin ja ekstrovertteihin, koska ei se näinkään mene.  Eli ongelmana minusta on, että osa kaakattaa niin, että muille ei jää tilaa puhua tai osallistua. Ja osa ei ota vastuuta yhteisestä keskustelusta, odottavat, että joku muu puhuu ja vetää homman maaliin asti tai kaivaa heistä vastauksen ulos. Se on välillä aika raskasta.

 

Avautumisen jälkeen pystyn pohtia ratkaisu ehdotuksia.

Kaikkien pitäisi päästä osallistumaan treenien kulkuun ja löytää matalankynnyksen tapa osallistua keskusteluun. 4h dialogia on välillä todella puuduttavaa eikä treenien tarkoitus ole aiheuttaa porukalle liiallisesta istumisesta peräpukamaa. Treenien sisälle pitäisi myös mahtua villejä kokeiluja, millä innostaa porukkaa ja uusia keinoja osallistua istuntoon.

 

Meikästä leikit ja pelit on ollut loistava tapa saada koko tiimi miettimään yhdessä ja käyttämään koko tiimin resursseja. Joka treeneissä pitäisi olla pieni tauko pelille, millä virkistettäisiin aivoja. Myöskin 4h istuminen puuduttaa perseen ja homehduttaa aivot. Musta treenitila on välillä epä luovin paikka ikinä. Huono ilman laatu alkaa väsyttää, joku on huonolla tuulella ja kiukuttelee, päässä alkaa sumeta.

 

Kaipaisin treeneihin leikkiä, hulluutta ja kokeiluja. Olen kyllästynyt perinteisiin treeneihin. Haluaisin metsään seikkailemaan ja pitämään treenit ja synnytykset sammaleen keskellä.   Jonnekin yllättävään paikkaan vaikka, että kokoonnutaan yhdessä Sepän cittariin ja kaikkien pitää etsiä uusi hedelmä. Sen jälkeen mennään aksulle maistelemaan niitä. Kaikella ei tarvitse olla tarkkaa merkitystä ja ideaa mitä siitä pitäisi syntyä. Joskus villeimmät ja luovimmat ideat syntyvät tehdessä jotain aivan muuta ja tyhmää.

Musta paine välillä tappaa ideoinnin. Tuntuu, että joku hakkaa sun aivoja, että nyt vittu keksit tai mä hakkaan sun mutsin. Sitten oon vaan stressaantunut ja mietin, että pliis älä hakkaa mun mutsia.  Aivoni ajattelevat, että nyt saatana ideoi. En pysty ideoida, kun on pakko ideoida.

 

Legendaarinen teinileffa Breakfast club on musta hyvä esimerkki tähän. Siinä viisi oppilasta joutuvat ”jälki-istuntoon” ja tuunaamaan esseetä rehtorille. Suurimman osan ajasta he tekevät kaikkea muuta. Pelleilevät, tanssivat, nussivat ja laulavat. Silti syntyy timanttinen essee. Voisimmeko mekin synnytyksistä käyttää tahallaan aikaa johonkin ihan toiseen peliin tai leikkiin, mikä ei liity annettuun kysymykseen mitenkään ja sitten myöhemmin taas palata tekemään synnytystä.  Mitä enemmän käyttää aikaa istumiseen ja pakko ideoimiseen, vääntää väkisin paskaa, vähän niin kuin tämä meikän esseekin. Oon vääntänyt tätä kaks päivää, kun en keksi mitä kirjoittaa ja teidän iloksi väänsin läjän paskaa.

 

 

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!