Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Essee: Omatuntotalous

Kirjoitettu 03.10.18
Esseen kirjoittaja: Jouko Holmström
Kirjapisteet: 2
Kirja: Omatuntotalous
Kirjan kirjoittaja: Jaana Haapala ja Leena Aavameri
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Markkinoinnin perusteet-kurssi                                                                                                                     Jouko Holmström

Essee

 

 

 

Omatuntotalous

Luin Jaana Haapalan ja Leena Aavameren kirjan Omatuntotalous (Talentum, 2008). Kirja käsittelee vastuullisuuden merkityksen lisääntymistä niin yritysten markkinoinnissa, kuluttamisessa kuin yhteiskunnassakin. Maailman jatkuva muuttuminen, globalisaatio ja ilmastonmuutos ajavat niin yrityksiä, kuluttajia kuin valtioitakin muuttamaan entisiä toimintamallejaan. Haapalan ja Aavameren mukaan tämän seurauksena nykyinen markkinatalous tulee muovautumaan niin sanotuksi omatuntotaloudeksi, joka on kypsempi ja vastuullisempi versio perinteisestä markkinataloudesta. Kirjan johdanto-osiossa esitetäänkin ratkaiseva kysymys: ”Joko markkinatalous kasvaa aikuiseksi?”

Teollisen vallankumouksen jälkeen maailmassa yleistyi tuotteiden tehokas massatuotanto, mikä johti ennen pitkää nykymuotoisen kulutusyhteiskunnan syntymiseen. Kulutuksen ja talouden kasvaminen on mahdollistanut yritysten tavoitella yhä suurempia voittoja. Viime vuosiin asti on ollut vallalla ajatus, että yrityksen ainoa tarkoitus on tuottaa voittoja omistajilleen. Markkinatalouden osaksi kehittynyt ns. kvartaalitalous on omalta osaltaan murentanut pitkäjänteistä ajattelua yrityksissä. Nopeiden voittojen maksimointi on johtanut jopa sairaalloiseen oman edun tavoitteluun, ja suoranaiseen ahneuteen liike-elämässä. Jatkuvasta talouskasvusta seurannut kiihtyvä ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat Haapalan ja Aavameren mukaan herättäneet huolen suuressa osassa ihmisistä.

Nykyinen järjestelmä jossa monilla jättimäisiksi kasvaneilla yrityksillä on enemmän valtaa kuin useilla valtioilla, on saanut kuluttajat vaatimaan enemmän valtaa itselleen ja lisää vastuullisuutta yritysten bisneksen tekoon. Internet ja sosiaalinen media mahdollistavat tiedon vaihtamisen paitsi yrityksen ja asiakkaan välillä, myös asiakkaiden välisen tiedonjaon. Nyky-ihminen luottaa yhä enenevässä määrin vertaisiltaan saamaansa tietoon, jolloin asiakkaiden keskinäiset verkostot tarjoavat heille valtaa suhteessa heitä palveleviin yrityksiin. Omatuntotaloudessa käytetään vertausta klassikkosatuun Jaakko ja Pavunvarsi. Sadun lopussa Jaakko hakkaa kirveellä poikki pavunvarren, jonka latvassa olevassa linnassa asuva jättiläinen yritti syödä Jaakon. Näin jättiläinen sinkoutuu avaruuteen ja Jaakko elää onnellisena ja vapaana elämänsä loppuun asti. Vertaus kuvaa kirjan ajatusta omatuntotaloudesta, jossa ihmiset elävät vapaina, eivätkä ole sidoksissa yrityksiin, vaan yritykset toimivat ihmisiä varten.

Omatuntotalouden tarkoituksena ei ole lopettaa voitontavoitteluun perustuvaa liiketoimintaa. Sen tarkoituksena on tuoda eettis-vastuullista näkökulmaa niin kuluttamiseen kuin yritystenkin toimintaan. Kokonaisvaltaisen vastuullisuuden korostaminen kannattavan liiketoiminnan ja voitontavoittelun ohella luo tilanteen, jossa lopulta kaikki voittavat. Kuluttajia kohdellaan ihmisinä ja heille tarjotaan heidän hyvinvointiaan lisääviä tuotteita, yritykset saavat vastuullisesta toiminnastaan oikein brändättynä kilpailuetua markkinoilla ja yhteiskunta voi kokonaisuudessaan paremmin. Kaikilla näillä toimijoilla on myös vastuuta yhteisestä ympäristöstä, jolloin siitä huolehtiminen korostuu.

Monet kuluttamisen yleismaailmalliset megatrendit tukevat omatuntotalouden kasvua ja vastuullisuuden lisääntymistä kuluttamisessa. Ihmisten luonnetta kuluttajina on tutkittu ja eroteltu kolme pääryhmää. ”Homo economicus” toimiin kuluttajana rationaalisesti ja pyrkii optimoimaan resurssiensa käytön. Rahaa, aikaa ja vaivaa kulutetaan mahdollisimman tehokkaasti saatuun hyötyyn nähden. Tälläisille ihmisille tuotteiden vastuullisuudesta on parasta kertoa asiallisesti, raportoivaan sävyyn. ”Homo ludens”on emotionaalinen ja viihteellinen. Heillä korostuu tuotteiden kokemuksellisuus ja vaikutus tässä hetkessä. Vastuullisuudesta raportointi heille tuo imagohyötyä oikein toteutettuna. Kolmas selkeä kuluttajaluonne on ”Homo generosus”, joka on Suomessa tutkitusti jo yleisin. ”Homo generosus” on varsinkin keskiluokan ja hyvin toimeentulevien ihmisten malli. He imaisevat kuluttamisellaan välittämistä ja tavoittelevat valinnoillaan parempaa maailmaa.

Yrityksille ”Homo generosus” -tyyliset asiakkaat ovat tutkitusti jo useissa maissa hallitseva ja lähes kaikkialla kasvava asiakasryhmä. Heille yritykset markkinoivat tuotteitaan ns. kalliiden signaalien avulla. Kalliit signaalit maksavat aina lähettäjälleen, mutta ilmaisevat yrityksen halun antaa omastansa, välittää ja ottaa vastuuta. Yleisemmin kalliit signaalit ovat usein yhteiskuntavastuullisia kampanjoita, tempauksia tai tapahtumia. Usein ne toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin järjestöjen tai yhteistyökumppanien kanssa. Kolmannen osapuolen mukana oleminen saa ihmiset luottamaan ja tukemaan kampanjan tavoitteita.

Omatuntotaloudessa avaintekijänä ovat yritykset, jotka onnistuvat luomaan vastuullisuudestaan kilpailuedun. Tämä vaatii monissa yrityksissä johtamistavan muutosta ja vastuullisuuden ottamista strategiseksi tavoitteeksi taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Yrityksen täytyy viestiä vastuullisuudesta selkeästi ja luoda siitä konsepteja, jotka tavallinen ihminen ymmärtää. Tällöin ihminen kiinnostuu ja kertoo asioita eteenpäin omassa verkostossaan. Monelle yritykselle ensimmäiset askeleet kohti omatuntotaloutta ja vastuullista liiketoimintaa ovat kalliita signaaleja tuottavat hankkeet ja kampanjat. Niistä vastuullisuus-ajattelu leviää askel kerrallaan yrityksen toimintatapoihin ja lopulta päätyy osaksi yrityksen identiteettiä. Tällöin yrityksen tarkoitus ei ole enää tuottaa vain voittoa, vaan myös tuottaa vastuullisesti hyvinvointia itselleen, henkilöstölleen ja koko yhteiskunnalle. Koko prosessi vaatii yrityksiltä ja kuluttajilta itsetutkiskelua, arviointia ja väistämättömän muutoksen tarpeen tunnustamista.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!